Rudolf Diesel ja Saksan keisari Wilhelm II

Rudolf Dieselin aikaan Saksan keisarina oli Wilhelm II joka oli melkoisen häiriintynyt miekkonen.

Wilhelm II lapsuus

Wilhelm II:n syntymässä käsi vioittui ja jäi 15 cm lyhyemmäksi kuin toinen.  Vikaantunut käsi oli aivan viraton. Wilhelmin äitiä käsi vaivasi kovasti, suorastaan pakkomielteisesti ja kirjeissään hän moittii lapsen osaamista olemattomaksi.  Häntä on autettava kaikissa toimissa, jopa syömisessä, äiti kertoo.

Tulevan monarkin oli ehdottomasti osattava ratsastaa ja kun Wilhelm kerta toisensa jälkeen putosi ratsun selästä, hänet vain nostettiin joka kerta takaisin.  Vähemmästäkin kasvaa kieroon.

Euroopan kuningashuoneet olivat sukua toisilleen.  Siten Wilhelm monesti vieraili isoäitinsä, kuningatar Victorian luona Englannissa.  Siellä hän sai pysyvän alemmuuskompleksin.  Englannissa kaikki oli hienompaa.  Sotalaivaston koko ja laatu oli ilmiömäinen.  Iso-Britannia oli johtava merenkulkumaa, lisäksi sen kivihiilen tuotanto ja teräksen valmistus oli aivan eri luokkaa kuin Saksan.  Vaikka Saksa sittemmin otti kiinni ja ohittikin tuotantoluvut, alemmuuskompleksi jäi.

Ehkä Hitlerinkin käyttövoimana on ollut alemmuuskompleksi entisenä yömajojen asukkina, aikana jolloin poliitikot olivat yhteiskunnan kermaa, useimmiten aatelisia tai lukeneistoa kuten tohtoreita.

Alemmuuskompleksista kärsivät myös venäläiset, joten se lienee käyttövoimana häiriökäyttäytymiselle merkittävä.  Putininkin menettelyjä selittää ehkä juuri alemmuuskompleksi.  Kunpa pikku miekkonen otettaisiin vakavasti!

Wilhelmin suunnitelma

Oli selvää että Saksa ei kykenisi ylittämään merimahtina Britanniaa.  Niinpä Wilhelm keksi että on luotava niin vahva merimahti että Britannian olisi otettava se huomioon ja vetäydyttävä voimankoetuksesta.

Selostaessaan suunnitelmaansa erityisen hämärästi lehtimiehelle hän onnistui suututtamaan kaikki merivallat, jopa kaukaisen Japanin.  Hän nimittäin puolusti tarvettaan rakennuttaa iso sotalaivasto perustuen mahdollisiin eventualiteetteihin Japanin suunnalla.

Tarkoitus oli tietenkin vain hämärtää sitä miten laivasto oli tarkoitus rakentaa uhkaksi Britannialle.

Kun suunnitelma alkoi mennä kiville, hän peruutti ja kertoi julkisesti että hän peruuttaa laivaston rakentamisen.  Valtiopäiville hän laaditutti supistetun budjetin.

Winston Churchill, Amiraliteetin ensimmäinen lordi, tutkiessaan Saksan budjetin momentteja, huomasi että 3000 rekryytin sijasta rekryyttejä suunniteltiin otettavaksi valtamerilaivastoon 150000.  Budjettiin sisältyi 120 aluksen päällikön koulutus.  Tästä pääteltiin että Saksan oli tarkoitus rakentaa 50 – 60 sukellusvenettä.

Sukellusveneet olisivat vakava uhka Iso-Britannialle, sillä vaikka onkin saarivaltio, saaressa ei ole montaakaan kunnon satamaa, ja sukellusveneillä voitaisiin estää imperiumille välttämätön kauppamerenkulku.

Näistä ajoista alkaen Britanniassa alettiin nähdä että seuraava vastustaja sodassa tulisikin olemaan Saksa.  Kaunokirjallisella puolella asiaan oli myös herätty.  Erskine Childers (josta olen kirjoittanut aikaisemmin) laati kirjan The Riddle of the Sands, missä Saksa hankkii maihinnousua Englantiin Wattimeren suunnasta.

Paineet alkoivat kasaantua ja tuleva yhteenotto hahmottua jo 1900-luvun alusta.

Miksi

On syytä kysyä miksi.  Saksa oli tuolloin Euroopan mahtavin maavoima, ja kansakuntaa kuormitti lisää se että olisi pitänyt olla vielä toiseksi mahtavin merivoimakin.

Perusteluna toimi se että Saksan pääsyä omiin siirtomaihinsa keisari piti tärkeänä.  Englanti ei tohtisi ryhtyä yhteenottoon mikäli Saksan laivasto olisi riittävän vahva.

Sukellusveneet

Sodan syttyessä Saksan taistelulaivastokin oli verraten vahva ja selvää tappiota se ei kärsinyt Skagerrakin meritaistelussa mutta ei voittanutkaan.

Pääaseeksi muodostui kuitenkin sukellusvenelaivasto.

Pahiten vahinkoja aiheutti sukellusveneet.  I maailmansodan aikana saksalaiset sukellusveneet upottivat yhteensä 3000 alusta.  Sitä voi pitää melkoisena saavutuksena.

Ilman vahvaa dieselosaamista sellaista sukellusveneasetta ei Saksa olisi kyennyt rakentamaan.

Rudolf Diesel

Maailmankansalaisena, sekä Ranskassa, Englannissa että Saksassa asuneena sekä Amerikan Yhdysvalloissa kierrelleenä ja sikäläiseen vapaaseen ja syntyperää kumartelemattomaan ilmapiiriin mieltyneenä Diesel ei ollut mitenkään mielissään tapahtuvasta kehityksestä.  Keisarillisen Saksan sotateknologinen etumatka näytti kiusallisen vahvalta.

Toinen uhka

John D. Rockefeller oli nousemassa maailman rikkaimmaksi mieheksi häikäilemättömillä peliliikkeillä sekä olemalla öljybuumin nousun harjalla.  Kotikutoisesta tehtailusta ja ämpärillä lapattavasta mustasta mönjästä josta jalostettiin lähinnä lamppuöljyä oli kehkeytynyt mahtava bisnes.

Bisnekseen oli tullut ryppyjä kun Standard Oil pakotettiin pilkkomaan omistukset pienempiin osiin, moniksi ns. beibiyhtiöiksi.  Bisneksissään haavoitettu mies saattaa olla vaarallinen.

Tuohon aikaan oli aivan tavanomaista USA:ssa että konflikteja ratkottiin murhilla, provokaatioilla ja attentaateilla.  Etsivätoimistot suorittivat tämänkaltaisia tehtävänantoja.

Sen lisäksi lamppuöljyn kysyntä oli lähtemässä laskuun eikä autojen valmistus ollut vielä tuossa vaiheessa niin suurta että se voisi korvata menetetyn kysynnän.  Rockefellerin bisneksiä tuntui uhkaavan uusi konetyyppi.

Dieselmoottori kulutti kiusallisen vähän polttoaineita ja mikä pahinta, sille tuntui kelpaavan hyvin heikkolaatuisetkin laadut kuten meksikolainen raakaöljy.  Viime kädessä kivihiilestä tislattava kivihiilitervakin olisi ollut käypä polttoaine Dieselmoottorille.

Jopa Diesel itse kuvitteli moottorinsa uhkaavan kasvavaa jalostamoteollisuutta.  ”Ehkä pystyn heittämään jopa Rockefellerin bisneksistä ulos, se olisi huvittavaa”, hän lohkaisi jossain vaiheessa.

Seuraavassa kirjoituksessa kysytään, mitä Rudolf Dieselille tapahtui:  Murha, itsemurha vai jotain muuta?  Rudolf Diesel ei koskaan tullut aamiaiselle laivassa joka kulki Antwerpenistä Harwichiin muutama kuukausi ennen I maailmansodan puhkeamista.

Winston Churchill

Ensimmäisen maailmansodan valossa Churchillin myöhemmät toimet näyttävät ymmärrettävimmiltä.  Churchillin suunnasta katsottuna Hitler on ollut vain seuraava keisari Wilhelm II.  Ei näitä hulluja jaksa, lienee Churchill ajatellut.  Neuvottelut eivät johtaisi mihinkään.  Yhtä vähän Hitlerin kuin keisari Wilhelminkään päätä olisi saanut käännettyä.

Monessa mielessä II maailmansota on ollut ensimmäisen toisinto ihan puolenvalintojenkin osalta.  Sekään ei lopulta haitannut että Neuvostoliitto oli hyvin paljon eri kuin tsaarinvallan Venäjä.

Lähde

Douglas Brunt The Mysterious Case of Rudolf Diesel 2023.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu