Opettaja: 2700,-/kk ei riitä mihinkään. Mitä on stagflaatio
Jäi soimaan korviin opettajan valitus siitä että 2700,-/kk ei riitä mihinkään. Valtakunnan uutisissa lakkovahdin suusta kuultuna.
Hmm…, keskipalkka lienee noilla samoilla, Nakkilan kirkon vaiheilla. Joten puolella kansasta ei riitä senkään vertaa.
Uskon että ollaan aika lailla keskipalkan tai mediaanipalkan vaiheilla jos tuohon tulee vielä jotain lisiä. Ja muistaa pitää että kesäisin kerkiäisi vaikka ojankaivajaksi, vapaata jää kohtalaisen reilusti.
Muistuu mieleen Jutta Urpilaisen mielipide siitä että jokaisen pitäisi saada vähintään keskipalkan verran tuloja. Hyvä idea, mutta silloinhan keskipalkka olisi taas jo aivan toisilla lukemilla.
Pikettyn kaava
Thomas Piketty jakaa tuloluokat siten, että eliitti on 10%, keskiluokka seuraava 40% (eli keskiansion yläpuolella olevat) ja duunari- eli prole-osasto olisi sitten se loput 50%.
Se on järkevä jako, vaikka se sijoittaakin keskiluokan keskitulon yläpuolelle.
Opettajuus on keskiluokkaista. Opettajat tuskin ovat ihan kirkkainta eliittiä pois lukien ihan pienten paikkakuntien kirkkaimmat kynttilät. Toisaalta opettajat ovat lukeneistoa.
Ehkä tyytymättömyys kumpuaakin siitä että omassa keskiluokassaan opettaja ei ole aivan keskellä luokkaansa?
Pikettyn pääomateoria
Pikettyn mukaan pääoman osuus kansantulosta on kasvava ja palkkatulojen osuus kakusta pienenee. Tätä voi pitää totena kehityksenä tähän mennessä jo muutaman vuosikymmenen ajan ja voi olla että osakemarkkinan notkahduksesta huolimatta trendi vain jatkuu.
Kehityskaari koskee kyllä kaikkia palkansaajia samalla tavoin. Onko se kehitys edes lakoilla käännettävissä? Tuntuisi että kyseessä on systeeminen ilmiö.
Pikettyn tilastojen valossa edelliset sodat ovat muuttaneet kakunjakoperusteita suuresti. Muutoksia saattaa olla luvassa, mikäli päästään taas maailmansotimaan. Ehkä isojakin muutoksia on tulossa. Aika näyttää.
Pitkä opiskeluaika
Opettaja perusteli vaatimustaan paremmasta palkasta sillä että opiskelu on kestänyt pitkään.
Toisaalta, yhteiskunta on tukenut opiskelua Suomessa. Monissa maissa opiskelu on huitsin kallista. Joillekin luentosarjoille osallistuminen voi maksaa kymppitonneja ja/tai lukukausimaksut voivat olla samassa luokassa.
Suomalainen yhteiskunta on tukenut opiskelua ilmaisella koulutuksella sekä elinkustannuksia, asumista ja terveydenhoitoa tukemalla opiskeluaikana. Uskoisin että moni muistelee kaihomielin opiskeluaikaansa vaikka tulot jäivätkin pieniksi sinä aikana.
Virkamiehisyys
Ennen vanhaan sanottiin että virkamiehen leipä on pitkä mutta kapea. Kuluneina vuosikymmeninä väittäisin kyllä opettajien ottaneen kiinni muita tulonsaajia. Edunvalvonta on ollut onnistunutta.
Lama-aikoina
1930-luvun lama ei juuri vaikuttanut opettajiin. Oli suuri etu olla poissa talouden ristiaallokosta. Metsätyömiehen palkka aleni samaan aikaan sekä rahamääräisesti että urakan, motin sisältämän puumäärän laskennallista määrää pienentämällä.
Sama tulojen pienenemä toteutui 90-luvun alun lamassa. Yksityisellä puolella tulot putosivat mutta virkamiehet eivät juuri kokeneet tulojen laskua.
Suomalaista kulutuskysyntää 90-luvun lamassa piti yllä nimenomaan virkamiehet, koskemattomat. Opettajien ja sairaanhoitajien tyylinen keskiluokka.
Nyt on hyvin mahdollista että lähdemme taas menemään hississä alaspäin ja silloin voi olla kullanarvoista että on virka josta pitää kiinni ja josta saa vakaata tuloa.
Prekariaatti
Huonompi tilanne voi olla viransijaisilla, joita on opettajakunnassa kai kasvava määrä.
Luultavasti kunnat juuri tähtäävätkin opetustyön proletarisoimiseen palkkaamalla lähinnä pelkkiä sijaisia.
Muut syyt
Todellisia ongelmia uskon olevan opettajien työn laadun muuttumisella. Koulukkaat ovat ryhmänä entistä epätasaisempaa joukkoa ja voi olla tuskastuttavaa vetää kivirekenä osaamattomia ja oppimishaluttomia muiden mukana. Varsinkin jos puuttuu työkaluja joilla takoa herran kunnioitusta koviin kalloihin.
No, tätä ollaan haluttu. Kenties olisi aika jakaa joukkoa oppimishaluisiin ja -haluttomiin. Haluttomille asetettaisiin vaatimattomammat tavoitteet. Paluu kansalais- ja oppikouluun voisi olla paikallaan. Peruskoulutus voisi silti olla maksutonta.
Työviihtyvyys paranisi jos joukko johon vaativaa opetusta suunnataan, olisi oppimishaluista.
Mitä on stagflaatio
Uusimman Vene-lehden pääkirjoituksessa onnistuttiin hyvin luonnehtimaan stagflaation luonne. Raaka-aineet kallistuvat ja veneistä olisi pakko pyytää enemmän kuin ennen.
Toisaalta ostajilta vähenee ostohalut sitä mukaa kuin tulot pienenevät.
Se johtaa nouseviin hintoihin samalla kun kysyntä sakkaa.
Sitä on stagflaatio. Inflaatio eli nousevat hinnat yhdistyvät stagnaatioon, kysynnän jähmettymiseen. Suomessa on aika lailla veneenrakentajia, joten kyse ei ole pienen joukon ongelmasta.
Yksityisellä puolella saadaan kohtapuoliin alkaa varautua stagflaatioon ja kenties kilometritehtaalle lähtöön. Sellaisia ongelmia ei ole viranhaltijoilla, eikä opettajilla.
Jos kaikki tienaisivat vähintään keskipalkan verran, kaikilla olisi ihan sama palkka, muuten se ei ole mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli poistat lauseesta sanan ’vähintään’, on väitteelläsi mahdollisuus olla loogisesti pätevä.
Ilmoita asiaton viesti
Annapa esimerkki, missä vähintään sanan kanssa tuo ei pitäisi paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se, että on viitsinyt opiskella itselleen paremman elämän veronmaksajien subventoimana, aika heikko peruste palkankorotukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkein parhaassa asemassa ovat eläkeläiset. Heidän tulonsa on käytännössä sidottu elinkustannusdindeksiin ja korotukset tulevat automaattisesti siitä riippumatta mitä duunareille tai sossun asiakkaille maksetaan. Ei tarvita työtaisteluja. He eivät voi saada potkuja eikä karensseja eikä työ stressaa. ”Firman” kassassa on aina riittävästi rahaa tilipäivänä. Lisäksi he saavat tehdä työtä lisäansioiden hankkimiseksi minkä mielivät ilman leikkauksia eläketulostaan. Aikaa riittää kiukutteluun somessa vaikkapa taitetun indeksin epäoikeudenmukaisuudesta toisin kuin lapsiperheiden vanhemmilla, joiden vuorokausi on rumbaistu täyteen muuta toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pääomaa ja osakemarkkinoita en ymmärrä yhtään ja mielestäni osakkeilla puliveivaaminen pitäisi poistaa kokonaan.
Opettajilla on liian hyvät palkat, mutta tämän ”globalisoitumisen” vuoksi myös iso kasa ongelmia, kuten blogistikin vihjaili.
Olin 2000-luvun taitteessa opiskelemassa mikrotueksi aikuispuolella ja kun vertasi aikuisopiskelijoita näihin teineihin, niin tuli opettajia sääli, kun joutuivat näitä ”pilttejä” paimentamaan. Opetuksesta siinä ei juurikaan ollut kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Olen päiväkodin tädiltä kuullut, että alle kolmevuotiaiden kanssa vielä pärjää, mutta sitä vanhemmat ovat lähinnä hirviöitä. Purevat, sylkevät ja potkivat eikä heille saa muuta tehdä kuin so, so sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lapset ja nuoriso on tiettävästi ollut pilalla jo ainakin 3500 vuotta, jolta ajalta on kirjallisuuslähteitä.
Ilmoita asiaton viesti
50 vuotta sitten oli kova hätä siitä että lapsista tulee puolikielisiä jos saavat vaikutteita kahdesta kielestä yhtä aikaa. Kenties tuo uhkakuva on nyt toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat osakkeilla puliveivaamisella? Eikös jokaisella saisi olla oikeus ostaa osakkeita ja myydä niitä? Myyntivoitosta vielä verotetaan. Osakepääoma on yksi oman pääoman elementti kaikissa osakeyhtiössä olivatpa ne pörssiin listautuneita tai ei. Kyllä omistajalla pitää olla oikeus myydä omaisuuttaan.
Ilmoita asiaton viesti
J.K:”Mitä tarkoitat osakkeilla puliveivaamisella?”
Koko pörssi on vaan huijausta ja rahat pois. Ihmisellä kasa paperia ja sen mukaan sitten omistaa 10 miljardia, esim. Minusta ilmankin pärjäisi ja voisi paremmin mennä tällä pallolla.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt oli sen verran käsittämätön – tai oikeastaan käsittämättömyyttä ilmaiseva kommentti, että siihen ei kannata ottaa kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on vaan valitettavan yleinen mielipide Suomessa. Aivan muuten fiksut ihmisetkin näkevät osakkeiden myymisessä ja ostamisessa jotain hyvin epäilyttävää. Osakepeliä, keinottelua, tms.,
Ilmoita asiaton viesti
Parjatun ammatin harjoittajana sanoisin, että open palkalla pärjää ainakin pk-seudun ulkopuolella. Työn kasvava määrä ja jatkuva kiire taas aiheuttavat stressiä, jota mielestäni ei edes parempi palkka mitenkään korvaisi.
Otetaanpa esimerkiksi ruokailu. Kun ensin valvon vartin pihalla ja menen syömään, aikaa noin 7-8 minuuttia lounaaseen plus samalla sytjäsilmällä tarkkailen oppilaiden touhuja ja olen valmis puuttumaan perseilyyn. Vastaavasti luokanopet kertovat, että työpäivän aikana ei ehdi vessaan. Missähän muussa ammateissa tämä on arkea?
Ilmoita asiaton viesti
Oisko kaupanalalla. Pienissä putiikeissa myyjä tekee yksin työvuoronsa. Hyppii kassan ja hyllyn väliä koko päivän.
Siihen aikaan kun minä kävin koulua, niin opettajat viettivät välitunnit opettajan huoneessa. En sitten muista oliko joka koulussa vessa siellä, mutta tuskin ihan tuollaista pääsisi tapahtumaan, ettei opettaja vessaan pääse.
Uskon että opettajilla on ressiä, mutta mistä se johtuu, on sitten toinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se vessatarina on karua arkea, joskus jopa itsellänikin aineenopettajan tehtävässä tullut koettua.
Yhden myyjän putiikissa varmasti yhtä lailla totta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kyllähän tämän kaikki muut paremmin tietävät, jotka ovat joskus aikoinaan koulua käyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Opettaja on 4 226 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 4 212 € (7116 yksittäistä palkkaa) ja valtiolla 4 719 € (216 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020. Keskipalkka kasvoi 61 € (1,5 %) vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Julkisista palkoista puhuttaessa esimmäisenä tulee valhe. Vedotaan pieniin taulukkopalkkoihin ja että joku aloitteleva ope saa sitä tai tätä. Kaikihan eivät keskipalkan verran ansaitse ja osa ansaitsee vielä helvetisti paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuo mielenkiintoista, kun en itse keskipalkkaan aivan yllä, vaikka pätevyys, kaikki kokemuslisät, luokanohjaus, yksi ylitunti opetusvelvollisuuden ylitse ja muutama tehtäväkohtainen lisä.
No selityksiä tietysti on lukion korkeammat palkat ja kuntakohtaiset lisät ja reippaat ylitunnit, mutta silti kaiken todennäköisyyden perusteella minun pitäisi saada enemmän kuin tuo keskipalkka.
Herää kysymys, kuinka paljon noihin palkkatietoihin voi luottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaa kuitenkin on, että keskipalkka on enemmän kuin taulukkopalkkojen keskiarvo, jota meille tarjoillaan.
Väitteet, että 2700€ ei tule toimeen koskee sitten vain opettajia ja hoitajia tms… Tosin heidän mediaaninsa on yli 3000. Mol palkka tilastoissa todellisissa tuloksissa on 2500-2600 kohdalla ja valtava joukko ansaitsee senkin alle. Jos siis ei tule toimeen koskee se muitakin ja palkkaus tietenkin nostettava siihen, että toimeen tulee.
Ensin pitäisi perata ja laihduttaa julkinen ja laskea veroja. Nyt vaan mennään koko ajan syvemmälle suohon.
Ilmoita asiaton viesti
Opettajana koko ikänsä toimineen anoppini eläke on samaa tasoa, kuin minun bruttopalkkani, jota henkilökohtaisesti en pidä huonona, koska se on hieman mediaanien yläpuolella.
Toki anoppi on lisensiaatti ja tehnyt opetustöitä mm. valtionhallinnossa, mutta tuskin hänen työaikaisen palkkansa niin valtavasti yli opettajien keskiarvon on voinut olla.
Mitä tulee Karisen otsikkoon, niin jokikisellä alalla vedotaan huonoon peruspalkkaan, kun vaaditaan lisää. Pitäisi kuitenkin katsella kokonaispalkkaa, joka ei sitten välttämättä olekaan enää niin huono. Sehän ei liene tarkoituksenmukaista, että suoraan koulusta tai yliopistosta saataisiin parempaa palkkaa, kuin mitä alalla vuosikymmenen olleet tienaavat.
Omalla kohdallani pelkät kokemuslisät tekevät kymmenyksen lisän peruspalkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti anoppisi eläke on rigattu ylös sillä, että se on määräytynyt viiden viimeisen vuoden tulojen keskiarvon mukaan. Kuten ennen tapahtui. Tällöin opettajat puskivat hulluina ylitunteja, jos rehtori antoi siihen mahdollisuuden. Idea oli, että kaikki tekevät samoin ja sen vielä jaksoi, kun eläköitymisikä oli perusopetuksessa 60v ja lukiossa 63v. Sitten tulivat iloiset eläkeuudistukset: eläke määräytyy koko työuran mukaan, eläkeikä lähti nousemaan ja elinaikaleikkuri lähti leikkaamaan eläkekertymää.
Tässäkin tapauksessa siis ei kannata nojautua aiempiin kokemuksiin, kuten ei koulukeskusteluissa yleensäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi kirjattuja palkkatietoja vääristävä momentti on se, että ne kuulemma tilastoidaan lokakuun palkoista. Ainakin täällä ope saa ylituntinsa, lisänsä ja muut kommervenkit alkavalta lukuvuodelta elo- ja syyskuun ajalta vasta lokakuussa. Siinä ei kovin isoa perkaamismokaa tarvitse tulla kun liksa nousee jo kohisten – vaikka noita tilastoja puolustetaan tuon vaikutuksen puhdistamisesta.
Itse en ole tuota käytäntöä koskaan hyväksynyt, siitä ei hyödy kuin verottaja.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastoissa käytetään kokonaispalkkaa, sen voi varmistaa itseltään katsomalla palkkakuitista edellisen vuoden tulot ja jakamalla se kahdellatoista (joisssain tilastoissa on säänöllisen työajan palkka, jolloin ylityöt tulee vähentää). Moni unohtaa että saa palkkansa lisäksi, esimerkiksi lomarahaa jne. Itselläni kyllä palkka täsmää hyvin tilastojen mediaaneihin.
Ilmoita asiaton viesti
Äitini oli kansakoulunopettaja Vantaalla. Kesäisin hän toimi Helsingissä Helsinkioppaana ja ansaitsi kesän aikana rahat toivomalleen ulkomaanmatkalle.
Talvisin hänen työpäivänsä päättyi klo 14.00, jonka jälkeen hän pääsi kotiin rentoutumaan.
Pari kertaa toimin äitini sijaisena yläluokilla hänen jouduttua sairaslomalle. En kokenut opettajan työpäivää kovin raskaaksi toimiessani sijaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhoja voi muistella, kuten nyt kansakoulua, eikä se paljon merkkaa tänä päivänä. Luultavasti äitisi korjasi oppilaiden kokeita ja aineita kuitenkin kotona eli ei se nyt noin helppoa ollut. Lisäksi sijaisella ei tosiaan ole sitä työmäärää kuin vakituisella opella.
Ilmoita asiaton viesti