Salaliittoteoriat M/S Estonian ympärillä. Kaameinta onnettomuudessa on tämä
HS julistaa tänään etusivullaan että M/S Estonian salaliittoteoriat voi unohtaa. Tutkintakomissio on puhunut. Nyt jo toinen tutkintakomissio laatuaan.
Siltä osin kuin kysymys on törmäyksistä, niistä ei ole näyttöä. Reiät eivät tunnu johtuvan törmäyksistä.
Mutta uppoamiseen sisältyy muita kiusallisia piirteitä, sellaisia kuin:
Merikelvottomuus
Tutkijat myöntävät ettei alus ollut merikelpoinen. Mutta HS artikkelissa ei mainittu kuin yksi seikka, typistetty visiirin/rampin rakenne. Kun merikelvottomuus tosiasiassa on ollut laajaa ja ulottuu piirustuspöydältä aina sikamaisen välinpitämättömään ja osaamattomaan käyttöön.
Ja jopa siihen miten miehistö ei ole käsittänyt miten vaarallinen tällainen kermakakun mallinen alus on.
Ja aina sellaiseen kuin alhaisemman kategorian pelastuslauttoihin kuin mitä tällä reitillä kulkevassa aluksessa pitäisi olla. Rannikkolautat eivät pysyneet oikein päin avomerellä. Siitä aiheutui lisää kuolonuhreja.
Piirustuspöydän toinen rakennevirhe: Ei ulospääsyä
Aluksesta ei pääse ulos kuin yläkannelta. Matka on siivottoman hankala kiivettäväksi vinossa portaikossa.
Kaiken lisäksi ylimmän kannen portaikon yläpäästä ei pääse ulos koska portaikko on keskellä yläaulaa ja ovet reunassa ja välissä pelkkää liukasta peltilattiaa.
Viimeisen lähdön merikelvottomuus
Tehty merikelpoisuustarkastus osoitti ettei sellaisia luukkuja ollut suljettuina jotka aina pitää pitää suljettuina. Alus ei ollut osastoitu koska miehistö ei tuntenut osastoivien ovien toimintaa. Jne. Jne. Katso aikaisempi kirjoitukseni. Alus olisi pysäytetty Tukholmassa jos se olisi ikinä sinne päässyt. Tallinnaan sitä ei voitu pysäyttää koska merenkuluntarkastajalla ei ollut Virossa kelpoisuutta. Tarkastus oli harjoitustarkastus tuleville Viron merenkuluntarkastajille.
Alus lähti noin 10 asteen laagsiidassa, joka trimmitankeilla saatiin korjattua kolmen asteen kallistumaan. Kukaan ei tiedä mistä laagsiida johtui, ei vielä tänä päivänäkään. Lastausvirheestä se ei johtunut. Kallistuma oli pahalle puolelle eli tuuli ja aallokko lisäsivät kallistumaa.
Alus kuljetti aseita
Aluksella oli uppoamishetkellä aselasti. Aseita ei saa kuljettaa matkustaja-aluksessa. Alus ei ole silloin enää matkustaja-alus. Matkustajia oli petetty koska liput oli myyty matkustaja-alukseen.
Kun tutkijat pääsevät seuraavaksi autokannelle, aselastia ei arvattavasti enää siellä ole.
Puutteellinen tutkinta
Koska ramppi aukesi, alus upposi. Mutta eihän se niin mene. Miksi alus upposi on eri kysymys kuin miksi alus kaatui. Ei kaatuvan aluksen tarvitse upota nopeasti, varsinkin kun Estonian uppoaminen oli hämmästyttävän nopeaa. Kysymys on toistaiseksi vastaamatta, miksi alus upposi.
JAIC, ensimmäinen yhteinen komissio yritti valkopestä syylliset ja vierittää syyn Saksaan, turhaan. Saksalaisen telakan vika ei ole se että visiiri hajosi eikä se että alus upposi.
Tässä on sama ilmiö kuin WTC-onnettomuudessa vuonna 2001. Talo sortui koska lentokone osui siihen. Mutta eihän sekään niin mene. Lentokoneen osuminen ei selitä talon sortumista. Sortumista ei ole koskaan tutkittu asiallisesti eikä kyetäkään tutkimaan koska todistusaineisto eli metallirunko hävitettiin. On edelleen mysteeri miksi kaksi pilvenpiirtäjää ja kolmas tornitalo sortuivat.
Sortumisia on ainoastaan näennäistutkittu (ensimmäisen sortuvan kerroksen osalta ja siltäkin osin vain kirjoituspöytätutkimuksena).
Se kaamein asia
M/S Estonia makaa matalassa vedessä. Jos se olisi pystyssä, perä mudassa, aluksesta olisi puoli laivaa näkyvissä.
Estonian upotessa suurin osa matkustajista jonotti käytävillä ja portaikossa ulospääsyä pitäen kaiteista kiinni. Jono ei edennyt koska ensimmäiset eivät päässeet portaikosta ulko-oville.
Kun alus upposi, matkustajat jatkoivat jonottamista uponneessa aluksessa. Matkustajat pysyivät pitkään hengissä ilmataskuissa. Päiviä, kenties viikon, ehkä kaksi.
Kukaan ei koskaan tullut auttamaan. Miksi viranomaiset jäätyivät, aselastin takiako?
Tässä on varhaisempia kirjoituksiani Estoniasta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/m-s-estonian-meriselitys-sita-ei-ole-tahallista-harhaanjohtamista-sita-enemman/
Edellisessä on selostettu tehtyä merenkuluntarkastusta. Jälkimmäisissä muita seikkoja
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/ei-tartte-auttaa-vertailua-sukellusvene-kurskin-ja-m-s-estonian-pelastustoimien-valilla/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/m-s-estonian-tutkinta-tahtitodistaja/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/estonian-kolme-todennakoisinta-skenaariota-terroriteko-tormays-tai-jumalan-teko-loppulausuntoni/
Ilmoita asiaton viesti
Silja ja Viking kertoivat merenkäynnin takia alentaneensa nopeutta, vesi on kovaa.
Saiko Estonian kapteeni siviilikoulutuksen Neuvostoliitossa?
Ajettiinko Estoniaa kuin sotalaivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Uppoamishetkellä ei ollut vielä varsinaisesti myrsky. Myrsky koveni myöhemmin.
Kyllä tietenkin vauhti oli liiallinen mutta tässä on niin paljon muutakin.
Ilmoita asiaton viesti
Estoniassa ei ole kuin yksi oikea ratkaisu, nostaa ylös. Pois saastuttamastansa merta ja ratkeaisi epäselvyydet. USA aikoinaan tarjosi apua sen nostamiseen, mutta ei haluttu.
Hautarauhaa ei nostamisessa rikota sen enempää kuin haudan avaaminen uudestaan epäselvän kuoleman johdosta tai faaraoiden muumioiden kiikuttaminen maksulliseen museoon.
Laivasta löydetyt ruumiit voisi haudata yhteiseen: Estoniassa hukkuneen hautaan – jonka äärelle voisi jokainen Estonian uhrin omainen käydä viemässä kukkia ym. Kukaan ei silloin tietäisi, keitä laivasta vielä löydettiin, joten hauta palvelisi kaikkia omaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Voishan noita pelastustoimia vähän nopeamminkin tehdä kuin vasta nyt.
Hylyssä oli ihmisiä elossa pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
Se sisemppi ramppi joka oli kiinni vielä uppoamisen jälkeen oli siirtynyt nyt kokonaan syrjään, niinkuin aluksessa olisi jo käyty
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin. Ihan pitävää todistusta ei ole mutta on mahdollista että ramppi on avattu pohjassa jotta aselasti on saatu pois.
Pelastautuneen mukaan hän laskeutui aluksesta mereen rampin pohjaristikkoa pitkin ja ramppi olisi ollut uppoamishetkellä kiinni.
Se että ramppi aukeaisi ja menisi takaisin kiinni on vähän vaikeaa kun preventterivaijerit menisivät sotkuun. Ne on aika paksuja vaijereita, tarkoituksena kestää rekan paino kun rekka ajaa aluksesta ulos.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/878dab5d-4ab2-4b64-9101-7c4a6db7be8b
Ilmoita asiaton viesti
Olen koneistanut aikananini satoja ja taas satoja lukituspultteja samanlaisia joilla tuokin visiiri lukittiin, sovitus satasen mm, tiukkuudella ja jos noissa lukituspulteiisa on ollut välystä kuten todennäköiseti on ollut visiiri toimi leikkurina jota FE-52 teräs ei kestä. Mitkään todisteet ei viittaa siihen, että aluksella oli aselasti ja siksi alus upotettiin, järjetön väite. Ruokottomuus, ymmärtämättömyys myrskyn voimasta, liiallinen nopeus siinä syyt onnettumuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan ole tässä kirjoituksessa sanonut että alus upotettiin aselastin takia. Se on eri asia kuin se että aluksessa oli aselasti.
JAICin aikaan kävi ilmi että Estonialla oli aikaisemmin kuljetettu aselasteja mutta että tällä kerralla aselastia ei olisi ollut.
Aselasti kumminkin oli. Siitä on useita silminnäkijähavaintoja. Aselasti saapui juuri ennen lähtöä tarkoin vartioituna. Kuorma-autoja vartioituna saattueena.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jäi vain mietityttämään: mitä aseita olisi vasta hiljakkoin itsenäistyneestä Virosta viety Ruåtsiin – ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Niin et ole tiennyt että kaikki viranomaiset myönsivät aseita kuljetetun Estonialla mutta aikaisemmin?
Ovathan vihollisen aseet aina valtavan mielenkiintoisia. Niistä voi oppia kaikenlaista kun niitä tutkii.
Kyse on tietenkin neuvostoaseista, Virolla ei ollut omaa aseistusta tuossa vaiheessa.
Eräät tahot olivat hyvin halukkaita ansaitsemaan rahaa myymällä neuvostovaltion omaisuutta.
Se varsinainen kirsikka kakun päällä olisi ollut laite millä neukkujen koneet osataan erottaa viholliskoneista ettei ammuta omia lentokoneita.
Ilmoita asiaton viesti
Se vedestä nostettu pultti oli niin kuuma että se heitettiin takaisin mereen.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdessäkään raportissa ei ole kerrottu miten ilma pääsi pois autokannen alapuolisista osastoista. Ja sen ilman on ollut pakko jostain päästä pois, muuten se olisi kellunut väärin päin viikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mini-Estoniaa, pienoismallia ei saatu uppoamaan ilman että asennettiin pohjaan erillinen venttiili.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/uitetaan-mini-estoniaa-autolauttaa-koealtaassa-ja-mita-havaitaan/
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 1956 ruotsalainen matkustajalaiva Stockholm törmäsi italialaiseen matkustajalaiva Andrea Doriaan Yhdysvaltojen itärannikolla. Onnettomuuden seurauksena 230 metriä pitkä Andrea Doria sai reiän oikeaan kylkeensä ja upposi. 160 metriä pitkä Stockholm menetti koko keulansa. Huolimatta keulan tuhoutumisesta alus pysyi pinnalla vahvan törmäyslaipion ansiosta. Onnettomuuden jälkeen Stockholm ajoi takaisin New Yorkiin, jossa se korjattiin myöhemmin.
Andrea Dorian kaatuminen oikealle kyljelleen 90 asteen kulmaan otti aikaa 11 tuntia.
Estonia kaatui vapaan nestepinnan vakavuutta heikentävästä vaikutuksesta oikealle kyljelleen 80 asteen kulmaan vain 21 minuutissa tutkintakomission raportin mukaan (final report MV Estonia 1997). Käsitykseni mukaan tämä esimerkki selventää autolautan ja laivan välistä eroa.
Estonian tapauksessa aluksen päällikkö ja muu kansipäällystö komentosillalla muuttuivat matkustajiksi siinä vaiheessa, kun autokannelle tunkeutunut vesi vapaana nestepintana vei nopeasti aluksen vakavuuden.
Herää kysymys, miten professori Jaakko Raholan kehittämä, maailmanlaajuisesti käytössä oleva vakavuuskriteeri vakavuusmomenttivarsineen (GZ) sopi Estoniaan tai sopii muihin autolauttoihin.
Tiedotustilaisuuden katsottuani olen helpottunut siitä, että nyt lähes 30 vuoden jälkeen tunnustetaan edes se tosiasia, että alus ei ole ollut merikelpoinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Matkustajat pysyivät pitkään hengissä ilmataskuissa. Päiviä, kenties viikon, ehkä kaksi.”
Korkeintaan tunteja.
Et ole koskaan kuullut hypotermiasta?
Ilmoita asiaton viesti
Joo, olen kuullut. Ja miten se tähän liittyy? Kuinka suuria/pieniä ilmataskuja kuvittelet jäävän tuollaiseen laivaan?
Ilmoita asiaton viesti
Sinähän tässä kuvittelet.
Ilmoita asiaton viesti
Estonia kaatui kyljelleen ja upposi. Onko sinusta todennäköistä, että sisällä olleet matkustajat selvisivät siitä kuivin jaloin?
Ilmoita asiaton viesti
Laivan kaatuessa ja upotessa ihmiset tietenkin tyynesti asettuvat kuiviin ja lämpimiin ilmataskuihin odottelemaan pelastussukeltajia, sen sijaan että pyrkisivät rynnimään vettä tulvivilla käytävillä ulos kunnes pääsevät tai hukkuvat.
Laivahan upposi niin nopeasti, ettei siinä ehtinyt enempää kuin housunlahje kastua. Tuttua kaikista merionnettomuuksista, ihmisiä pelastetaan satapäin ilmataskuista. Paitsi Estoniassa, jossa ihmiset julmasti jätettiin ilmataskuihinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Manu Korkman ja Janne Salonen kuvittelevat että ihmiset menettävät henkensä kuin napista kääntämällä.
Jää laivaan isoja ilmataskuja, se on selvää. Ihmisen ei tarvitse olla kokonaan kuivilla. Jos on talvivaatteet päällä ja on liikkumattomassa vedessä ja itse liikkuu vähän, vaatteissa oleva vesi lämpenee. Hypotermian kaltaisessa olotilassa myös hapen käyttö on vähäistä.
Kaksi viikkoa edellyttäisi että isossa tilassa kuten konehuoneessa olisi vähiä henkilöitä, joten se ei ole kovin todennäköistä. Mutta muutamien päivien aikana pelastaminen olisi ollut mahdollista ja ihmisiä olisi saatu pelastettua.
Minun on vaikea ymmärtää miksei ketään yritetty pelastaa hylystä. Ja sitä ettei ruumiita saanut kerätä. Ja sitä että hylky yritettiin peittää muulla syyllä kuin sillä että päättäjillä oli todella huono omatunto ja asia yritettiin lakaista maton alle.
Joko sen tähden että aluksessa oli aselasti tai sen takia että näin ei pitäisi tapahtua. Tai molempia.
Ihmiset saatiin tyynnyteltyä sillä että pultti katkesi. Tottahan toki laiva uppoaa jos yksi pultti katkeaa. Visiiri irtosi, siis laiva upposi.
Ilmoita asiaton viesti
”Jää laivaan isoja ilmataskuja, se on selvää. Ihmisen ei tarvitse olla kokonaan kuivilla. Jos on talvivaatteet päällä ja on liikkumattomassa vedessä ja itse liikkuu vähän, vaatteissa oleva vesi lämpenee. Hypotermian kaltaisessa olotilassa myös hapen käyttö on vähäistä.”
”Death can eventually result from extreme hypothermia. Even in water as warm as 60 degrees Fahrenheit (16 degrees Celsius), a person could go unconscious within two hours, according to the University of Minnesota.”
https://www.livescience.com/41688-how-to-survive-underwater-for-3-days.html
X
Ilmoita asiaton viesti
On aika epäilyttävää, ettei näitä ilmataskuissa olevia ihmisiä edes yritetty pelastaa. Eikö vain?
Uskoakseni näin toimien salattiin neuvostoliittolaisten ydinohjusten kuljettaminen Ruotsiin.
Ainoa asia, joka on tässä tapauksessa jäänyt epäselväksi, on se, miksi ruotsalainen sukellusvene upotti Estonian?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisiä ei yritetty pelastaa, koska laivan lastina oli aseita. Tämähän on selvää ja loogista.
Sukellusveneen törmäys johtui ruotsalaisesta päätöksenteosta: keltaisen submariinin kippari ja försti diskuteerasivat siitä, väistetäänkö laivaa keulan vai perän puolelta ja päätöksenteon kestäessä osuttiin sitten laivan pohjaan.
Se ruotsalainen sukellusvene muuten tuhoutui samassa rytäkässä. Ei törmäykseen vaan siihen, että eräs Estonian uhreista yritti pelastautua sukellusveneeseen koputtamalla ovelle ja kohteliaat ruotsalaiset tietenkin avasivat. Salaliitosta on todisteena se, että sukellusvenettä ei koskaan löydetty.
Ilmoita asiaton viesti
Janne Salonen ja Manu Korkman yrittävät kuitata pilkalla todellisen olosuhteen.
Hylyssä on ollut henkiin jääneitä ihmisiä. Ihmettelen vaan miksei näitä yritetty pelastaa. Tästä puhuttiin jo heti uppoamisen jälkeen joten asia ei ole mitenkään uusi.
Onko mahdollisesti kyse väärin ymmärretystä solidaarisuudesta, kun enimmät ovat kuolleet, loppujenkin pitää kuolla. Samalla tavoin kuin sanottiin että jos kaikkia uhreja ei saada nostettua, muitakaan ei saa nostaa.
On olemassa esimerkki hylystä pelastetusta. Olikohan se 72 tuntia uppoamisen jälkeen kun keittiöapulainen pelastettiin kalastusaluksen hylystä.
Henkilö oli täysin tajuissaan ja kykeni auttamaan pelastajiaan.
Kalastusalus oli uponnut syvemmälle kuin Estonia.
Ilmoita asiaton viesti
No sitten, jos siitä puhuttiin heti uppoamisen jälkeen. Vauva-lehden keskustelupalstoilla vai missä?
Anteeksi, luulin että itsekin vitsailet. Mutta ilmeisesti ihan tosissasi kyselet, että annettiinko ihmisten tahallaan kuolla solidaarisuudesta muita kuolleita kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
On aika yleinen asenne että jos ei itse tiedä niin luullaan ettei kukaan muukaan tiedä. Tai jos ei itse osaa, luullaan ettei kukaan muukaan osaa.
Suomen sukellusvenelaivastolla tosiaan ei ole ehkä kykyä pelastaa ihmisiä hylyistä.
Joillakin muilla mailla on. Esim. Venäältä tarjottiin tällaista apua mutta sitä ei hyväksytty. Myös lännessä olisi tällaisia kykyjä. En tiedä miksei niitä tarjottu tai vastaanotettu. Kurskin yhteydessä niitä kyllä tarjottiin vaikka Kursk oli syvemmällä kuin Estonia.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi ”logiikkasi” heikkous ilmenee juuri siinä, kun kyselet Estonian yhteydessä Kurskista vaikka kyseessä on kaksi täysin toisiinsa liittymätöntä asiaa, kuin myös WTC.
Noin ne salaliitot toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Jos väität ettei hylyistä voida pelastaa ihmisiä, olet väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö sanoin?
Vaikka et nyt tajuakaan, että ihmiset kuolevat hypotermiaan kymmenissä minuuteissa tai korkeintaan tunneissa, ihmisiä voi pelastaa vain jos siellä on ihmisiä hengissä.
”Venäältä tarjottiin tällaista apua mutta sitä ei hyväksytty.”
Montako ihmistä Venää pelasti Kurskista?
Milloin Venäjä tarjosi apua ihmisten pelastamiseen uponneesta Estoniasta ja minkälaista se tarjottu apu oli luonteeltaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten olen todennut, hypotermia ei ole samanlainen uhka paikassa missä vesi ei liiku ja jos ihmiset ovat pukeutuneita.
Kurskin miehistö kuoli räjähdyksessä. Venäjä ei saanut liikkeelle pelastuskalustoa Jäämerellä mutta Pietarissa kuulemma olisi ollut.
Nähtävästi muutakin kalustoa olisi voinut olla mutta viranomaiset kai jäätyivät tai eivät halunneet ketään tonkimaan Estonian hylkyä, en tiedä.
Haluttomuus ilmeni myös sillä tavoin että kuolleita ei saanut nostaa edes omin kustannuksin, vaikka sellaiseen olisi ollut halua.
Aika hyvä lähde sen aikaiseen on Ilta-Sanomat joka pani kaikki paukkunsa uutisointiin Estoniasta.
Ruotsia asia on kiinnostanut eniten ja siellä on syntynyt aika paljon kirjallisuutta Estoniasta. Parhaana pidän kirjaa joka on ollut pohjana linkittämissäni kirjoituksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hypotermian voi estää myös sillä tavoin että kaivaa kaapista kuivia vaatteita päälleen. Näin Finn-Balticin sisään jääneet kaksi henkilöä tekivät.
Kyseessä oli pieni puskija, ilmataskut autolautassa lienevät isommat.
Finn-Balticin onnettomuus tapahtui joulukuussa 1990 joten viileää lienee vesi ollut tuolloinkin.
Asia ei muutu paljoa siitä, onko alus pohjassa vai pinnalla. Pelastaminen on tietenkin paljon vaikeampaa pohjasta ja siihen tarvitaan erityisiä laitteita ja erityisosaamista mitä on esim. valtioilla joilla on sukellusveneitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Estonian kaiutinjärjestelmän kautta matkustajille ei annettu missään vaiheessa evakuointikäskyä tai mitään muitakaan ohjeita.”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/95ed8070-5ebf-4565-beb5-830f7966847b
X
Ilmoita asiaton viesti
WTC-tapaus on siitä pirullinen, kun ilmeinen rakennusten alasajo, ja tapahtumasta monta videokuvaa. Liekkö nekin valittu, mitä julkisuuteen saatettu.
Tilanne WTCn kohdalla on minusta sama kuin Guantanamon.
Guantanomoa kannattaa olla jonkin verran esillä, siinä missä teloituksia ja kerrontaa, että teloitusten ei tarvitse olla tuskattomia.
Kyse on viestinnästä, ja hallinnasta tavalla, jota ei helposti hoksaa.
WTCn tapauksessa, epäilyjä saatetaan ilmaan ja mukaan. Kun näissä pätee hallitseva tulkinta, ilmaistut epäilyt luo toiseuden läsnäolevaksi, ja tilannekuvaa tälläisena tarvitaan.
Kyse on psyykkisestä tilasta, ja sen hallinnoinnista. Samaa esiintyy jonkin verran kaikkialla, missä päätöksiä ei oikein löydy, kuten tavan toimijalta on odottaa, ja joskus oikein sujuvasti mitä vaikeinta.
Asioita tapahtuu, ja osa voi vaikuttaa näihin, samoin muihin.
L.
Kyseessä voisi sanoa olevan… vaikka Berlusconi-ilmiö. Mitä enemmän ja mitä näkyvämmin rötöstelee, asema vain vahvistuu.
Kun jotain menee heittämällä läpi hyvin ilmeisenä, ja asia voi olla ilman ihmeempää, tilanne viestii sitä, että mihin vain pystytään, ja mitä vain pystytään estämään.
Viestinnällisesti ottaen, suvereenisuuskuva markkinoituu WTC-tapauksilla tehokkaimmin.
***
Mitä tulee faktisuuteen, ja sen puolen poisjättämiseen… tämä tosiaan korostaa voimaa, ohi luonnon, tai ainakin hyvää elinvoimaa, ja valmiuksia.
Kaverikoheesion parantamiseksi, voidaan suorittaa viholliskuvastopainotusta. Vieläkin parempaa on, jos porukan hyväksi ollaan valmiita enempään. Silpomisrituaalit ovat tätä.
Mitähän kaikkea listaan saisi mahtumaan. Tukholman syndrooma menee lähelle, samoin suomettumiset, tai miten näitä nimetäänkin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika hiljaista tuli sen suhteen että mistä konehuoneessa oleva ilma pääsi karkuun kun laiva oli väärin päin mutta epäoleellisesta sitä vääntöä riittää.
Onko maailmassa muuta hylkyä joka on julistettu haudaksi olemassa?
Ja toinen ihmettelyn aihe että onko mitään muuta hylkyä yritetty ikinä peittää?
Ilmoita asiaton viesti
Pelastusoperaatio on tässä kuin toiminnallisen mustan laatikon tapaus.
Aito juttu, ja aidot tulosmahdollisuudet. Jos kalustoa on, ja ei tehdä mitään, melkein tulisi selvittää tarkasti se, miksi ei.
Yleisöllä on näissä jotain oikeuksia. Vastaavia voi ilmaantua.
Kyse on toisaalta myös uusista alueista, ja pätevyyden hankkimisesta, ylläpidosta ja toimintatiedosta.
Aika yksiselitteisen havaittava haveri. Toisin kuin vaikka ILMU, joka voi olla aidosti vakavampi, mutta epätodettavampi jossain määrin.
M: Piti vasta alla olevalle Mikkolalle. Firefox kaatui, ja postaus väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Estonian hylky makaa merenpohjassa, jossa veden syvyys keulan kohdalla on 85 metriä ja perän kohdalla on 74 metriä. Korkein piste on hylyn perässä 58 metrin syvyydellä (final report MV Estonia, 1997 sivu 119). Puheet mahdollisten eloonjääneiden pelastamisesta mahdollisista ilmataskuista voidaan jättää omaan arvoonsa. Näissä syvyyksissä sukeltajat joutuvat käyttämään erikoisseoksia, jotta pystyvät siellä yleensä edes toimimaan.
Mitä Estoniaan hylkyyn tulee, niin se löydettiin 1 tunti 5 minuuttia sen jälkeen, kun merenmittausalus Suunta oli päässyt onnettomuuspaikalle. Onnettomuuspaikalle lähdettiin klo 08.40 aamulla 30.9.1994 Hangosta. Hylyn etsintä aloitettiin klo 16.27 ja hylky löytyi klo 17.32. Punainen viittapoiju pudotettiin uppoamispaikalle klo 18.43. Alus palasi etsinnän jälkeen takaisin Hankoon.
Työ tehtiin niin nopeasti kuin varustelu erikoislaitteineen etsintää varten ja sää merellä sen suinkin sallivat. Itse vastasin työhön liittyvästä navigoinnista.
Mitä myrskyyn tulee, niin kyllä Estonian uppoamisyönä oli kova myrsky Pohjois-Itämerellä 28.9.1994. Itse kävin samaisena yönä komentosillalla katsomassa tuulimittarin lukemia ja ne osoittivat myrskylukemia.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten länsimaat lupasivat auttaa sukellusvene Kurskin mahdollisia eloonjääneitä? Kursk makasi syvemmällä kuin Estonia.
Kyseessä oli myrsky-yö, mutta vahingon aikaan ei ollut vielä täysi myrsky.
20 m/s HS:n mukaan. Ja muidenkin lähteiden mukaan. 20 m/s on vanhan jaottelun mukaan puolimyrsky.
Ilmoita asiaton viesti
Menin viikko Estonian uppoamisen jälkeen Rosellalla yli, myrsky oli kovempi mutta aikataulussa oltiin tukhölmölässä, visiirin rakenne samanlainen. Olisko ollut tosta vielä muutama viikko niin Rosellan keulavisiiriin tehtiin muutoksia matkalla.
Rosella oli ensimmäinen laiva mitä olin tekemässä jotenka pikkasen kokemusta näitä autolautoistakin.
Odoteltiin tukhölmölässä tsadista tulevia kavereita ~4 tuntii kun MS rIsabella oli pitkään tuuliajolla black outin takia mutta sekin pääsi perille.
Ilmoita asiaton viesti
On tietenkin liioittelua sanoa että se olisi kaameinta ettei hylkyyn jääneitä edes yritetty pelastaa tai edes otettu selvää oliko siellä eloonjääneitä.
Kaameinta on tietenkin että 852 menetti henkensä rikollisen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden seurauksena.
Mutta olishan jotain voitu tehdä eloonjääneidenkin hyväksi. Mutta seurasi sukelluskieltoja ym. Yleisön tyrmistyksen ymmärtää mutta viranomaisten halvaantumista on vaikeampi ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti