Neste uhkaa Hollannin rannikkoalueita. Porvoolla sittenkin toivoa?
Ilmastonmuutos muodostaa eksistentiaalisen ja imminentin uhan ihmiskunnalle. Yksi pahimmista uhkista aiheutuu jäätiköiden sulamisen aiheuttamasta nestepinnan eli merenpinnan noususta.
Pahimmin nestepinnan nousu kohdistuu Alankomaiden rannikolle, joka on tulvavuoksien ja eroosion koettelemaa jo nyt. Muistammehan toki Rungholtin kaupungin tuhon ja kokonaisen maakunnan häviämisen 1300-luvulla samaisen meren äärellä.
Rotterdam ja varsinkin sen satama- ja teollisuusalueet sijaitsevat hyvin alavalla maalla, Alankomaalla maan nimen mukaisesti.
Tiedemiesten mukaan merenpinta nousee vääjäämättä ilmastonmuutoksen edetessä.
Ja ymmärtäähän sen, kun jäätiköt sulavat merenpinta nousee. Ja sen ei tarvitse nousta paljoa, kun Rotterdamin satama- ja teollisuusalueet jäävät veden alle. Muutaman metrin nousulla Rotterdamin keskusta jää saarelle, varsinaisen rantaviivan siirtyessä Saksan rajan suuntaan.
Miten on mahdollista samaan aikaan ottaa ilmastonmuutoksen uhkakuvat huomioon ja samaan aikaa käyttää resursseja ja rakentaa laitoksia sen torjuntaan näin uhanalaiseen sijaintiin huomioimatta uhkakuvia? Tämä ei ole koherenttia.
Ehkei kannata varmuuden vuoksi vielä siirtää Rotterdamin satamaa sisämaahan, muttei nyt sentään uusia rakennelmia pitäisi rakentaa tuollaiselle vesijättömaalle.
Porvoossa sen sijaan on kunnon rakennusmaata, jykevän peruskallion päälle voi rakentaa laitoksia vaikka tolppien päälle tarvittaessa. Porvoon vakautta parantaa se, että meillä maanpinta vieläpä nousee ja kuittaa osan nestepinnan noususta.
Rotterdamin kanssa voi nyt tapahtua sama kuin Titanicin kanssa. Lyhytnäköinen ahneus ja voitontavoittelu syrjäyttää varovaisuuden ja tiedemiesten varoitukset ja koko hoito uppoaa meren syliin, Davy Jonesin kirstuun kuten englantilainen merimies sanoo.
—-
Ettäkö uskonko itse tähän? No, en oikeastaan, mutta jalostamoa Rotterdamiin suunnittelevat eivät ainakaan usko. Koko jutussa on hiukan aprillipilan, sillin makua.
Muistuupa mieleen Heurekan näyttely Klima X ilmastonmuutoksesta vuonna 2012. Näyttelyssä kahlattiin vedessä ja siellä oli sulava kahdeksan kuution jääklimppi jonka oli määrä esittää sulavia jäätiköitä.
Kouriintuntuvasti näyttelyvieraille pyrittiin osoittamaan mitä ilmastonmuutoksesta seuraa, eli nouseva merenpinta.
Onko tämä unohdettu ja puhutaanko nyt vain kuudennesta sukupuutosta josta silloin ei vielä tiedetty mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut Esko paljon, mutta myös asiaa.
Jos teollisuus pelaisi varman päälle, niin se investoisi mahdollisimman paljon nimenomaisesti Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, koska näiltä alueilta puuttuvat lähestulkoon kaikki mahdolliset luonnonmullistukset, mitä maailmasta voi keksiä.
