Opettaja: 2700,-/kk ei riitä mihinkään. Mitä on stagflaatio

Jäi soimaan korviin opettajan valitus siitä että 2700,-/kk ei riitä mihinkään.  Valtakunnan uutisissa lakkovahdin suusta kuultuna.

Hmm…, keskipalkka lienee noilla samoilla, Nakkilan kirkon vaiheilla.  Joten puolella kansasta ei riitä senkään vertaa.

Uskon että ollaan aika lailla keskipalkan tai mediaanipalkan vaiheilla jos tuohon tulee vielä jotain lisiä.  Ja muistaa pitää että kesäisin kerkiäisi vaikka ojankaivajaksi, vapaata jää kohtalaisen reilusti.

Muistuu mieleen Jutta Urpilaisen mielipide siitä että jokaisen pitäisi saada vähintään keskipalkan verran tuloja.  Hyvä idea, mutta silloinhan keskipalkka olisi taas jo aivan toisilla lukemilla.

Pikettyn kaava

Thomas Piketty jakaa tuloluokat siten, että eliitti on 10%, keskiluokka seuraava 40% (eli keskiansion yläpuolella olevat) ja duunari- eli prole-osasto olisi sitten se loput 50%.

Se on järkevä jako, vaikka se sijoittaakin keskiluokan keskitulon yläpuolelle.

Opettajuus on keskiluokkaista.  Opettajat tuskin ovat ihan kirkkainta eliittiä pois lukien ihan pienten paikkakuntien kirkkaimmat kynttilät.  Toisaalta opettajat ovat lukeneistoa.

Ehkä tyytymättömyys kumpuaakin siitä että omassa keskiluokassaan opettaja ei ole aivan keskellä luokkaansa?

Pikettyn pääomateoria

Pikettyn mukaan pääoman osuus kansantulosta on kasvava ja palkkatulojen osuus kakusta pienenee.  Tätä voi pitää totena kehityksenä tähän mennessä jo muutaman vuosikymmenen ajan ja voi olla että osakemarkkinan notkahduksesta huolimatta trendi vain jatkuu.

Kehityskaari koskee kyllä kaikkia palkansaajia samalla tavoin.  Onko se kehitys edes lakoilla käännettävissä?  Tuntuisi että kyseessä on systeeminen ilmiö.

Pikettyn tilastojen valossa edelliset sodat ovat muuttaneet kakunjakoperusteita suuresti.  Muutoksia saattaa olla luvassa, mikäli päästään taas maailmansotimaan.  Ehkä isojakin muutoksia on tulossa.  Aika näyttää.

Pitkä opiskeluaika

Opettaja perusteli vaatimustaan paremmasta palkasta sillä että opiskelu on kestänyt pitkään.

Toisaalta, yhteiskunta on tukenut opiskelua Suomessa.  Monissa maissa opiskelu on huitsin kallista.  Joillekin luentosarjoille osallistuminen voi maksaa kymppitonneja ja/tai lukukausimaksut voivat olla samassa luokassa.

Suomalainen yhteiskunta on tukenut opiskelua ilmaisella koulutuksella sekä elinkustannuksia, asumista ja terveydenhoitoa tukemalla opiskeluaikana.  Uskoisin että moni muistelee kaihomielin opiskeluaikaansa vaikka tulot jäivätkin pieniksi sinä aikana.

Virkamiehisyys

Ennen vanhaan sanottiin että virkamiehen leipä on pitkä mutta kapea.  Kuluneina vuosikymmeninä väittäisin kyllä opettajien ottaneen kiinni muita tulonsaajia.  Edunvalvonta on ollut onnistunutta.

Lama-aikoina

1930-luvun lama ei juuri vaikuttanut opettajiin.  Oli suuri etu olla poissa talouden ristiaallokosta.  Metsätyömiehen palkka aleni samaan aikaan sekä rahamääräisesti että urakan, motin sisältämän puumäärän laskennallista määrää pienentämällä.

Sama tulojen pienenemä toteutui 90-luvun alun lamassa.  Yksityisellä puolella tulot putosivat mutta virkamiehet eivät juuri kokeneet tulojen laskua.

Suomalaista kulutuskysyntää 90-luvun lamassa piti yllä nimenomaan virkamiehet, koskemattomat.  Opettajien ja sairaanhoitajien tyylinen keskiluokka.

Nyt on hyvin mahdollista että lähdemme taas menemään hississä alaspäin ja silloin voi olla kullanarvoista että on virka josta pitää kiinni ja josta saa vakaata tuloa.

Prekariaatti

Huonompi tilanne voi olla viransijaisilla, joita on opettajakunnassa kai kasvava määrä.
Luultavasti kunnat juuri tähtäävätkin opetustyön proletarisoimiseen palkkaamalla lähinnä pelkkiä sijaisia.

Muut syyt

Todellisia ongelmia uskon olevan opettajien työn laadun muuttumisella.  Koulukkaat ovat ryhmänä entistä epätasaisempaa joukkoa ja voi olla tuskastuttavaa vetää kivirekenä osaamattomia ja oppimishaluttomia muiden mukana.  Varsinkin jos puuttuu työkaluja joilla takoa herran kunnioitusta koviin kalloihin.

No, tätä ollaan haluttu.  Kenties olisi aika jakaa joukkoa oppimishaluisiin ja -haluttomiin.  Haluttomille asetettaisiin vaatimattomammat tavoitteet.  Paluu kansalais- ja oppikouluun voisi olla paikallaan.  Peruskoulutus voisi silti olla maksutonta.

Työviihtyvyys paranisi jos joukko johon vaativaa opetusta suunnataan, olisi oppimishaluista.

Mitä on stagflaatio

Uusimman Vene-lehden pääkirjoituksessa onnistuttiin hyvin luonnehtimaan stagflaation luonne.  Raaka-aineet kallistuvat ja veneistä olisi pakko pyytää enemmän kuin ennen.

Toisaalta ostajilta vähenee ostohalut sitä mukaa kuin tulot pienenevät.

Se johtaa nouseviin hintoihin samalla kun kysyntä sakkaa.

Sitä on stagflaatio.  Inflaatio eli nousevat hinnat yhdistyvät stagnaatioon, kysynnän jähmettymiseen.  Suomessa on aika lailla veneenrakentajia, joten kyse ei ole pienen joukon ongelmasta.

Yksityisellä puolella saadaan kohtapuoliin alkaa varautua stagflaatioon ja kenties kilometritehtaalle lähtöön.  Sellaisia ongelmia ei ole viranhaltijoilla, eikä opettajilla.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu