M/S Amorella sai pusun. Monille tuntematon inertiavoima

Tapahtunut seuraavaa: M/S Amorella ajaa kapeikkoon. Amorella ajaa turhan lähellä väylän oikeaa reunaa. Alus osuu väylän reunaan ja vaurioituu. Väylä-alueelta löytyy iso kivi joka ei kuulu sinne.

Kysymys: Miten kivi joutui väylä-alueelle? Miksei laivaa voi ohjata sillaiten ettei se osu mihinkään?

Kaksi näkymää

1. Näkymä pinnan päällä

Punavalkoinen laiva lipuu hiljentyneen saariston läpi. Kaunista ja ainutlaatuista maailmassa. Toinen tulkinta on että valtava kolossi kulkee paikassa minne se ei oikeastaan ollenkaan kuuluisi.

Vaikka merikartassa on musta viiva jota noudatetaan niin luonnossa viivaa ei ole, vaan liikutaan fluidissa. Ollaan nesteessä ja tilanne on kerrassaan erilainen kuin maantiellä.

Kolossin keinotteleminen väylää pitkin vastaa kulkemista selkärepun ja täysinäisten kauppakassien kanssa pitkin kirpparinkäytävää jota lasimaljakot ja muu tavaravyöry reunustaa. Onnistuu, mutta tarkkana saa olla.

2. Näkymä pinnan alla

Se mikä näyttää idylliltä pinnan päällä, ei ole sitä pinnan alla. Valtava mäntä, laivan runko, työntää edellään ja puristaa sivuilleen syrjäyttämänsä määrän vettä ja vetää veden takanaan takaisin.

Pinnan alla vesi säntäilee rauhattomana. Alus aiheuttaa jatkuvaa eroosiota. Kapeikossa tilanne muuttuu vielä astetta kiihkeämmäksi, pinnan alla kiehuu ja kuohuu.

Tuntematon inertia

Kahden samaan suuntaan liikkuvan aluksen väliin syntyy aluksia toisiinsa vetävä voima, inertia. Jo lapsena luin ensimmäisen kerran, miten sota-alus ja kalastaja-alus kilkkasivat toisiaan, kun olivat ajaneet rinnakkain.
Vaikka tilanteessa oli uhittelun makua, oli itse törmäys silti vahinko. Molemmat tietenkin syyttivät toisiaan, eivätkä käsittäneet törmäyksen syytä.

Näitä kolhuja on syntynyt aika ajoin ja syy tuntuu olevan aina hakusessa. Selvästi inertia on tunnistettu onnettomuuden aiheuttajaksi, kun Silja Opera kolhi ja vei kolhimansa laivan pelastusveneen mennessään Nevan suulla, Pietarissa. Vuosi oli 2003.

Kyse ei ole ollut ohjailuvirheestä, vaan siitä, että Silja Opera imeytyi ohittamansa laituriin kiinnitetyn jäänmurtajan kylkeen kiinni.

Tai, tarkasti ottaen kyse on aina virheestä, kun törmäyksiä sattuu.

Havereja, joissa inertia on ollut osallisena, on tapahtunut paljon. Tämä ei koske vain laivoja vaan myös veneitä. En ihmettelisi vaikka Jyrki Järvilehdon omistaman veneen onnettomuudessa olisi inertia ollut osallisena. Autolla voi ajaa kapeaa väylää lujaa, mutta sama ei välttämättä onnistu veneellä hydrodynamiikan vuoksi.

Mikäli vene alkaa imeytyä kanavan laitaan kiinni, niin juurikaan mitään ei ole tehtävissä. Yritys ohjata keskemmälle voi johtaa arkkuun, silta-arkkuun.

Eräs tunnettu inertian aiheuttama tapahtuma liittyy Titaniciin. Kun sitä siirrettiin, se repäisi irti laituriin kiinnitetyt alukset . Koskettamatta niitä. Sitä pidettiiin huonona enteenä.

Spekulaatio M/S Amorellan tapahtumasta

Mahdollisesti nopeus lomakauden loputtua on ollut himpun verran suurempi kuin kesällä. Muita liikkujia on sen verran vähemmän että vähäinen nopeuden nostaminen on tuntunut oikeutetulta.

ilman varsinaista ohjailuvirhettä alus kilkkaa väylän laitaa, eli imeytyy väylän laitaan kiinni. Aluksen ja väylän reunan väliin syntyy voimakkaita virtauksia, jotka ovat riittävän voimakkaita siirtääkseen laivaa sivusuunnassa. Mahdollisesti kilkki aiheutuu tästä.

Sen lisäksi että inertiavoima on riittävän voimakas siirtääkseen alusta, se on myös riittävän voimakas siirtääkseen väylän ulkopuolella olevaa kiveä. Se on aluksen kokoon ja inertia-voimaan nähden mitätön skaijari, pikkulapsen leipäkivi.

Joten en ainakaan minä jaksa olla mitenkään yllättynyt, jos alus on nykäissyt väylän reunasta tuollaisen pikku nokareen väylälle. Mikäli kivi on pyörinyt väylän reunan ja aluksen välissä, ei sekään yllätä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu