Sään ääri-ilmiöt rulaa. Tuulivoimalat kaatuu, loistovene uppoaa

Mulan Bayssa, Wenchang Cityssä taifuuni Yagi teki pahaa jälkeä.  Kokonainen rivi tuulivoimaloita sortui tuulen paineesta.

Näin voi käydä.  Ja jos joku sanoo, että näin ei voi käydä Suomessa, puhuu pötyä.

Missään ei ole luvattu että suurin tuulennopeus ei ylitä suurinta sallittua.  Kyllä niitä ylityksiä vaan sattuu.

Tuulen nopeuksissa ei keskimääräisyys toimi.  Gaussin käyrä ei ole hyödyllinen työkalu.  Mitä pidempi ajanjakso otetaan, sitä suurempia tuulennopeuksia tavataan.  Suurin tunnettu nopeus täälläpäin on ollut elokuun myrskyssä vuonna 1890.  Tuulen nopeutta ei tiedetä kun Kaisaniemen tuulimittari meni ensin pohjaan, sitten hajosi ja sitten sen osat lensi pois.  Ilmatieteen laitos tekee parhaansa vähätelläkseen silloista tuulen nopeutta.

Helsingissä seinä kaatui. Kaisaniemen puut kaatuivat, samaten Vanhan kirkon puiston (vaikka on talojen suojaama).  Merivesi nousi Teknisen koulun rappusille Hietalahdessa.  Kattoja tietenkin irtosi lukuisia.  Ovet ja ikkunat painuivat sisään.

Ennen pitkää merituulivoimaloista joudutaan toteamaan että nyt tuli tuuli jota voimala ei kestänyt.

Tuulivoimala on luonnostaan hatara.  Pitkät potkurin siivet joita ei voi kerätä mihinkään.  Vaikka ne asetettaisiin miten tahansa nolla-asentoon, niissä on silti suuri tuulipinta.  Potkureissa on vinoja pintoja jotka aikaansaavat voimakkaita vääntäviä voimia ja niitä ei voi estää.  Purjealuksessa purjeet voi kerätä kokoon, mutta tuulivoimalassa siivet on aina tuulelle alttiina.

Runko mihin voimala kiinnitetään, on asian luonnosta johtuen hoikka.  Tuulenvastuksen pienentämiseksi ja jotta potkuri voisi toimia mahdollisimman häiriöttömästi.

Yagi katkaisi monesta voimalasta voimalan runkoputken.  Voimalan runko on yksi heikko kohta, toinen on, pysyykö potkurin lavat kiinni.

Siitä että runkotolppa sortuu äärisäässä saatiin esimakua kun kännykkämasto kaatui herätysjuhlilla.  Ei sitäkään osattu odottaa ja sekin oli kai oikein mitoitettu, niin lyhyessä mastossa ei ohjeiden mukaan tarvinnut olla haruksia.  Tuulivoimalaan haruksia ei edes pysty laittamaan.

Loistojahti Bayesian

Ihan väliaikatietona ja spekulaationa seuraavaa:  Alus tuskin voi olla täyttynyt vedellä sen tähden että se on kaatunut tai melkein kaatunut.  Luukut jotka ovat todennäköisesti olleet avoinna, sijaitsevat sen verran keskiveneessä ettei vene voi täyttyä niistä, paitsi…

Jos merkittävä vesimäärä on tullut taivaalta avonaisista luukuista, niin on mahdollista että veneeseen on syntynyt niin painava vesilasti eli niin iso vapaa nestepinta että se voi estää aluksen nousemisen pystyyn.

Tuollainen vesimäärä taivaan suunnasta olisi oikea musta joutsen, asia jota ei osaa odottaa.

Kaatuminen/kallistuminen

Tiedon mukaan alus olisi kallistunut 45 astetta.  Ei nyt mitenkään hirveän huolestuttavaa.  Paljon siihen nähden että alus on ollut ankkurissa mutta ei nyt mitenkään pitäisi olla mikään ongelma.  Edes 90 asteen kallistuminen ei pitäisi aiheuttaa veden virtaamista veneen sisään.

Kallistuminen on ensi tiedon mukaan johtunut downburstista, pystytuulesta joka on suuntautunut alaspäin.  Sellaista sattuu.  Pystytuulet eivät ole ollenkaan kovin harvinaisia.

Bayesian mitat

Ensi katselulla Bayesian lukemat vaikuttavat mahtavilta mutta ei tarkemmin tarkasteltuna.

Pienennetään mitat kymmenenteen osaan ja katsotaan millainen vene saadaan:

Pituus 5,7 metriä

Leveys 1,1 metriä

Maston korkeus 7,2 metriä

Syväys 1 metri, mutta köli ylös vedettynä vain 40 cm.

Kölipainosuhde Kokonaispaino 534 tonnia josta nostokölissä 60 tonnia ja rungossa 140 tonnia. Painokölin osuus 36,8% josta iso osa varsin korkealla rungossa.

Verrataan tätä johonkin vastaavaan kapeaan, vaikkapa Hai-veneeseen.  Kölipainosuhde on Bayesianissa paljon huonompi.  Bayesiania voisi sanoa jopa kipurajalla olevaksi koska suurin osa kölipainosta on kipeän korkealla, lähes vesirajan tasossa.

Ettei Bayesian vaan olisi kantrannut kuten Wasa-laiva?

Bayesian – tilastotiedettä

Nimi viittaa tilastotieteen menetelmään, joka täten tiedoksi.  Olisiko sillä jotain tekemistä rahoituksen kanssa.  Bayesian upotti sijoittajan?

Kysymyksiä

Oliko nostoköli ollut alaslaskettuna?  Ehkä ei ollut.  Jos se on ollut helppo nostaa ja tarkoitus on käydä matalammassa sisäsatamassa ja jos on ajateltu että se voi sotkeentua ankkuriin, niin ehkä köli on ollut ylösnostettuna.  Toisaalta, jos tarkoitus on ollut aamulla lähteä seilaamaan, se on hyvinkin voinut olla alaslaskettuna ja varsinkin jos se on suuritöinen nostettava.

Nostokölin vaikutus on kaksitahoinen.  Toisaalta se tarjoaa pivot pointin jota vasten vene voi kallistua.  Toisaalta ankkuriköysikin voi estää venettä liukumasta sivuttain vaikka köli olisi ylösnostettunakin.  Asiat voi olla äärioloissa pienestä kiinni.

Mitä tulee mieleen

Veneen vakavuus , siis kyky nousta pystyyn kallistuksesta ei ole ollut ylenpalttinen.  Voimakas virtaus kyllä jaksaa kallistaa venettä myrskyssä ihan ilman purjeitakin.  Eräs tuttu joka asui talven veneessä tästä etelään, kertoi että parhaimmillaan hänen veneensä oli kahdenkymmenen asteen laagsiidassa, kallistuksessa laiturissa syysmyrskyn aikaan.

Ja kun suurinta sallittua tuulennopeutta ei ole, vielä voimakkaampi tuuli kallistaa sitten vielä enemmän.

On mahdollisen rajoissa että vene on kaatunut eikä ole enää pystynyt nousemaan.  Se olisi todella erikoista kun kyse kumminkin on valtamerikelpoisesta purjealuksesta.

Ja jottei asia jäisi epäselväksi, näillä tapahtumilla ei ole kerrassaan mitään yhteyttä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.  Taifuuneja on ollut aina ennenkin ja Välimeri on nyt poikkeuksellisen lämmin auringon suuremman säteilytehon ja vähäisen pilvisyyden tähden.  Paheksun epätosia väitteitä joiden mukaan ihminen olisi aiheuttanut Välimeren veden lämpötilan nousun.