Oliko Astrid Lindgren fasisti?
– Mieluummin sanon koko elämäni ajan Heil Hitler ennen kuin saan venäläiset päällemme.
Astrid Lindgren
Miten venäläiset kommentoivat Lindgreniä:
– Sivistymätön ja ennakkoluuloinen kuin luolaihminen
– Puuroa päässä
– Heikko analyysikyky
Hauskin on venäläisissä lehdissä esiintynyt yleistys: – Kaikki hyvät skandinaaviset kirjailijat ovat fasisteja.
Ennen fasistiksi leimaamista Astrid Lindgren on ollut varsin luettu kirjailija Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kenties kaikki lukijat eivät vielä tiedä fasisti-leimasta.
Muita Lindgrenin kommentteja
Astrid Lindgrenillä on muutamia muitakin kommentteja Neuvostoliitosta:
– Liettua vapautetaan, ryssät heitetään ulos kun saksalaiset tulevat.
Sodan aikana Lindgren on tuntenut yleensäkin paljon huolta Suomen ja Baltian asemasta.
– Toivottavasti Saksa ja Neuvostoliitto tuhoavat toisensa kuin dinosaurukset keskinäisessä taistelussa.
Viimemainitun lauseen mukaan tuntuisi kylläkin ettei Lindgren suosisi natsiaatettakaan. Astrid Lindgren on ollut lähinnä demari mutta sanoutunut demariaatteesta irti ns. Pomperipossa-tapauksen yhteydessä.
Pomperipossa i monismanien-sadussa Lindgren kritisoi sitä miten henkilökohtainen verotus voi olla yli 100% tuloista (Lindgrenin tapauksessa marginaaliveroprosentti nousi 102%:iin).
Demarilobbari yritti lepytellä Lindgreniä ja sanoi että muutetaan verolakeja sen verran että tuo 100% ei ylity, mutta Lindgrenin kuppi oli jo kaatunut nurin ja hän julkaisi sadun. Lindgrenin verokohtelusta tuli kansainvälinen uutinen.
Yleistä
Lindgren on ollut sota-ajan mielialoista ja mielen virtauksista hyvin perillä kun hän on toiminut sodan aikana kirjesensuurissa ja lukenut ja analysoinut lähetettyjä kirjeitä.
Laiva puutarhassa
Lindgrenin kesähuvilan ovat monet suomalaiset nähneet. Se sijaitsee Furusundissa ja Suomeen liikennöivät autolautat ohittavat sen läheltä ja hitaasti. Tai ei aina niin hitaasti, lehtiin asti pääsi tapaus missä lautta päästeli 12 solmua suntin läpi vuoden 2000 tienoilla. Se johti korvauksiin, varustamo maksoi maille menneiden veneiden ja laitureiden korjaukset.
60-luvulla eräänä aamuna LIndgrenin puutarhaan puski rannikkohöyry. Oliko ote lipsahtanut ruotelista vai mikä, mutta laivan keula kynti tiensä pitkälle puutarhaan.
Suomensihan Waltarikin Horst Wesselin. Mutta en tiennytäkään, että Ruotsissa oli kirjesensuuri sodan aikana?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sodan vaaran oloissa on ihan asiallista hiukan tarkkailla mitä kirjoitetaan. Ulkomaan kirjeenvaihdossa varsinkin voitaisiin hautoa jos jonkinlaista maanpetoksellista toimintaa.
Lindgrenin sodanaikainen toiminta selviää kirjasta Sotapäiväkirjat 1939 – 1945.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Waltariin tulee niin hän on ollut suomalaisen propagandan palveluksessa ja varmaan ihan halulla.
Suuri merkitys on ollut hänen kuvauksellaan Baltian maista neuvostomiehityksen alla. Kirjasessa on tietoa joka on ollut silloin osittain salaistakin. Eli apuja kirjasen tekoon on saatu. Kirjanne on ollut yksi tekijä suomalaisen puolustustahdon luomisessa.
Muutakin Waltarilta löytyy, mm. sota-aikainen tuotannon rationalisointiin kehottava kirjanen.
Sekä tämä: Neuvostovakoilun varjossa : Helsingin neuvostolähetystö kiihoitus- ja vakoilutoiminnan keskuksena / Mika Waltari, v. 1942.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä sitten ote J.K.Paasikiven Jatkosodan päiväkirjoista 7.8.1941: (Eduskunnan puhemies Väinö Hakkilan (SDP) pidettyä puheen Tampereella)
”Taas on vapautemme, isänmaamme suojana Suomen mies”, sanoi Hakkila. Tähän on sanottava: ”Ei ole, vaan Saksan mies. Siitä riippuu nyt kaikki.”
Kamala natsisika tuo Paasikivikin. Ei kahta sanaa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti