Pelasta meri, osta ane! Pelastajien huteria väitteitä ja näpertelyä

Mainos: Suojele Itämerta ja sen perintöä

Lahjoittamalla 10 euroa voit auttaa parantamaan meren vointia ja poistamaan noin 40 kiloa sinilevää.

Uskotko sinä tähän? John Nurmisen säätiöllä ei ole nimittäin pienintäkään aikomusta poistaa sinilevää Itämerestä.

Lause on harhaanjohtava. Tosiasiassa on kyse väitteestä, että säätiö yrittää toiminnallaan estää sellaisen määrän ravinteita päätymästä Itämereen, joka parhaimmassa tapauksessa voisi tuottaa 40 kilon levämäärän kasvun Itämeressä per sijoitettu kymppi.

Tässä on pikku ero, en tiedä huomaatteko eroa. Säätiöllä ei siis ole pienentäkään aikomusta poistaa levää merestä vaan estää uuden syntyminen.

Mutta ei huterat väitteet siihen lopu

Tutkitusti tehokas-väite on huteralla pohjalla

Tarkoitus on estää fosforin, joka on eräs levän hyväksikäyttämä ravinne, päätymistä Itämereen kipsaamalla peltoja, erityisesti Vantaan jokilaaksossa. Tämä on keskeisin projekti, jotain vähäistä projektia on meneillään muissa Itämeren rantavaltioissa, Suomessa ei ole juuri muuta kuin tämä kipsausprojekti.

Kyseessä on tutkittu metodi, tuo peltojen kipsaaminen. Kyse on viiden vuoden tutkimuksesta, joka antoi tuloksia, joiden perusteella väite on tehty.

Missään muualla kuin Suomessa ei peltoja ole kipsattu fosforivalumien estämiseksi. Kipsiä on käytetty jonkin verran peltojen suolaantumisen estämiseksi, johon se ilmeisesti jonkin verran sopiikin. Peltomaan suolaantuminen on valtava globaali ongelma.

Kipsin käytön fosforinsitomiseen on keksinyt Suomen IPCC:n johtajana kuuluisaksi tullut Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Tai ainakin hänen johtamansa työryhmä.

Jos spekuloin raakasti, niin tarkoitus ei ole edistää maanviljelystä eikä kerätä rahaa farmareille, joten maataloudelle hyödylliset kalkki ja turve putoavat valikoimasta jo heti tämän johdosta pois. Näitä ei edes tutkita, vaikka saattaisivat olla hyödyllisempää ja järkevämpää ainesta peltoon pantavaksi.

Kipsi on hyvä valinta, kun se on neutraali pellon kannalta. Ei estä kasvua, mutta ei haittaakaan.

Hyvänä puolena on se, että raaka-ainetta on paljon saatavilla, eikä se maksa mitään. Teollisuus pääsee samalla jätekipsistään eroon, mikä on hieno asia.

Eli tutkitusti tehokas tarkoittaa että on tehokas, kun vaihtoehtoja ei ole tutkittu.

Viisi vuotta on maapallon mittakaavassa lyhyt aika. Mutta sen verran on kokeilua kestänyt ja kipsi ei ole ollut vaikutukseton.

Ai niin, kipsi on tutkitusti tehokas myös rehevöittämään järviä. Kiusallista. Merta ei kuitenkaan väitetä että rehevöittäisi. Ehkä se sakkaantuu merivedessä, ja haitta koituisi vain laskujoen suulle. En tunne asiaa, oudolta tuntuu että sen tunnustetaan rehevöittävän järvivesiä, muttei merivesiä. Merivesi on kuitenkin laskujokien suulla lähes järviveden veroista. Itämeri ei ole kovinkaan suolainen, mm. italialainen vieraani väitti taannoin kivenkovaan, ettei nauttimamme ahven voi olla merestä, kun se on järvikala.

Tätä kaikkea tarkoittaa tutkitusti tehokas

Vaihtoehtoisia toimenpiteitä

Jos todellista ongelmaa suomalaisissa pelloissa on, ovat ne ehkä enimmin Varsinais-Suomessa, missä on tarvetta levittää pelloille enemmän lantaa kuin pellot kykenevät sitomaan. En olisi ihan varma, onko Vantaa erityisen hyvä valinta toiminnan merkityksen kannalta.

Parempaan tulokseen voisi päästä ravinteiden vähentämisessä olisi esim. antaa kuljetustukea, että lantaa voitaisiin kuljettaa kauemmas Varsinais-Suomessa. Lanta on luonnonmukaisin lannoite ja on täysin järkevää käyttää lantaa peltojen parannusaineena.

Toinen vaihtoehto, jos ajatellaan peltojen humuskerroksen ohentuneen, olisi lisätä lantaan vaikkapa turvetta jotta se sitoutuisi paremmin humuskerrokseen.

Huoli meren hyvinvoinnista

Sinällään huoli meren hyvinvoinnista on oikeutettu. Ikävää on, että huoli kanavoidaan korviketoimintaan, josta ei ole todellista hyötyä merelle.

Teki pahaa katsoa, miten venenäyttelyssä lapsiakin hassutetaan tällä meren pilaantumisella. Näen sen samankaltaisena ilmiönä kuin sen miten lapsia hassutetaan ilmastonmuutoksella.

Vertailua

Hyvänä päivänä peltojen kipsaus ehkä kompensoi sen mitä Riihimäki päästää puhdistamattomia jätevesiään ohijuoksutuksina Vantaanjokeen. Ainakin jos pottiin lisätään HSY:n, pääkaupunkiseudun ohijuoksutukset, niin peltojen kipsaus tuskin kompensoi edes näitä.

Mistä ratkaisu

Itämeren valuma-alue on suuri, siihen kuuluu valtava peltoala Keski-Euroopassa. Suurin ongelma on Puolan ja sen takaa tuleva maatalouden kuormitus joka on tehnyt keskisen itämeren syvänteen hapettomaksi. Hapettomassa ympäristössä voi lähteä liikkeelle tuhansia tonneja fosforia, kun Vantaan kipsausprojektissa puhutaan tonnista tai parista fosforia.

Suomenlahden kuntoa heikentää se, että mahdollinen suolapulssi työntää hapetonta, raskasta eli suolaista pohjavettä Suomenlahteen. Sen lisäksi Suomenlahti on jo huonossa kunnossa kaupunkien jätevesien ja puunjalostustehtaiden jäljiltä ja metsä- ja suo-ojitusten jäljiltä. Koska merivirta kiertää Itämerta ja Suomenlahtea vastapäivään, tuo se meidän rannoillemme paljon saasteita Saksan, Puolan, Liettuan, Latvian, Viron ja Venäjän vesiltä. Vaikkapa muovipussitilanne on sikäli hankala, että saaristomme siivilöi virtauksesta muoviroskaa saaristoomme.

Tärkeintä olisi ymmärtää, että nopeita ratkaisuja ei ole. Levä kuuluu Itämereen, sitä on aina esiintynyt ja tulee aina esiintymään.

Ravinteita voisi poistaa kalastusta lisäämällä. Hylkeenpyynnin voisi aloittaa uudelleen, se olisi todellinen ekoteko.

Toimenpiteet erityisesti Puolan maataloudessa olisivat tärkeitä. Broilerinkasvatus tuottaa paljon ravinteita ja niistä ei huolehdita missään entisen Itä-Euroopan alueella asiallisesti. Kaliningradin puhdistamo olisi saatava toimintaan, sillä olisi vaikutusta Suomelahden tilaan, sillä senkin jätevesi kiertää meidän rannoillemme.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu