Sähkön hinta: Oomi teki korjausliikkeen, mutta Helen ei noudata edelleenkään lakia
Oomi on lähettänyt asiakkailleen, ainakin pääkaupunkiseudun asiakkailleen hinnanalennuskirjeen, jossa ilmoittaa laskevansa sähkön hintaa asiakkailleen jotka ovat oikeutettuja velvoitesähköön.
Tämä on mielestäni lain mukainen toimenpide ja lopettaa laittoman toiminnan. Oomista olisi syntynyt aika sotkuinen tilanne kun lainoppineet olisivat pitkään tutkineet kysymystä, voiko vastuun velvoitesähkön tuotannosta siirtää markkinointiorganisaatiolle.
Ja voiko myyntiorganisaatio sivuuttaa laissa mainitun velvoitteen. Oomi on Vantaan energian myyntiorganisaatio ja Oomiin kuuluu jokunen muukin energiaa myyvä yhtiö.
Helen, Helsingin energiayhtiö, on sitten toista maata.
Helenin omistajanohjaus on sekaisin
Itse asiassa kaikessa Helsingin kaupungin toiminnassa on farssin aineksia. Palkkajärjestelmä ei toimi ja kaupungin johto ei selvästikään ole tehtäviensä tasalla. Kaupungin velkaantuminen on suuriruhtinaallista ja ylittää jopa kaupungin ruhtinaalliset tulot.
Edes lakia ei osata lukea, vaikka asiantuntemustakin pitäisi siitä organisaatiosta löytyä.
Keskeinen ongelma
Lain mukaan velvoitesähkö pitää myydä asiakkaille kohtuullisella hinnalla. Näin ei nyt tapahdu. Hinta pitäisi noin puolittaa kuten Oomi teki, jotta hintaa voisi pitää kohtuullisena. Nyt Helenin velvoitesähkö on kuusinkertaista hinnaltaan verrattuna Helenin itsensä aiemmin tekemiin sopimuksiin. Helen ei suurena yhtiönä voi toimia niin lyhytnäköisesti että dumppaa resurssinsa alihinnalla ja sitten nostaa velvoitehinnan kattoon.
Virheellinen ratkaisu
Kaupungin johto on yrittänyt ratkaista ongelmaa mutta virheellisesti. Kaupunki on todennut että kaikkien asiakkaiden pitää olla samalla viivalla. 70% Helenin asiakkaista ei ole oikeutettu velvoitesähköön. Mutta samat edut halutaan tarjota silti kaikille? Aika hullua ajattelua. Ja ohittaa sen mitä laissa sanotaan. Kaiken lisäksi sillä 70%:lla asiakkaista on eri tavoin hintadumpattuja sopimuksia ja vain se 30% , ne ”oikeutetut” maksavat toppiin nostettuja velvoitehintoja.
Virheellinen peruste
Kaupungin johtajistoon kuuluva Nazima Razmyar on lausunut että sen sijaan että tarjottaisiin velvoitesähköä kohtuulliseen hintaan, kaupunki haluaa tukea muilla keinoin kunnan vähävaraisia, eikä sähkön hinnan kohtuullisuus ole se keino mikä valitaan.
Ettäkö kaupungilla olisi valta ohittaa lain määräys ja päättää itse mitä ja keitä tukee sähkön hinnalla?
Tämä ajattelu ei ole lain mukaista.
Julkisuustemppu
Helen tuli julkisuuteen ilmoittamalla että sähkön hintaa on kohtuullistettu. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Helen on luonut erilaisia sopimusmalleja, joiden edes keskinäistä edullisuutta on vaikeaa mitata. On kalliimpaa hintaa lyhyemmälle sopimusajalle ja matalampaa hintaa kahden vuoden sopimukselle. Näistä on vaikeaa valita ja sanotaanko laissa että velvoitesähkön toimittamisen saa muuttaa arpajaisiksi?
Pitääkö velvoitesähköä saadakseen muka sitoutua pitkiin sopimuksiin joiden hyödyllisyyttä ei voi kuin arvailla?
Yrityksille ei ole tarjolla kuin pörssisähköä tai velvoitesähköä entiseen kohtuuttomaan hintaan. Luodut sopimusmallit koskevat vain yksityistalouksia eivätkä mielestäni nekään toteuta lain tarkoittamaa kohtuullista hinnoittelua.
Velvoitesähkö on edelleen yhtä kallista kuin ennen julkisuustemppua.
Nyt järki käteen, Helen
Olen sitä mieltä että Helenin olisi alettava noudattaa lakia ja että Helenillä on velvollisuus alkaa toimittaa velvoitesähköä kohtuulliseen hintaan kaikille niille jotka ovat oikeutettuja velvoitesähköön. Omatekoiset vedätykset yrittää niputtaa kaikki asiakkaat samaan veneeseen ei ole lain mukaista.
Laki ei toteudu siltäkään osin kun Helen edelleen diskriminoi velvoitesähköön oikeutettuja yrityksiä. Ei tarjoa näille kuin pörssisähköä tai velvoitesähköä kohtuuttomaan hintaan.
Jos Helenissä ei ole järkeä, omistajan ohjauksen pitäisi takoa järkeä Helenin päähän.
Jos taas omistajanohjauksessa tehdään pahoja virheitä, Helenin pitäisi huomauttaa omistajalle, että yhtiötä sitoo lain määräys eikä sooloilu ole mahdollista.
”Kaupungin velkaantuminen on suuriruhtinaallista ja ylittää jopa kaupungin ruhtinaalliset tulot.”
Stadi kylläkin on ylijäämäinen ja paljon, ettei sillä ainakaan voi perustella miksi niin kehnosti asiansa hoitavat.
”Helsingin talous jäikin lähes 500 miljoonaa euroa voitolle – Leikkauksia perusteltiin vaikealla taloustilanteella”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007874819.html
Ilmoita asiaton viesti
Linkkisi on melkein kahden vuoden takainen. Siinä ajassa kaupungin epäpätevä johto kyllä on ehtinyt ajaa talouden kuralle.
Mm. Finkenporin silta ja sen jatke Kruunuvuoren silta ajaa. Mainitut tarpeettomat ja jopa haitalliset sillat maksavat miljardin jos riittääkään.
En silti kiistä etteikö vaadi huomattavaa kykyä ajaa ja pitää sellainen talouskone kuin Helsingin kaupunki kuralla. Pistetään tulvaportti Töölön lahdelle ja muta älyttömyyksiä niin kyllä se siitä.
Kaupungissa myös rakennetaan korkeapaineella kaupungin omistukseen jäävää rakennuskantaa. Keynesin oppien mukaan julkista rakentamista pitäisi säästää taantuma-aikoihin mutta taloudellista asiantuntemustahan ei kaupungin johdossa ole lainkaan.
Idioottietanapikaraitiotien rakentaminen on loppusuoralla, vain käyttäjät puuttuvat. Se onkin viides raideratkaisu eikä ole yhteensopiva muiden raideratkaisujen kanssa. Itäkeskukseen menee nyt neljät raiteet vierekkäin. Kahdet metrolle ja kahdet Viikin suunnasta tulevalle pikaraitiovaunulle. Ei ole ihan ilmaista rakennella sinne tänne kulkevia erilaisia raideratkaisuja. Kruunuvuoreenkin pitää tehdä omansa omine talleineen.
Ilmoita asiaton viesti
Stadi on ollut ylijäämäinen yli 20v ja on vieläkin, niin ja tuo linkki on puolitoista vuotta vanha.
Ilmoita asiaton viesti
Yli 1,5 vuotta vanha, melkein 2. Linkkisi antamat taloustiedot arvattavasti koskevat vuotta 2020.
Viimeaikaisten lehtitietojen mukaan Helsingin seuraava tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen, eli tulot tulevat olemaan pienemmät kuin menot.
Ilmoita asiaton viesti
Minkä ”viimeaikaisten lehdistötietojen”? 😀 En minä ainakaan ole tuollaista nähnyt ja seuraan talousuutisia tiiviisti… Eli laitapa linkkiä kehiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kerran seuraat niin sittenhän osaat itsekin ottaa selvää mitä seuraavasta tilinpäätöksestä on sanottu.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin, taattua Karista, kun väite ei kestä päivänvaloa vieritetään todistustaakka muille. Arvatenkin näin. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Enhän ole palvelijasi, kai käsität sen. Helsingin kaupungin taloustilanne ei ollut kirjoituksen aihe. Mitä tulee kaupungin talouteen, niin onhan selvää että holtiton tuhlaus johtaa aikaisempaa heikompaan taloustilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos esittää noin absurdin ja vieläpä ”varmana” väitteen, kyllä se todistustaakka on aina väitteen esittäjällä, mutta sinähän et keskustella osaa alkuunkaan. Aina sama kaava – jos ei sovi narratiiviin, joko roskatiedettä, valemediaa, tai sitten alkaa tuollainen jonninjoutava länkytys. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Mikkosta varmaan loukkaa ajatus siitä että ilmastonmuutosideologia ei toimikaan vaan tuhoaa sellaisenkin toimijan kuin Helsingin kaupungin erittäin vahvan talouden. Ja että vihreiden ja gryndereiden epäpyhä liitto tuhoaa Helsingin viihtyvyyden.
Mutta yritä toipua. Ennakkotieto kuralla olevasta taloudesta on annettu ja myöhemminhän nähdään ihan toteutuneina numeroina miten hyvin ideologia on toiminut.
Sorry siitä että uskot ihan puhtaaseen tuubaan kuten ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.
Mikkosen ns. keskustelutaidot kyllä tunnetaan, pistäpä perään nyt vielä muutama tavanomainen törkeytesi.
Ilmoita asiaton viesti
Mikkoselle tiedoksi että jankuttaminen on kielletty. Jankuttaminen tarkoittaa samojen väitteiden toistamista uudelleen ja uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Mikkonen pitää absurdina että Helsinki olisi alijäämäinen, niin olen kyllä samaa mieltä. On absurdia että niin vahva talous vedetään alijäämäiseksi.
Alijäämäinen se kuitenkin on
https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2022/helsinki-talousarvio-2023.pdf
Pormestari puhuu jopa alijäämäisyystavoitteesta. Tavoitteena on olla alijäämäinen.
Vuosi 2022 tulee olemaan myös alijäämäinen mutta sen saat etsiä itse, ei ole vaikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tilikauden tulos 2021: + 349 miljoonaa
Tilikauden budjetoitu tulos 2022: + 150 miljoonaa
Ennuste 2022: +331 miljoonaa
Alijäämäinen tulos ei ole kuin toimintamenojen ja -tulojen osalta. Jos toimintamenot ja tulot olisivat tasapainossa, kaupunki ei tarvitsisi kunnallisverotuloa ollenkaan.
Karinen, ei ole kohteliasta poistaa Mikkosen kommentteja ja jättää omat vastauksesi näkyviin. Sinä jankkaat alijäämäisyydestä, ollen väärässä, ihan samalla tavoin kuin MIkkonen ylijäämäisyydestä. Mikkonen on itse asiassa asiasta oikeassa, kun taas sinä sorrut näpertelyyn ja yksittäisten hankkeiden kritisointiin. Lisäksi perustelusi ontuvat, koska sekoitat niihin mielipiteitäsi faktojen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hauskaa että täältä löytyy toinenkin henkilö joka ei osaa lukea budjettia. Pitääkö kaikkien lukujen huutaa punaista ennen kuin voidaan puhua alijäämästä? Pormestari on ainakin tyytyväinen alijäämän määrään, toteuttaa toiveen, en tosin tiedä minkä toiveen.
Kyse ei ole yksittäistapauksista vaan Helsinkiä rakennetaan korkeapaineella korkeasuhdanteessa. Täysin päinvastoin kuin Keynes opettaa. Useat projektit ovat järjettömiä ja vähentävät viihtyvyyttä kaupungissa.
Mikkonen sai äänensä kuuluviin, liikaakin. Mikkonen voi aina kirjoittaa oman esityksensä siitä miten hienosti Helsingin taloutta on hoidettu (sarkasmia) jos haluaa.
Jankuttaminen on kielletty säännöissä. Itse en voi jankuttaa kun en olisi koko asiaa ottanut esille, kunhan vastailin aikani jankutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
MIkkonen yrittää jatkaa jankutustaan huonolla menestyksellä.
Taattua Mikkosta, törkeyksiä ja saman toistoa. Pahoittelen etteivät lukijat kykene tähän enempää tutustumaan.
Jäämme odottamaan esitystä kaupungin talouden hienosta hoidosta. Mikäli Mikkonen edes löytää Helsingin budjettia netistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai sitä vantaalaisilta tarvitse kysyä, mitä Helsinkiin rakennetaan? Minusta hankkeet, joita mollasit ovat juuri niitä mitä Helsinki on kaivannut. Muun muassa raidejokeri on hyvä hanke, jota on rakennettu pitkään. Ei rakennustyötä pidä keskeyttää siksi, että tuli nousukausi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai sitä vantaalaisilta ole kysyttykään?
Jos raidejokeri on hyvä hanke niin sitten on todella kova pula hyvistä hankkeista. Kerropa kuinka monessa suurkaupungissa on viisi erilaista raideratkaisua.
Niinpä, useimmissa todellisissa suurkaupungeissa selvitään kahdella. Metro suurkeskustan alueella ja juna viemään väkeä kaukaisempiin lähiöihin (kaukioihin).
Joissain harvoissa voi olla kolme. Mutta viisi? Mikä ihmeen verkko syntyy viidestä eri raideliikennemuodosta? Nyt metroverkko on vääntyneen rautakangen muotoinen eikä mitään muutakaan verkkoa ole. Siirtymät eri raideliikennemuotojen välillä on luokkaa puoli kilometriä käveltävää. Pääosa matkustajista joutuu kulkemaan Rautatientorin kautta koska ”verkko” on kärrynpyörän muotoinen ilman kehää.
Mitä synergiaa syntyy kun metrokuskit, junakuskit, ratikkakuskit ja pikaratikkakuskit saa kaikki eri koulutuksen? Kaikille muodoille omat varikot? Kaikille omanlaisensa vaunut ja varaosat?
Mitään niin tuhlailevaa liikennejärjestelyä kuin Helsingissä on vaikeaa edes keksiä vaikka yrittäisi.
Ilmoita asiaton viesti
HEINÄ-SYYSKUUSSA Helenin liiketulos parani vuodentakaisesta 19 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. Lisäksi Helen kertoi, että se nostaa hintoja niin, että perussähkö maksaa 38,34 senttiä kilowattitunnilta joulukuun alusta / IS
Helen siis myy sähkön sähköpörssille joka taas myy sen eteenpäin ’ markkinahinnalla ’ Kustannusvastaavuudesta Helenin hinnoittelussa ei enää ole kysymys, tai kohtuullisuudesta. Kysymys on puhtaasta laillistetusta rosvoamisesta. Jota perustellaan kysynnän ja tarjonnan joustolla ???
Sähkömarkkinat ovat rikki eivätkä vapaasti kilpaillut markkinat enää toimi, koska varma ja inertiaan nojaavaa vakaan sähkön tuotantoa on systemaattisesti ajettu alas läntisessä Euroopassa. ( Saksa 14 ydinvoimalaitosta, Ruotsi 6 reaktoria ) + lukematon määrä tuhmia hiilivoimaloita.
Sähkömarkkinoista on tullut samalla epävakaat, sattumanvaraisen sähkön tuotannon määrän kasvaessa suhteessa kokonaistuotantoon.
Epävakaus sopii toki toimittajille, Energiatoimiala yhteisessä poolissa voi omalla toiminnallaan säädellä tuotantoa ja samalla myyntihintoja. Markkinat eivät katoa mihinkään ja etenkin talvella kysyntä kasvaa takuulla, samoin teollisuus tarvitsee aina vakiomäärän energiaa. Samalla ne sattumanvaraiset tuotantokatkot luovat sopivasti lisää kysyntäpainetta.
Muistan, kun 2000 luvun alussa Suomen sähkömarkkinoille perättiin lisää vapaata kilpailua. Puhuttiin kartellista, Nyt aidosta kilpailusta tuottajien välillä voidaan enää haaveilla.
Sähköntuottajien oma OPEC säätää nyt Euroopan hinnat omistajiensa toivomalle tasolla, koska sähkön tuottajilla on markkinoiden avaimet taskussa ja se taskun nappi on kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkömarkkinalaissa sanotaan näin:
”Toimitusvelvollisuus
Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella, on toimitettava vastuualueella sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille, joiden käyttöpaikka on varustettu enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla tai joiden sähkönkäyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kilowattituntia vuodessa (toimitusvelvollisuus). Jos jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, on toimitusvelvollisuus sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta sähköstä on kyseisellä vastuualueella suurin.
Vähittäismyyjällä, jolla on toimitusvelvollisuus, on oltava julkiset sähkön myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia eikä sähkökaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Kuluttajille suunnatut myyntiehdot on lisäksi esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, eikä niihin saa sisältyä sopimusten ulkopuolisia esteitä kuluttajien oikeuksien toteutumiselle.
Energiamarkkinavirasto voi määrätä tässä pykälässä tarkoitetun vähittäismyyjän toimittamaan sähköä 2 momentissa tarkoitetuilla ehdoilla toimitusvelvollisuuden piirissä oleville loppukäyttäjille.”
Tuossa pykälässä on mielestäni seuraava ongelmakohta:
”Jos jakeluverkonhaltijan vastuualueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, on toimitusvelvollisuus sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun sähkön määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta sähköstä on kyseisellä vastuualueella suurin.”
Siinä puhutaan vähittäismyyjästä eikä tukkumyyjästä eli tuottajasta. Miksi näen tuon ongelmana? Tuottajalla voisi olla oma myyntiorganisaatio, joka huolehtii sähkön vähittäismyynnistä. Nyt kuitenkin tuottajat ovat perustaneet erillisiä vähittäismyyntiyhtiöitä, jotka eivät hyödy tuottajien saamista huimista hinnoista. Ne sitä vastoin ostavat vähittäismyytävän sähkön sähköpörssistä ja lisäävät päälle kuukausimaksun ja palkkion. Vähittäismyynnin kohtuullisuutta arvioitaessa tullaan kyllä tällä mekanismilla ongelmiin, koska useinkaan itse vähittäismyyntiyhtiöt eivät tee niitä huikeita voittoja, vaan tuottajat. Eriyttämällä tuotanto ja myynti eri yhtiöihin mahdollistetaan pelaaminen hinnoilla. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, että miten ja mihin Energiavirasto kohdistaa määrittelemänsä ”sähkön kohtuullisen” hinnan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, juuri tätä tarkoitin sillä että Oomin tilanteessa olisi ollut pureskeltavaa lainoppineille. Mutta tilanne laukesi siihen että Oomin omistajien hermot pettivät. Ja olisi kyllä ollut hyvin luultavaa, ettei Vantaan energia olisi voinut mennä Oomin taakse piiloon.
Mutta Helenin tilanne on selkeämpi. Kaupungin johto on niin pihalla ettei edes kykene ymmärtämään mitä laissa sanotaan. Kaupungin määräysvallassa ei tosiaankaan ole pitää velvoiteasiakkailleen hintaa tapissa ja sillä tavoin kohentaa kaupungin kuralle ajettua taloutta.
Eikä ole mahdollista ja lain mukaista pitää hintaa tapissa ja sitten muilla tavoin helpottaa köyhien alamaistensa ahdinkoa, kuten Nazima Razmayr valheellisessa lausunnossaan väittää.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin taas ihmetyttää, että kun tuottajista iso osa on kunnallisia ja valtiollisia toimijoita, niin lakiin on sopivasti jäänyt tuollainen ”aukko”, joka mahdollistaa vastuun pakoilun tässäkin asiassa.
Toinen mielenkiintoinen kohta on tämä:
”Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella”
Tuossa puhutaan ”jakeluverkonhaltijasta”, joka taas viittaa siirtoyhtiöihin. Siinä ei kuitenkaan eritellä, että onko kyseessä mikä osa jakeluverkosta. Itse tulkitsen, että kyse on paikallisista jekeluverkoista. Tällöin vastuu siirtyy lain mukaan jakeluverkon alueen huomattavimpaa markkinavoimaa käyttävään vähittäismyyjätahoon. Alueen iso tuottaja voikin oman alueellisen pienen myyntinsä (oma organisaatio) seurauksena ”vapautua vastuusta” nyt keskustelussa olevasta alueellisen hinnan kohtuullisuudesta ja ollakin vastuussa ihan jonkin muun alueen hinnan kohtuullisuudesta. Tullaanko sitten näitä vähittäismyyntiorganisaatioita ajamaan nurin Energiaviraston tulevan kohtuullisen sähkönhinnan määrittelyn jälkeen, onkin taas mielenkiintoista seurattavaa.
Varmaa on, että kyllä tämä keskustelu sähköstä tulee aiheuttamaan jotain muutoksia tulevaan. Itse pelkään, että lailla tullaan takaamaan kohtuuton kohtuullinen hinta.
Ilmoita asiaton viesti
Fortumin korjausliikettä odotellessa…
Taitaa olla, että se ei koske valtion omistamaa firmaa.
Ilmoita asiaton viesti