Onko hiilidioksidi lisääntynyt 50% vai 0,014 prosenttia?
Ajatellaan että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut stabiili ennen höyrykoneen laajaa käyttöönottoa, esiteollisella ajalla, ja ajatellaan että sen pitoisuus ilmakehässä on ollut noin 280 ppm.
Ja jos ajatellaan että se on nyt noin 420 ppm, lisäys on ollut pyörein luvuin 50%.
Toisaalta
Ppm tarkoittaa miljoonasosia. Joten 140 miljoonasosan lisäys on näin laskien muuttanut ilmakehän koostumusta alle puolellatoista promillen kymmenyksellä.
140 osaa jaettuna miljoonalla, kertaa 100 = 0,014%.
Se on aika vähän. Vaikka poliisi puhalluttaisi, saisi jatkaa ajoa.
Lisäksi
Hiilidioksidia ei luulisi pidettävän tehokkaana ilmaston muuttajana. Se toimii melko kapealla aaltoalueella, ja osittain samalla aaltoalueella toimii tehokkaampikin kasvihuonekaasu, vesihöyry. Kaiken lisäksi vesihöyryn pitoisuus on suurempi, valtamerillä (joita on 70% pallon pinnasta), paikoin satakertainenkin.
Tunnetaankin meri-ilmasto jossa vuorokautinen lämmönvaihtelu on vähäisempää (voimakas kasvihuoneilmiö) ja mannerilmasto jossa vuorokautiset ja vuodenaikojen vaihtelu on paljon voimakkaampaa (heikko kasvihuoneilmiö).
On varmaan totta että vesihöyryn viipymä ei ole yhtä pitkä ilmakehässä kuin hiilidioksidin, mutta onko sillä väliä, jos pitoisuus kuitenkin on kaiken aikaa samantapainen?
Vaikka hiilidioksidi lisäisi vesihöyryn määrää, voiko kyseessä olla merkittävä ilmiö? Lisääkö se sitä mannerilmastossa jossa vesihöyryä ilmassa ei juuri ole (eikä mistään saatavissa kuten Saharassa). Entä lisääkö se sitä meri-ilmastossa jossa muutenkin on jo suurehko vesihöyrypitoisuus?
Varoitus ja oikaisupyyntö
Tässä ei ole tarkoitus jakaa tietoa, eikä varsinkaan valheellista tai perätöntä tietoa. Joten älkää ottako tätä uutisointina.
Tavallisuudesta poiketen tämä ei ole edes mielipiteeni, vaan ihan vaan kyselen, mikä on kansan kanta, kumpaa prosenttilukua olisi oikeampaa käyttää kun puhutaan lisääntyneestä hiilidioksidin pitoisuudesta?
Sitten on vielä puutteellinen matematiikan osaamiseni. Lukiossa sovimme (lyhyen) matematiikan opettajan kanssa että en häiritse opetusta eikä hän minua. Myöhemmin matematiikkaa on pakosta joutunut kyllä hiukan paikkaamaan mutta myöhemmin tullut tieto on pysyvyydeltään aina aikaisemmin hankittua muistiainesta heikompaa.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tuon 0,014%.
Jos tarkastellaan itse hiilidioksimäärää, se on kohonnut sen 50% .
Kymmenen metriä korkeassa salossa yksi prosentin sadassosa edustaa yhtä millimetriä. Jos sellaisessa salossa on aiemmin ollut puoli millimetriä jotain, niin 50%:n lisäys siihen tarkoittaa korotusta yhteen millimetriin.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä laskelmissa kannattaisi ottaa huomioon ilmakehän massa ja mikä osuus siitä massasta on hiilidioksidia (esim. 420ppm = 0.42g/kg). Tämä on kaiketi helppo laskea juurikin sillä peruskoulumatematiikalla ja heittää nuo ”salot” huitsin nevadaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos painoista puhutaan, merien paino olisi syytä ottaa huomioon kun puhutaan ilmastosta.
Meret vaikuttavat ilmastoon mm. kun ilmakehään haihtuu vettä.
Ja vähän muutenkin. Ilmaston on vaikea lämmetä pysyvästi ennen kuin meret on lämmitetty myös.
Meret on aikas painavia, ilmakehä jää ihan kakkoseksi, saati hiilidioksidi siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilma painaa 1,3 kg/kuutiometri ja CO2 painaa 0,0012506 grammaa/ kuutiometri. Aika kevyttä tuo Hiilidioksiidi.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että peruskoulua ei ole käyty ihan loppuun.
CO2:n paino kuutiometrissä ilmaa riippuu sen pitoisuudesta. Maan ilmakehän CO2 pitoisuus on tyypillisesti noin 0.042 tilavuus -% eli ~420 ppm.
Muunnetaan CO2 -pitoisuus desimaaliksi: 0.042 % = 000042.
Kerrotaan pitoisuus ilman tiheydellä (noin 1.225 kg/m³ merenpinnan tasolla ja 15 °C) saadaksemme CO2:n painon ilmakuutiometriä kohden:
CO2 :n paino = CO2 -pitoisuus × ilman tiheys
CO2 :n paino = 0.00042 × 1.225 kg/m³
CO2 -paino ~0.0005 kg/m³.
Joten kuutiometrissä ilmaa, jonka pitoisuus on 0.042 % (420 ppm) CO2:ta, sen paino olisi noin 0.0005 kg tai 0.5 g.
Ilmoita asiaton viesti
Kuutiometri merta painaa reilut 1000 kiloa. Eli siinäpä vertailua Sinivirralle. Kahdella watilla kun sitä lämmitetään, voipi tulla äitiä ikävä.
Ilmoita asiaton viesti
Ensin kerroit avoimesti, ettet ole käynyt peruskoulua päivääkään ja sitten puhut ylipitkästä matematiikasta. Etkö yhtään itse huomaa, että näiden väliltä puuttuu tolpan väli rautalankaa – puhumattakaan siitä, kuinka osaisit laskea säteilypakotteita?
Ilmoita asiaton viesti
En ole käynyt peruskoulua päivääkään enkä ole menettänyt siinä mitään, päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Sama vika rahikaisella. Ei ole kyllä Sinivirtakaan peruskoulua käynyt päivääkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ja taas yksi sössö lisää. En ole käynyt peruskoulua se on ihan totta, mutta nyt ei ollut kyseessä minun peruskouluni käyminen. Ja toisaalta, sössöttäminen sai jatkoa pitkästä matematiikasta.
Kun joku pyytää minua kertomaan lyhyesti, miten matematiikan opiskelu lukiossa eroaa yliopiston matematiikasta, vastaan siihen yleensä seuraavasti: lukiossa opetellaan käyttämään matematiikkaa ja yliopistossa opiskellaan ymmärtämään sitä. Ero saattaa ensi kuulemalta olla pieni, mutta opintojen alkaessa huomaa kyllä sen merkityksen.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta ei älyä että ennen vanhaan käytiin oppikoulua.
Eihän Sinivirtakaan osaa laskea säteilypakotteita. Feed back arvioidaan, ei sitä osata laskea. Sinivirta ehkä laskee sen, mutta virheellisesti, tuloksen suunnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä kyllä pitää lähestyä moolimassojen, mooliosuuksien ja vaikkapa ideaalikaasun tilanyhtälön kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös ppm vertaudu tilavuuteen, kun kaasuista on kyse. Eli 420 ppm = 0,042%(vol). Hiilidioksidin massaosuus ilmassa on hieman suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuikan kommentissa on kaikki niin väärin, että on vaikea uskoa fiksun miehen olevan tosissaan.
Jos kymmenen metrin salon pituudesta on aiemmin ollut jotakin puoli millimetriä ja se lisääntyy millimetriin, kyseessä on 100%:n lisäys, ei 50%:n.
Ja jos ilmakehän hiilidioksidiosuus kohoaa 280ppm:stä 420ppm:iin, se kasvaa 50%. Ei tulkinnan varaa.
Tietenkin voidaan sanoa, että se on kohonnut vain 0,014 prosenttiyksikköä.
Ilmoita asiaton viesti
Hiusten halkomisen sijasta Vuorela voisi kysyä onko kaikki ok, jos kansalaiset tuntevat vain toisen näistä kahdesta luvusta?
Ilmoita asiaton viesti
Hiukset ovat käsittämätömän paksuja puheena olevaan asiaan verraten. Ehkä keskustelemme joskus vaikka siitä, mikä määrä plutoniumia ateriassa olisi terveellistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos esiteollinen pitoisuus oli 0,028% ja nykyinen 0,042%, on pitoisuuden kasvu 50 prosenttia tai 0,014 prosenttiyksikköä
Ilmoita asiaton viesti
Näin simppeliä prosenteilla pelaaminen todella on, jos käsitteet on hallussa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ei se niin vaikeata pitäisi olla, ihan vaikka peruskoulumatematiikalla:
0.028% Δ% 0.042 = 50%
Ilmoita asiaton viesti
No, sittemmin olen suorittanut tenttejä johon tarvitaan enemmän kuin pitkä matematiikka. Peruskoulua ei ole tullut käytyä päivääkään.
Jos Härkösen väittämä pitää paikkansa, niin miten te jaksatte kouhkata promillen kymmenyksen muutoksesta?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se sellainen matematiikka on, mikä on pidempi kuin pitkä matematiikka? Karisella menee taas liian lujaa. Kyse ei ole promilleista, kyllä ne ovat ihan prosentteja. Olisi kannattanut käydä se peruskoulu ensin.
Ilmoita asiaton viesti
Se on piitkä matematiikka. Vakkapa joukko-oppi.
Prosentin kymmenys olisi promille. Kyse on promillen kymmenyksestä eli prosentin sadasosasta.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö ole itse opiskellut matematiikkaa pitemmälle kuin ns. pitkä matematiikka lukiossa, minä olen?
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/onko-hiilidioksidi-lisaantynyt-50-vai-0014-prosenttia/#comment-3968414
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jauhat peruskoulusta, kun et ole itsekään sitä päivääkään käynyt?
Ilmoita asiaton viesti
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/onko-hiilidioksidi-lisaantynyt-50-vai-0014-prosenttia/#comment-3968414
Ilmoita asiaton viesti
Yli 50% reilun 200 vuoden takaisesta tasosta. Ilmakehän kaikista kaasuista CO₂ edustaa n. 0,04% jolloin pitoisuuden nousua voidaan pitää merkittävänä ja varsinkin pitoisuuden nousun kiihtyvyyttä viimeisen 40 vuoden aikana joka on yli ⅖ em. 50% ja rapiat noususta.
Mutta okay, jos nyt kerran halutaan lähteä hukuttamalla massaan linjalle niin blogisti hukkuu 8 mrd. nupin joukkoon ilman minkäänlaista vaikutusta yhtikäs mihinkään: Laskennallisesti tulos on 6:n desimaalin tarkkuudella ilmaistuna 0,000000‰
Ilmoita asiaton viesti
Se on juurikin näin (suuri kiihtyvyys). Kun siitä ilmakehästä ja sen paksuudesta noin ylipäätään puhutaan, maapallon kokoon nähden se on äärimmäisen vähän. Kun sitä suhteuttaa ottamalla n. 1m3:n kokoisen ilmapallon käsiensä väliin, ilmakehän paksuudeksi saadaan on n. kynnen paksuus, joka ylläpitää elämää. Ja kun tässä ollaan kohellettu sen ilmakehän kanssa n. 200 vuotta, työntämällä sinne lisää kasvihuonekaasuja, kuten esim. 0.42g/kg/CO2/2023, niin onhan se nyt ihme, etteikö maapallo siitä lämpenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Onkos Nea ihan varma että vaikkapa keskiajalla on hiilaria ollut juuri se esiteollinen määrä?
Nimittäin vaikka silloin ei ollutkaan globaalia ilmastoa ja koettiin muutama sata vuotta atlanttista lämpökautta (sarkasmia), niin kasvu oli kyllä aika ripeää. Ihmisillä oli aikaa mm. tehdä talkoilla kivikirkkoja kun pellot kasvoi melkein kuokkimatta.
Näissä jääkairauksissa on se ongelma että pitoisuudet saattavat tasaantua jäässä. Muutama sata vuotta saattaa sekoittua muutamien toisten satojen vuosien kanssa.
Sinivirralla taas riittää ihmettelemistä siinä miten kynnen paksuinen ilmasto ja hitunen siitä onkin tullut niin merkittäväksi.
Ilmasto ohjaa itseään eikä esim. merillä eikä auringolla ole nokan koputtamista siitä mikä ohjaa mitäkin.
Arvaa Sinivirta kuinka paljon yksi kuutiometri vettä painaa ja kerro se merien vesimäärällä. Yllätyt ja saatat lopettaa grammoista puhumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näihin sinun arvauksiin oikein jaksaisi kommentoida, kun ne ovat vain jatkuvasti niitä arvauksia. Ilmakehä – valtameri – maaperä vaihtavat keskenään sitä hiilidioksidia ja ovat vaihtaneet sitä miljoonia vuosia. Siksi se ilmakehä on se primäärinen kohde, koska sieltä sitä hiilidioksidi-pitoisuutta on säännöllisesti mitattu 1958 – 2023 (317ppm – 420ppm). Aiemmilta ajan-jaksoilta jääydin-näytteinä, jotka sekoittuvat vain Karisen korvien välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Hau-hau. Sinivirta käy henkilöön kun asiapohjaa ei ole.
Sinivirta jäädyttää virvoitusjuomalasillisen, pitää sitä kuukauden pakastimessa ja sitten sulattaa sen ja katsoo kuinka paljon hiilidioksidia on jäljellä.
Ihan helposti toteutettavissa oleva käytännön koe.
Muutos hiilidioksidin miljoonasosissa tuntuu hyttysten kuurnimiselta.
Aika mielenkiintoinen oppi ennustaa perikatoa sen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Olen koska esiteollinen aika (pre industrial era) tarkoittaa aikaa ennen koneita ja teollistumisen alkua jolle aikajanalle keskiaika 400-1500 jaa. sopii ihan hienosti. Yleisesti se mielletään kuitenkin ajanjaksona 1500-1700 jaa.
CO₂ taso 1000-1958 jaa.
Vuonna 1000 280,2 ppm
Vuonna 1100 282,5 ppm
Vuonna 1200 283,6 ppm
Vuonna 1300 283 ppm
Vuonna 1400 280,3 ppm
Vuonna 1500 282,2 ppm
Vuonna 1600 276,4 ppm
Vuonna 1620 275,3 ppm
(ajanjakson alin)
Vuonna 1650 276,4 ppm
Vuonna 1700 276,7 ppm
Vuonna 1800 282,9 ppm
(eikä enää laske)
Vuonna 1958 316,4 ppm
(epävarmuus 1,2 ppm, joka loppui Keelingin lähdettyä Mauna Loalle)
On jo myöntänyt kapitalistinenkin tiedemies
Täältä näkee koko käyrän.
Ilmoita asiaton viesti
Jäänäytteiden mukaan.
Pitääkö Nea 280 ppm:ää ihanteellisena maapallolle?
Joku kasvitieteilijä voisi pitää sitä näivettymisen partaalla hoippumisena.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä nyt ei ole mitään merkitystä mitä mieltä joku Nea on kasvitieteilijöiden mielipiteistä, se merkitsee mitä Nea on mieltä fyysikoiden kuten esim. Freeman Dysonin tms. mielipiteistä koskien CO₂ pitoisuuksia.
Otannat ja analyysit eivät perustu ainoastaan jäänäytteisiin. Organismit (kuten piilevät, homeet ja korallit) ovat hyödyllisiä ilmastoprokseina.
Muita välityspalvelimia (jäänäytteiden ohella) ovat puiden vuosilustot sekä sedimenttiytimet. Kemialliset välitystietueet sisältävät isotooppisuhteet, alkuaineanalyysit, biomarkkerit sekä myös biogeenisen piidioksidin.
Jänniä nämä epäilyt CO₂ pitoisuuden luokkaa 280 ppm riittämättömyydestä ilmakehässä. Ihme, että täällä on enää ketään hengissä eikä koko maapallon esiteollisella ajalla elänyt porukka kuollut nälkään etenkin kun ei ollut edes koneita apuna ja hevosvetoiset peltotyökalutkin olivat suorastaan surkeita. Silti rakennettiin urakalla jopa kivikirkkoja pelkin miesvoimin, korkeintaan joku väkipyörä apuna.
Ilmoita asiaton viesti
Jos fokus on ilmastossa niin järki katoaa. Ilmastomielessä hiilidioksidi on äärimmäisen epäkiinnostava mutta kasvien kannalta elintärkeä.
”Esiteollinen” pitoisuus lähentelee tilannetta jossa kasvien kasvu vaarantuu.
Sellainen 1000 ppm olisi kasvien kannalta ok.
Tässä on sellainenkin piirre että tarvitsemme kasveja hapen tuottamiseen joten ilman hiilidioksidia happipitoisuuskin laskee.
Toisaalta, eihän happea tarvita jos ei ole ruokaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei nyt mennä minkään hampunkasvattajien pillin mukaan, näin on näreet.
Useimmat ilmastotieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että 350 ppm on ”turvallinen” hiilidioksidin taso. Ihmisen sivilisaation alusta lähtien alimmillaan ilmakehän CO2₂ pitoisuus on ollut noin 275 ppm ja on nyt tähänasti ylimmillään noin 422 ppm.
Keikahduspiste on noin 175 ppm jolloin kasvit käyttävät kaiken ympärillään oleva CO2₂:n, fotosynteesi hidastuu, pysähtyen lopulta kokonaan ja kasvit kuolevat.
Ilmoita asiaton viesti
Nean mielipide on täysin naurettava. ”Useimmat ilmastotieteilijät” on roskaväite. Vaikka se pitäisi paikkansakin, se olisi vain häpeäksi ilmastotieteilijöille.
”Turvallinen raja” ilmaston kannalta on roskaa yhtä lailla. Rajan molemmin puolin on heikon vaikutuksen vuoksi yhtä turvallista.
Se mitä Nea on siteeraavinaan, ei ole tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa blogistin ymmärrys tieteestä sekä kyky loogiseen ajatteluun jopa alittaa aiemmin mainitun 0,000000‰ tason.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiset sisällyksettömät riidanhaastamiskommentit on juuri niitä jotka lentää jatkossa kuin leppäkeihäs. Jätän tämän näkyviin varottavana esimerkkkinä jotta ihmiset näkevät miten alhaisella tasolla ilmastouskovaisten ajatusmaailma on.
Kasvien näivettyminen ei ole mikään on/off tapahtuma vaan näivettynyttä on kasvillisuus ollut esiteollisella ajalla kunnes kasveille alkoi koittaa hiukan paremmat ajat hiilidioksidipitoisuuden ja lämmön nousun myötä. Myös eläinmaailma on suuresti hyötynyt ilmiöstä.
Haittapuolena on sitten että alikehittyneissä maissa paremmat olot ovat merkinneet ihmispopulaation voimakasta kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
”Autiomaa” on hyvä esimerkki siitä että hiilarilla ei ole yhtään mitään roolia lämpötilan ”säätäjänä” ja tropiikki taas esimerkki siitä että vesi on se ”juttu” .
Ilmoita asiaton viesti
Kataisen hallituksen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja kirjoitti taannoin että co2 pitoisuus on noussut 70%. Ei tiennyt mikä ero on prosentilla ja ppm:llä. Jenkeissä puolestaan vastaava elin arvio ilmakehässä olevan hiilidioksidin määräksi 5-10%.
Ilmoita asiaton viesti
Osuuspankki käytti samaa kikkaa julistaessaan kissan kokoisin kirjaimin :
”30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023”
Bonusprosentti nousi 0,25 => 0,325 prosenttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä kikasta puhut? Pankin sivulta jo löytyy esimerkki laskelma. Eli 100000 euron asiointi kerryttää 0,325 %:n mukaan bonusta 325 euroa ja 0,25 %:n mukaan 250 euroa. Kuinka paljon siis bonuksen määrä prosentuaalisesti kasvoi? Vastaus: (325 – 250)/250*100 = 30 %.
Ilmoita asiaton viesti
Huokaus : Jos bonus olisi vaikkapa 0,0000001% ja pankki nostaa sen 0,00000015%.
Tämän jälkeen pankki mainostaa Hesarin etusivulla ” Olemme nostaneet bonusta 50% ”.
Ilmoita asiaton viesti
Faktisesti nousua on 50 %. Ei vaadi korkeampaa matematiikkaa sen ymmärtämiseksi.
Jos viittaat kommentillasi siihen, että mainitsemillasi prosenttiluvuilla euromääräinen kasvu – tai bonusten euromäärät ylipäätään – on käytännössä merkityksetöntä, niin silloin puhutaan jo eri asiasta kuin matematiikasta.
Joudumme siis pieniin lukuarvoihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Problematiikkaa voisi lähestyä kysymyksellä. Jos painat suurin piirtein saman verran kuin minä, eli noin 75 kg, niin otatko pistoksena, siis suoraan suoneen, mieluummin noin 50 nanogrammaa (eli 0,00000005 g) botuliinia vai 50 % suuremman määrän, eli 75 nanogrammaa?
Vihjeeksi: jälkimmäinen jopa todennäköisesti tappaisi, edellinen välttämättä ei. Tappavalla annoksella sinun botuliinipitoisuutesi noin 0,0000000001 % (paino-%).
Ilmoita asiaton viesti
Sikäli mikäli keskustelu pysyy ilmastossa, on takaisinsäteilyn teho säälittävän pieni mainituilla hiilidioksidipitoisuuksilla joten kyse ei todellakaan ole mistään tehokkaasta ”myrkystä”.
Kun fokus on nyt keskittynyt siihen 50%:iin, unohtuu millaisesta bagatellista oikeastaan on kysymys maapallon mittakaavassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksessasi – jo sen otsikossa – esität kysymyksen, kumpaa prosenttilukua olisi oikeampaa käyttää kun puhutaan lisääntyneestä hiilidioksidin pitoisuudesta? Siihen voin ottaa kantaa, mutta ilmastofysiikkaan en katso mielekkääksi kysymyksenasettelusi pohjalta paneutua.
Oikeastaan tämäkään kommenttini ei olisi tarpeellinen, koska Kalevi Härkönen on jo aiemmin kommentissaan asiaan puuttunut. Mutta sanottakoon kuitenkin: 50 %:n suhteellinen kasvu on tietenkin täysin oikein CO2-pitoisuuteen liittyen.
Jos sitten pelataan (esim. prosentuaalisten) pitoisuuksien muutoksilla (ei siis suhteellisilla muutoksilla), niin on oikein sanoa, että muutos on 0,014 prosenttiyksikköä. Mutta ei siis 0,014 prosenttia.
Voidaan siis sanoa esittämääsi kysymykseen liittyen, että kun vaihdat muutoksen 0,014 yhteyteen prosentin paikalle prosenttiyksikön, niin molemmat muutokset – kuten Härkönen tavallaan on ketjussa todennut – ilmaisevat täsmälleen yhtä suurta muutosta.
Suosittelisin pitoisuuden sijasta suorittamaan laskentaa ainemäärillä. Silloin 280 ja 420 saavat yksikön mg, kun kaasuseosta (ilmaa) otetaan 1 kg. Silloin suoraan: 420 mg = 1,5 * 280 mg, eli lisäystä 50 %.
Jos ilmoitat pitoisuudet prosentteina, niin silloin 280 ppm vastaa pitoisuutta 0,028 % ja 420 ppm pitoisuutta 0,042 %. Muutosta ensin mainitusta jälkimmäiseen on aiheutunut 0,014 %-yksikköä (ei siis prosenttia vaan prosenttiyksikköä).
Mikä sitten on suurta, mikä pientä ennen kaikkea merkityksellisyyttä ajatellen? Siihenkään en lähde kantaa ottamaan. Itse toteat/katsot, että muutos 140 ppm on ”pieni” ja pidät sitä merkityksettömänä.
Samalla perusteella sanot itse asiassa, että 280 ppm, tai yhtä hyvin 420 ppm ovat pitoisuuksina merkityksettomiä – ovathan ne samaa suuruusluokkaa kuin muutos 140 ppm on.
En siis oikein ymmärrä, mitä kysymyksenasettelullasi loppujen lopuksi hait. Olisiko otsikko – ja itse asiassa kirjoituksesi sisältökin – aiheellista muuttaa?
Ilmoita asiaton viesti
Otsikossa ei voi kaikkia asioita selittää.
Ilmastotieteessä puhutaan hiilidioksidin tuplaamisesta tai nelinkertaistamisesta, lämmitysvaikutuksen logaritmisesta riippuvuudesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta.
Eli vaaditaan ilmakehän hiilidioksidimäärän tuplaamista, jotta saavutetaan sama lämmitysvaikuts kuin edellisellä tuplaamisella.
Esim. mikäli hiilidioksidin lämmitysvaikutus on 1 °C ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa 280 ppm:stä 560 ppm:ään, seuraavan asteen saavuttamiseksi vaaditaan 560 ppm:n tuplaaminen 1120 ppm:ään jne.
Karinen on taas oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan niin, tod. paljon siihen otsikointiin pykivät eräätkin tunkemaan hämärtääksen asian ytimen. Ripottelemalla huisin hauskoja kuvia otsikon perään pyritään viemään huomiota vielä enemmän itse asian ytimestä.
Ilmoita asiaton viesti
Se asian ydin tässä onkin oleellinen. Göbbels syytti aina vastapuolta siitä mihin oli itse syyllistynyt.
Visualisointi on vain yksi keino tuoda ydinasioita esille helposti ja nopeasti ymmärrettävässä muodossa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
No niinpä löysit itsesi 😉
Ilmoita asiaton viesti
Löydätkö itsesi 😁
https://pbs.twimg.com/media/Fzt0D8vWcAEBfA4?format=jpg
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kaski, matematiikka on työkalu, Kaikkia työkaluja on järjellä käytettävä.
Oikea prosenttinousu on 0, 014, koska se asettaa ilmiön oikeisiin mittasuhteisiin.
Ja kyse ei ole yksin noususta prosenttiyksiköllä vaan myös prosentuaalisesta noususta, koska ero näiden välillä on hyvin pieni.
Laskuesimerkin olisi pitänyt olla näin: 140 : 999860 josta tulee sama tulos 0,014.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä silloin pitää puhua prosenttiyksiköistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa prosenttilaskussasi prosentuaalista muutosta laskiessasi perusarvona on nyt 999860. Se (999860) vastaa siis suureen (pitoisuus), jota tarkastelet, lähtöarvoa. Suureen muutosta (140) vertaat suureen lähtöarvoon.
Prosenttilaskussa virheet johtuvat yleisimmin siitä, että perusarvo on väärä.
Kun perusarvonasi on 999860 (ymmärrän kyllä: saat sen vähentämällä miljoonasta 140), tarkoittaa se sitä, että pitoisuuden lähtöarvo olisi ollut 999860.
Suosittelen peruskoulualgebran alkeisiin palaamista.
Huom. En ole pureutunut ajatuksiisi CO2-vaikutuksesta kommenteissani ollenkaan, eli en ole tässäkään fyysikon roolissani, vaan pelkästään (alkeis)matemaatikon roolissa. Tietenkin työkaluja tulee käyttää järjellä, mutta niitä tulee käyttää myös oikein, so. sääntöjä noudattaen.
Ilmoita asiaton viesti
Päättäessämme Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2008 Pääkaupungin ilmasto-ja energiastrategiasta, tutkin ilmeisen ainoana valtuutettuna tapani mukaan tämän äärimmäisen tärkeän asian ja muodostin siitä kannan, jonka mukaan heikolla kasvihuonekaasulla hiilidioksidilla, jota on äärimmäisen vähän, 0,4 promillea ilmassa, eli peukalon pään verran neliöllä ja mukillinen kuutiossa, sekä vain neljännes tarpeesta, että hiilen kierto=elämä toimisi optimaalisesti, ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutokseen, eikä ihminen sen määrää ilmassa myöskään pysty mitenkään vaikuttamaan, määrän säätää käytännössä meret! Kaikki esitetyt keinot sen säätämiseksi ovat kuin hölmöläisten valonkantoa säkillä sillä erolla, että he eivät tuhonneet rakentamaansa hyvinvointivaltiota kuten nykyiset hörhöt tekevät. Lisäksi nämä ”maapallon pelastajat” ovat mahdollistaneet Putinin valloituspolitiikan käynnistämisen ja Ukrainan sodan, sekä ydinsodan uhkan tuhoamalla Euroopan oman optimaalisesti toimineen energiajärjestelmänsä, fossiilisen ja ydinenergian, tekemällä itsensä täysin riippuvaksi Venäjän vastaavasta energiasta ja näinhän maapallo pelastuu, kun ”ilmasto on globaali”! Mainittakoon, että Eurooppa edustaa alle kymmenystä tästä elämän mahdollistajan CO2 tuotannosta ja Suomi promillea ja että muu maailma lisää voimakkaasti tämän myrkyttömän, hajuttoman, mauttoman, näkymättömän, elämälle vättämättömän arvokaasun tuotantoa, mitä Euroopan hörhöt yrittävät torjua ”haitallisena päästönä” ja ajavat maanosan taloudelliseen katastrofiin mm. riippuvaksi muun maailman tuotteista!
”Pelastajissa” on kahdenlaista väkeä…” konnat vedättää hyödyllisiä idiootteja”! Kun ”maapallon pelastamiseen”, ”vihreään siitymään, hiilineutraalisuuteen, hiilijalanjälkeen” ja muihin huijauksen termeihin, eli historian kohtalokkaipaan rikokseen, on ollut helppo saada miljardeja, on monesta konnasta tullut rikkaita. Esimerkkeinä omat politiikkomme ja heidän lähipiirinsä! Lisää huijareiden toimintatavoista voi lukea mm. lääkintöneuvos Paunion mainiosta kirjasta ”Hourulanväen ilmastovallankumous” ja nyttemmin Sven Börjessonin ilmestyneesä kirjasta, jota ei saa Suomesta, sekä US. Leppis1949, niin saa objektiivista riippumatonta faktaa, jota ei valtamedia julkaise!
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vihersiirtymä-huijaus pitää pysäyttää ja varsinkin tuulivoimalat kieltää!
Suomen tavoitteena on hiilineutraalisuus 2035 mennessä, mikä on valheellista utopiaa ja raunioittaa isänmaamme talouden.
Perustelut:
Suomen CO2-päästöt ovat tunnetusti vain tuhannesosa maailman päästöistä, eikä meidän vihersiirtymämme vaikuta ilmastoon yhtään mitään.
Ilmaston lämpeneminen on tunnetusti Suomelle pääosin edullista.
Tanskan nykyiset yli 6000 tuulivoimalaa eivät ole kannattavia ilman valtion massiivista tukirahoitusta.
Viime aikoina monia uusia tuulivoimahankkeita on peruttu silloin, jos tuulivoimayhtiö ja sijoittajat joutuvat itse kantamaan hankkeen riskit ilman valtion tukea.
Maailman energiasta tuotetaan nykyisin 80% fossiileja polttamalla, eikä se tule paljoakaan alenemaan meidän elinaikanamme, vaikka uusiutuvia käyttävien määrä tuleekin merkittävästi kasvamaan.
Tässä syyt:
Hiilivapaaseen energiaan siirtyminen on monimutkainen ja laaja-alainen haaste, joka koostuu useista eri tekijöistä ja esteistä:
1. Infrastruktuurin muutos: Fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja öljyä, käytetään laajasti energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Siirtyminen hiilivapaaseen energiaan vaatii valtavia muutoksia energiantuotantojärjestelmissä ja liikenteen infrastruktuurissa. Tämä edellyttää investointeja, aikaa ja teknistä osaamista.
2. Teknologian kehittyminen: Vaikka uusiutuvat energiamuodot kuten aurinko- ja tuulivoima ovat kehittyneet huomattavasti, niiden tehokkuus ja taloudellisuus voivat edelleen parantua. Lisäksi tarvitaan parempia energian varastointiratkaisuja, jotta voidaan tasoittaa vaihtelevaa uusiutuvan energian tuotantoa.
3. Taloudelliset näkökohdat: Hiilivapaaseen energiaan siirtyminen voi aluksi olla kalliimpaa kuin perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttäminen.
4. Työpaikat ja taloudellinen vaikutus: Fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö ovat monille alueille tärkeitä talouden ja työllisyyden kannalta. Siirtyminen hiilivapaaseen energiaan voi aiheuttaa huolta työpaikkojen menettämisestä näillä aloilla ja vaikuttaa paikallisiin talouksiin.
5. Säätely ja poliittiset päätökset: Energia-alalla on monimutkainen sääntely- ja lainsäädäntöympäristö. Hiilivapaaseen energiaan siirtyminen edellyttää poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä eri toimijoiden, kuten yritysten, hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen, välillä.
6. Voimakkaat intressiryhmät: Fossiilisten polttoaineiden tuottajilla ja niitä käyttävillä teollisuudenaloilla voi olla voimakas taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta. He saattavat vastustaa siirtymistä hiilivapaaseen energiaan, mikä hidastaa muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Missä suomessa tuotetaan fossiilisia polttoaineita?
Ei näytä tulevan ilman tukea toimeen pienydinvoimateknologiakaan.
Kanadan hallitus ilmoitti liittovaltion tuesta Small Modular Reactor (SMR) -kehitykselle.
Ilmoita asiaton viesti
Idiootit ova luokitelleet turpeen fossiiliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se meni tämäkin blogi sössöttämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tulevaisuudessa sähköntarve lisääntyy valtavasti, sillä tarvitsemme yhteiskunnan KAIKKEEN toimintaan yhä enemmän sähköä.
Kesittymällä CO2-sössötykseen ja fossiilisia polttavan sähköinfran raunioittamiseen ottamalla käyttöön kalliita ja epävarmoja tuuli- & aurinkovoimaloita, EI OLE OIKEA RATKAISU.
RATKAISU LÖYTYY modulaarisista pienydinvoimaloista, jotka saadaan laajempaan käyttöön noin 10 vuoden kuluttua.
Modulaariset pienet ydinvoimalat ovat ydinvoimaloita, jotka on suunniteltu ja rakennettu pienemmässä mittakaavassa kuin perinteiset suuret voimalaitokset.
Niillä on useita etuja, jotka voivat houkutella niiden käyttöä energiantuotannossa:
1) Koko ja skaalautuvuus: Modulaariset pienet ydinvoimalat ovat kompakteja ja skaalautuvia. Tämä tarkoittaa, että ne voidaan rakentaa pienemmälle alueelle ja tarvittaessa niitä voidaan lisätä tarpeen mukaan, mikä tekee niistä joustavia energiantuotannon muuttuviin tarpeisiin.
2) Nopeampi rakentaminen: Pienet ydinvoimalat voidaan suunnitella ja rakentaa nopeammin kuin suuret voimalat. Tämä johtuu osittain niiden pienemmästä koosta ja modulaarisesta rakenteesta, joka mahdollistaa samanaikaisen valmistuksen eri osissa.
3) Ympäristöystävällisyys: Ydinvoima on vähäpäästöinen energiantuotantomuoto, ja modulaariset pienet ydinvoimalat voivat tarjota vakaata ja vähäpäästöistä sähköntuotantoa ilman suuria hiilidioksidipäästöjä.
4) Turvallisuus: Pienillä ydinvoimaloilla voi olla tiheämpi suunnitteluturvallisuus ja valvonta, koska niiden pienempi koko mahdollistaa paremman valvonnan ja tarkastuksen. Lisäksi jotkut modulaariset suunnitelmat voivat sisältää passiivisia turvajärjestelmiä, jotka toimivat ilman ulkoista energian syöttöä.
5) Kaukolämmön ja prosessilämmön tuotanto: Modulaariset pienet ydinvoimalat voidaan suunnitella tuottamaan sekä sähköä että lämpöä. Tämä tekee niistä hyödyllisiä esimerkiksi kaupunkien kaukolämpöverkkojen tai teollisuusprosessien tarpeisiin.
6) Vakaata sähköntuotantoa: Ydinvoimalat tuottavat jatkuvasti energiaa ilman riippuvuutta sääolosuhteista, toisin kuin esimerkiksi aurinko- tai tuulivoima. Tämä voi auttaa tasaamaan sähköntuotantoa ja vähentämään energian toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä.
7) Alhaiset polttoainekustannukset: Ydinvoimalat tarvitsevat suhteellisen vähän polttoainetta tuottaakseen suuria määriä energiaa. Tämä voi johtaa alhaisiin polttoainekustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Ilmoita asiaton viesti
No niinhän se meni. Mahtoiko yllättää ketään.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, sössöttämiseksi meni, kun Sinivirta tuli sössöttämään peruskoulusta, mistä ei tiedä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö pitäis olla positiivenen asia kun eteläeurooppa kuivuu,niin pohjoisessa riittää kasvua hiilen sidontaan.
Rahalla ja tuulimyllyillä ei ilma viilene.
Ilmoita asiaton viesti
No onko se nyt ihan varma että Etelä-Eurooppa kuivuu? Kuinka monta vuotta vie että asia on varma? Parin vuoden perusteella ei ehkä kannattaisi vetää johtopäätöksiä.
Helsingissäkin hävitettiin lumiaurat kun oltiin varmoja ettei lunta enää tule.
Nyt ne on hankittu takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
”Helsingissäkin hävitettiin lumiaurat kun oltiin varmoja ettei lunta enää tule.”
Jäljet johtaa vihreään setelienpolttotehtaaseen.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/harrilehtimaki/127363-pekka-sauri-lumen-herra/
Ilmoita asiaton viesti
Asioita voi tarkastella monelta kantilta.
Käytännössä ravinnontuotantoon tarvittava peltopinta-ala olisi loppunut kesken jo ajat sitten väestöräjähdyksen takia, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei olisi kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana.
”Todennäköisyys sille että Maan kaltainen planeetta on syntynyt 0,0000000000078125 %,” Näin kirjoittaa Tieteen Kuvalehti 15/2019.
Muutokset olosuhteissa ei isossa mittakaavassa ole ihmisen hallittavissa. Oman pihansa ja lähialueet kannattaa pitää siistinä eikä kuluttaa tarpeettomasti, mutta elonkehä tarvitsee hiilidioksidia, kuten Pentti Linkola sanoisi. Sopeutumiskyky on tarpeen ja pitää katsoa mihinkä se riittää.
Olkaamme onnellisia näissäkin olosuhteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti joskin lainaus Tieteen Kuvalhdestä on jokseenkin järjetön. Tapahtuman todennäköisyyttä ei voi mitenkään laskea noin tarkasti.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastojen valossa Maan ei pitäisi olla olemassa, ei ainakaan niin että täällä olisi elämää. Tuo erittäin pieni todennäköisyys juuri elämän mahdollistaminen Maalla tässä aurinkokunnassa, jossa on muitakin planeettoja, johtuu niin monesta seikasta että ihmettelen keskustelua ihmisen ja hiilidioksidin haitoista. CO2 on yksi tekijä elämisen mahdollisuuksiin.
Ilmoita asiaton viesti