Ei ole tulivuoria, maa on vankkaa peruskalliota ja suhteellisen vapaata maanjäristyksistä. Tulvia ei käytännössä ole ja nekin vähät, mitä on sijoittuvat maantieteellisesti samoille alueille. Ei ole valtavaa kuumuutta eikä superpakkasia. Makeaa vettä riittää samoin kuin energiaa. Ei ole vaarallisia lintuja, hyönteisiä, matelijoita eikä juuri villipetojakaan. Hirmumyrskytkin ovat maailman mittakaavassa vähemmän hirmuisia. Tsunamitkin ovat pohjoismaalaisille vain sana.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset puolikehuista. Kirjoituksen sanoma on kieltämättä hiukan sekava. Johtuu siitä kun ilmastonmuutosopin epäilystä saattaa saada kirjoituskiellon.
Eli ihan suoraan ei enää uskalla sanoa mitä ajattelee. Varmuuden vuoksi koristelin kirjoituksen näillä ihmisille niin tutuilla ilmastonmuutosfraaseilla.
Perusajatus, ilmastotoimien epäjohdonmukaisuus toivottavasti tuli selväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt rahtunen realismia sallitaan, niin vaikkapa öljynjalostamoinvestointien kannattavuus laskettaneen 20-30 vuoden pitoajalle. Tänä aikana merenpinnan nousu tulee olemaan vaaksan luokkaa. Tuollaisen haitan takia ei kannata sijoittaa laitosta meille, jossa se on kaukana sekä raaka-aineista että asiakkaista.
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten tainnut käydä Klima X-näyttelyssä?
Viherhurahtaneet ovat puhuneet jopa 60 metrin merenpinnan noususta. Jos otetaan lapinlisä pois, niin kymmenenkin prosenttia tuosta aiheuttaisi sen että laitos jäisi kalojen katseltavaksi.
Mikään konsensus tai ennakkotieto ei vallitse siitä millä nopeudella oletettu meren pinnan nousu tulee tapahtumaan. Greta Thunbergin taustajoukoilla on asiasta eri näkemys kuin Petteri Taalaksella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 60 metriä ei varmastikaan väitetty tapahtuvan tällä vuosisadalla. Ajatustenvaihto kanssasi olisi antoisampaa jos et vääristelisi niin paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Samat sanat. Onko Kilpilahden laitos rakennettu 20-30 vuoden käyttöä ajatellen? Rakennettaisiinko nyt laitos 20 -30 vuoden käyttöä ajatellen?
Jos interpoloit 60 metriä sadalle vuodelle, saat tuloksen tasaisella nousulla, että laitos peittyy veteen ennen sen 20-vuotissynttäriä.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisten investointien kannattavuus lasketaan tuollaiselle ajalle, koska sille ajalle myös rahoitus nevotellaan. Sitten aikanaan kun vieras pääoma on maksettu pois, on eri päätös, tehdäänkö samalle paikalle uusinvestointi, käytetäänkö laitos teknisen ikänsä loppuun (jos käyttöaikaa vielä on) vai lakkautetaanko se.
Jalostamon rakentaminen Kilpilahteen oli alunperin vähintään yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen päätös, Neste oli silloin 100% valtio-omisteinen.
Ilmoita asiaton viesti
”vai lakkautetaanko se”. Ei nyt kuulosta oikein hyvältä kapitalistin korviin. Tarkoitus olisi kyllä saada sitä voittoakin. Putsia lähtee tulemaan vasta kun laitos on maksanut itsensä.
Kun otetaan huomioon suuren laitoksen tarvitsema infra, niin järkevästi ajatellen laitosta ei kannata rakentaa noin lyhyttä käyttöikää ajatellen.
Se pata siellä keskellä voidaan uusia parikin kertaa, muuta infraa ei kannata jättää hunningolle vaikka pata olisikin uusittava 20 vuoden välein.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, laitosinvestoinnin pitää kannattaa ensimmäisestä käyttövuodesta alkaen. Laitoksen nykyisiin tuottoihin taas ei käytännössä mitään vaikuta se, mitä sille tapahtuu 30 vuoden päästä. Koska rahan aika-arvo.
Sitten 30 vuoden päästä kun harkitaan uusia investointeja, on tietenkin etu, jos rakennuspaikka ei ole uusi. Mutta se ei välttämättä ole ratkaisevaa vaan yksi päätökseen vaikuttava tekijä muiden joukossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan, se oli vain ennenvanhaan kun laskettiin investoinnin takaisinmaksuaikaa.
Nykyään taitaa riittää kunhan ehtii myydä osakkeet jollekin pitkätukalle, ”vastuulliselle” sijoittajalle.
Tästä alkaa tulla maan tapa. Vastuullinen sijoittaminen vastuullisiin kohteisiin merkitsee sitä ettei näe rahojaan enää koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Takaisinmaksuaika on vain yksi vaihtoehtoisista tavoista arvioida investoinnin kannattavuutta (ja triviaali). Se sopii kovin huonosti teollisiin investointeihin, yritykset kun eivät toimi siten että ne ensin maksavat vieraan pääoman pois ja vasta sitten alkavat jakaa tuottoja omistajilleen. Mutta vaikka arvioisimme jalostamoinvestoinnin TMA:aa käyttäen ja saisimme tulokseksi esimerkiksi 15 vuotta, niin eivät nuo kertomani realiteetit siitä muuttuisi mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kertomasi eivät mielestäni ole realiteetteja eikä takaisinmaksuaika ole yhtään triviaali käsite.
Kapitalistin idea on saada omansa pois ja sen päälle lisää. On itsensä pettämistä kuvitella että kaikki on hyvin jos ensimmäiset vuodet menevät hyvin. Hallituskin kannustaa vastuulliseen sijoittamiseen. Sellainen sijoitus josta ei saa omiaan pois, on vastuuton, varsinkin veromaksajien kannalta. Veronmaksajat kumminkin ovat aika suuri osakkeenomistajataho yhtiössä edelleen valtion kautta.
Miten on mahdollista että varovaisuusperiaatteen tähden päädytäänkin varomattomasti sijoittamaan laitos vesijättömaalle?
Ilmoita asiaton viesti
Kun ammattimaisesti lasketaan investoinnin kannattavuutta, siihen aivan olennaisesti liittyvät sellaiset käsitteet kuin sisäinen korko, vieraan pääoman korko, rakentamisaika, pitoaika, jäännösarvo. Mitään näistä takaisinmaksuaika ei huomioi.
Ja näin asiat opetetaan yliopistojen investointihankkeiden laskentakursseilla (olen käynyt). Mutta tietysti joukossamme on heitä, jotka eivät kirjaviisautta kumarra.
Ilmoita asiaton viesti
Hah, että olet käynyt oikein kurssin. Mistä päättelet että olisin heikommin informoitu siitä miten investoinnin kannattavuus lasketaan?
Ilmoita asiaton viesti
Siitä mitä sanoit takaisinmaksuajasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mennä kilpalaulantaan siitä kummalla on parempi koulutus asiassa.
Et kai kuitenkaan kieltäne sitä että investoinnin olisi syytä tuoda enemmän kuin vie?
Tässä nimenomaisessa tapauksessa, jos kuvittelet että kaikki meni hyvin kun tehdasalue ja tiet ja rautatiet jäävät veden alle kahdenkymmenen vuoden kuluttua, niin enpä jaksa olla samaa mieltä. Takaisinmaksuaikaa jää kovin vähän jäljelle, kun ei sitä laitosta polkaista tyhjästä, rakentamiseenkin menee aikaa.
Tasaisen nousun kaavaan jätin nelinkertaisen varmuusmarginaalin, se voi osoittautua runsaaksi mikäli skenaario nyt jostakin syistä pitäisikin paikkansa.
Luulisi että kuka tahansa vihreä pitäisi tuhlauksena rakentaa laitos joka jää veden alle.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin miettiä ratkaisua jossa tehdasalue ei jää veden alle lähivuosikymmeninä.
Tosin veikkaan ettei öljy-yhtiö ole koskaan ottanut tosissaan tuota uhkakuvaa nousevasta merenpinnasta. Sellaiset löpinät on varattu tyhmille kuluttajille, lystin maksajille ja valtiollisille toimijoille.
Ilmoita asiaton viesti
Otin jo kantaa tuohon pinnannousuun.
Ilmoita asiaton viesti
No et oikeastaan ottanut.
Kerro kuinka paljon pinta nousee:
1) kymmenessä vuodessa, 2) kahdessa kymmenessä vuodessa, 3) kolmessä kymmenessä vuodessa. Ja kuinka kauan kestää kun se on noussut 60 metriä. Millainen käyrä, kuinka nopeaa nousu onkaan siellä käyrän loppupäässä.
En kysyisi muuten, mutta kun tunnut tietävän niin tarkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa
https://www.climate.gov/sites/default/files/NOAA_SLR_projections_2017_lrg.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Ei näy sitä 60 metriä missään. Onkos meitä huijattu?
Muistatko millaiset ennusteet esitettiin Klima X näyttelyssä vuonna 2012?
Kun konsensus vallitsee, niin hyväksyykös Gretan taustajoukot samat lukemat?
Tämänhän piti olla se kaikkein suurin uhka ennenkuin keksittiin kuudes sukupuutto.
Vaikka luvut ovatkin matalammat kuin mitä suuri yleisö uskoo, niin onhan tuossakin tekemistä kun tulvavuoksi syöksyy laitokseen ja maapohja (mudan ja lehmänlannan sekoitus) liettyy meriveteen.
Ilmoita asiaton viesti
Miten estetään se, ettei Itämeren pinta nouse? Pannaanko Tanskan salmet kiinni? Entä Porvoo ja Kilpilahti silloin kun meren pinta on noussut 60 metriä. Jos vain yksi asia huomioidaan (jäätikköjen sulaminen) niin vetytehdas pitäisi rakentaa Salpausselälle tai pohjoiseen.
Ilmoita asiaton viesti
No hyvänä alkuna ja harjoituskappaleena on jo Töölönlahti johon on suunniteltu tulvaporttia. Täysin hyödytön laite, mutta ehkä se on hyvää harjoitusta vaikkapa Kustaanmiekan tasolla sulkemiseksi ja siitä sitten Belttien kohdalta.
Mitä tulee Kilpilahteen niin onhan se paljon ylävämmässä sijainnissa merenpintaan nähden. Ja tosiaan maapohja ei lähde alta kuten Rotterdamissa vaikka vähän kastuisikin.
Tullaan sitten hyvään kysymykseen mihin kaikkeen kannattaa varautua uhan varalta. Kysymys on pelkästä uhasta, ei tosiasioista sekä varovaisuusperiaatteesta, koko ilmastonmuutoksessa.
Hitler yritti poistaa juutalaiset varovaisuusperiaatteen tähden. Ettei kansan terve ydin pääse vioittumaan. Ilmussa on samaa, kysymys kuuluu mihin kaikkeen ollaan valmiita varovaisuuden nimissä ja kuuluuko samaan varovaisuuteen rakentaa laitos höttömaalle parin metrin korkeusasemaan tulvavuoksien runneltavaksi.
Sitä voi pitää varmana että käyttöikänsä laitos ehtisi toimia Kilpilahdessa. Rotterdamissa asia ei olekaan yhtä varmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Hollannista puuttuu se kaikkein vaarallisin sakki, viherhurahtaneet sekopoltsit.
Ilmoita asiaton viesti
Sivumennen sanoen, Helsingin rantavallit rakennetaan nykyään jonnekin 3:n metrin korkeuteen ihan varovaisuusperiaatteen tähden. Sieltä jos lapsi putoaa niin voi sattua aika paljon.
Idea on, että ne on valmiiksi riittävän korkealla ettei kävelijöiden kengät kastu kun merenpinta nousee.
Rotterdamissa on huomattavan vaikeaa varautua samalla tavalla kun puhumme tuhansista ja tuhansista hehtaareista maata joka jää veden alle melko vähäiselläkin nousulla.
Ilmoita asiaton viesti