”Seiso täällä omalla pohjallasi älä luota vieraan apuun”. Stadissa ikinä ole stondattu omalla botnella

Viaporin Kuninkaanporttiin on ikuistettu Augustin Ehrensvärdin ikimuistoiset sanat:

”Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”

Tämähän on varsinainen vitsi kun koko ruotsalainen komeus, Pohjolan Gibraltar, on rakennettu velaksi, ranskalaisella kullalla.  Ranskasta Ruotsin kuningas sai velaksi muutaman kultatynnörin joilla lysti maksettiin. Takaisinmaksukin taisi jäädä hiukan kesken.

Mutta ei tässä kaikki.

Tervakauppa

Helsingissä on Tervasaari.  Sinne kerättiin maalaisten tuoma terva ja sieltä se myytiin ulkolaisiin laivoihin tai lastattiin kotimaiselle kölille vientiin.

Maalaisten nimenomaan ei ollut sallittua myydä tervaansa suoraan tai omin neuvoin.  Maalainen ei saanut harjoittaa ulkomaankauppaa eikä omistaa vientikauppaan kelpaavaa alusta.  Terva oli myytävä tapulikaupunkiin, jollainen Helsinki oli.  Helsinkiläinen kauppias sitten otti oman siivunsa kaupasta.

Tosin stadilaiset olivat tässä aivan harrastelijoita tukholmalaisiin verrattuna. Kaikki Englannin laivaston alukset tervattiin ”Tukholman tervalla”, vaikkei Tukholmassa ollut tervantuotantoa lainkaan.

On hyödyllistä olla välimies, jota lakikin suojelee.  Osta terva porvarilta ja vain porvarilta tai ole ilman tervaa.  Vain Caruna osaa pistää tämän vielä paremmaksi.

Mikään ei ole muuttunut, paperirullat kulkee edelleen stadin kautta, saari on vain vaihtunut Vuosaareksi.  Sama pätee tuontitavaraan, trinkettiin, rihkamaan.  Näistä maksetaan tuulaakit ja warrantit Helsingille aivan kuten tapulikaupunkiaikaankin.

Miehitys

1800-luvulla Ruotsi menetti koko Suomen Venäjälle.

Venäjä halusi jostain syystä tehdä meistä esimerkkioppilaan eikä käyttänyt samoja menetelmiä meihin kuin vaikkapa Virossa.  Puolaakin pidettiin rautahansikkaassa samaan aikaan kun meitä paijattiin päälaelle silkkihansikkaalla.

Saimme pitää oman lainsäädäntömme.  Kenties sen vuoksi ettei Venäjän takapajuisia lakeja olisi suostuttu hevin soveltamaan.  Tsaari hyödynsi kehittynyttä yhteiskuntajärjestelmäämme, sitä ei kannattanut muuttaa takaisin feodaaliaikaiseksi.  Oma osansa toki oli sillä, että Kustaa III:n jäljiltä hallitsijalla oli kaikki valta.

Myönteistä oli, että ns. Vanha Suomi, Venäjälle jo menetetty itäinen Suomen osa liitettiin takaisin Suuriruhtinaskuntaan ja siellä vapauduttiin mm. maaorjuudesta ja muusta venäläisestä takapajuisuudesta.

Vaikutukset talouteen

Empirekeskusta

Tsaari päätti siirtää pääkaupungin ja yliopiston Helsinkiin.  Mutta olisivatko helsinkiläiset osanneet rakentaa pääkaupungin rakennukset tai olisiko siihen ollut heillä varaa.  Ei tietenkään.

Suunnitelmaa toteuttamaan tarvittiin saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka toteutti suunnitelmaa Andrea Palladion (it.) oppien mukaan.

Senaatintorin rakennuksista julistettiin tarjouskilpailut ja kilpailut voittivat venäläiset kauppiaat.

Jotta alhaiset urakkatarjoukset olisivat olleet mahdollisia, muurarit tulivat Jaroslavista.  Venäläiset muurarit tekivät halvemmalla ja nopeammin kuin suomalaiset (ja ei yhtään vähemmällä ammattitaidolla).

Rakennukset kustansi tsaari.  Eli se siitä, suomalaisten ylpeydestä, Helsingin keskustan arvorakennuksista.  Ne ovat venäläistä aikaansaannosta.

Tsaarin kustantamia empirerakennuksia on pitkin maata, aina Ahvenanmaan Eckeröön asti.

Krimin sodan aikoihin ja Haartmanin uudistukset

Krimin sodan aikoina huomattavaa taloudellista toimeliaisuutta aiheutti Suomessa sotajoukkojen läsnäolo.  On vaikeaa nähdä että Ruotsin vallan aikana Suomeen olisi satsattu samalla tavalla.  Tai jos olisikin, olisimme saaneet maksaa sotajoukkojen ylläpidon.

Rakennettiin mm. Saimaan kanava ja muuta infrastruktuuria. lähinnä venäläisin varoin.

Pietari-Paavalin merilinnoituksen rakennustyöt

Huomattavaa taloudellista toimeliaisuutta aikaansai Helsingin ympäristön linnoitustyöt ennen ensimmäistä maailmansotaa ja sen aikana.  Linnoitteita rakennettiin muuallakin maassa.  Nämä työtilaisuudet tuottivat työtä väestölle jota olisi voitu muuten sanoa olevan liikaa.  Ongelmia tulikin (mm. punakapina) kun työt alkoivat loppua tsaarinvallan alkaessa horjua.

Linnoitustöitä oli jopa niin paljon että se aiheutti työperäistä maahanmuuttoa.  Ei tosin vapaaehtoista, vaan kiinalaista vankityövoimaa tai lähes vankityövoiman ehtoista työvoimaa.

Venäläiset merikartat

Venäläinen merenkulkulaitos laati merikartat Suomen vesille.  Minäkin olen vielä käyttänyt merikarttoja jotka täysin perustuivat vanhoihin venäläisiin mittauksiin.  Vasta reilu 30 vuotta sitten on loputkin venäläismittauksiin perustuneet lehdet korvattu tarkemmilla.

Vientikauppa

Muualle Suomeen alettiin rakentaa teollisuutta.  Mutta ei suinkaan pauperismista kärsivien suomalaisten ostettavaksi.  Ei, vaan markkinat olivat toisaalla, Venäjällä.

Rikkaat tarvitsivat paperia ja suomalaisella paperilla oli merkittävä etu kilpailijoihin nähden, tullivapaus.  Paperi edusti siihen aikaan korkeaa teknologiaa.  Suomalainen tavara oli Venäjällä tullivapaata, saksalaisesta, ranskalaisesta tai italialaisesta paperista olisi pitänyt maksaa raskaat tullit.

Ei ihme, että Suomessa saatiin aikaan merkittävää teollisuutta, tullivapaus on kova juttu.  Takapajuisen venäläisen lainsäädännön takia tehtaita ei kannattanut rakentaa Venäjälle vaan nimenomaan maahan jossa omistusoikeudet on turvattu, kuten Suomeen.

Paperin lisäksi melkein millä tahansa muulla tuotteella oli hyvät markkinat tiedossa Venäjällä.  Venäjällä oli rahaa, mutta ei oikein omaa osaamista.  Musikan sivistystaso ja motivaatio oli heikompi kuin Suomessa ja liiketoimintaa vaivasivat tsaarien aikaan samat ongelmat kuin tänäkin päivänä, Putinin aikana.  Omistusoikeuden heikkous, siitä johtuva heikko motivaatio ja korruptio.

Metalliteollisuus

Tsaareille sotatarviketeollisuus oli korkealla prioriteeteissa.  Sotatarvikkeisiin käytettiin paljon varoja.  Oli syitä, minkä tähden sivistynyt, ainakin lukutaitoinen suomalainen työvoima oli hyvässä asemassa kilpailtaessa metalliteollisuuden urakoista.  Vaikka suomalaisen metalliteollisuuden sanotaan syntyneen sotakorvauksia toimitettaessa, tosiasiassa metalliteollisuus alkoi kehittyä jo autonomian aikana ja kehittyi lisää sotavuosina.  Suuri oma käytetyistä ammuksista II maailmansodan aikaan oli omaa tekoa.  Muutakin tekniikkaa osattiin valmistaa kiitettävästi, Suomessa valmistettujen tykinputkien laatu oli huippuluokkaa.

Tuonti

Venäjältä oli mahdollista saada alhaisin hinnoin meidän kannaltamme eksoottisia raaka-aineita, vaikkapa hamppua köysiin.  Nämäkin tullivapaasti.  Myös hyvä viljan saatavuus mahdollisti työvoiman vapautumista heikkotuottoisesta maataloudesta.

Sama jatkuu tänä päivänäkin isommassa skaalassa.  Venäjä on suuri alumiinin ja duralumiinin tuottaja.  Jollei näitä toimituksia olisi, eräät teollisuuden alat olisivat länsimaissa aivan eri näköisiä.

Lamppuöljy Bakusta oli tuolloin iso juttu.  Nobelin veljekset opettelivat sen valmistamisen raakaöljystä ja tämä muutti aika lailla elämää kun päreistä ja talikyntteleistä voitiin luopua.  Nyt öljyteollisuus tai fossiilinen hallitsee elämäämme.  Iso osa käyttämästämme fossiilisesta öljystä on venäläistä.

Puhutaan fossiilisista luopumisesta, mutta niistä luopuminen voi osoittautua vielä paljon vaikeammaksi kuin kuvitellaan.  Jo ensi talvi voi osoittautua vedenjakajaksi, hyväksytäänkö pakkasiin kuolemiset ilmastonmuutoksen estämisen hintana.

Vertailu: Ruotsin valta vai Venäjän valta

Sinällään uskon että Ruotsinkin vallan alta olisimme itsenäistyneet.  Yhteiskuntaelämä olisi vapautunut muutamaa vuosikymmentä nopeammin.

Kysymykseksi jää, olisimmeko olleet yhtä hyvässä taloudellisessa nosteessa osana Ruotsia.  Valitettavasti taitaa olla niin, ettemme olisi olleet.

Ehkä meillä kävi kuitenkin hyvä röntti, siinä mielessä että saimme nauttia Venäjän vallasta sen näyttäessä parhaimmat puolensa.  Vain viimeisimmissä parissa kymmenessä vuodessa voi löytää moitteen sijaa.  Ja tietenkin autonomiaa edeltävän ajan vihanpidoissa jolloin venäläiset yrittivät aitoa kansanmurhaakin.  Sekä jo parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen tapahtuneessa uudessa yrityksessä (talvisota).

Mutta että olisimme seisoneet läpi historian omalla pohjalla, no ei nyt sentään.  Eikä helsinkiläinen aio seisoa tästä edespäinkään.

On helsinkiläinen väite, että raha syntyy täällä ja tuotanto tapahtuu Helsingissä.  Ei se synny täällä, ainakaan enää, mutta täällä on hyvät konstit siihen että päästään ottamaan siivu muun maan tekemisistä.

Helsinki on kuin Moskova.  Moskovassa syntyy 70% Venäjän tuloista vaikka Moskovassa ei valmisteta juuri mitään. Tähän on Helsinkikin pyrkinyt ja melkein yhtä hyvin onnistunutkin.

Vetoomus

Helsingin vetovoimaisuutta on hillittävä.   Pääkaupunkiseutu tukahduttaa itsensä tiivistämisellä ja autoliikenteen vaikeuttamisella.  Kaupungin kustannusrakenne irtoaa liiaksi muusta maasta ja se ei perustu sen järkevämpään kehitykseen kuin Moskovassa.   Kustannusten kasvu pääkaupungissa ei johdu kuin keinotekoisesta vääristymistä kansakunnan tulonjaossa.  Pääkaupunkiseudun painetta olisi alettava vähentää siirtämällä hallinto ja yliopisto pois kaupungista.

Ilmastonmuutoskin näyttäisi aivan eri näköiseltä pieksämäkeläisen kurapellon reunasta tarkasteltuna.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu