Soutuveneellä Atlantin yli, pohdiskelua. Vielä maininta taideväärentämisestä.

Piti kirjoittaa lisää Veli Sepän taideväärentäjän urasta, mutta ei viitsikään kun Seppä on kipeä ja maalannut vain 104 (000) väärennöstä.  Äkkiäpä muuttui hienoinen leuhkuus säälipisteiden keruuksi.  Mutta säälitään miestä, ei petettyjä ostajia eikä alaa joka kärsii uskottavuuden heikkenemisestä.

Atlantin yli soutuveneellä

Aika hurja suunnitelma on Jari Saariolla.  Ylittää Atlantti soutuveneellä molempiin suuntiin.  Kannatan ja kannustan.  Muutama yksityiskohta mietityttää.

Harjoittelu

Valtamerisoutamista kannattaisi harjoitella.  En ole nähnyt mainintaa siitä onko valtameriharjoittelua ollut.  Varsinkin kovan kelin soutu voi yllättää tottumattoman.  Pohjois-Atlantilla 18 m/s on se perustuulennopeus ja myrskyt siihen päälle.  Ei ole sattumaa ettei yrittämisiä ole kovin paljoa.

Kannattaisi kokeilla miltä 18 m/s tuntuu soutuveneellä.  Varsinkin voi tulla yllätyksiä siinä miten asiat onnistuu jos 18 m/s jatkuu päiväkausia.

Reilu 10 m/s sekunnissa jatkuvana tuulena Karibialle saavuttaessa voi myös tuottaa sopeutumisvaikeuksia.

Tässäpä muuta tiedossa olevaa hankaluutta:

Hammasvalaat

Portugalin rannikko on noussut yleiseen tietoisuuteen hammasvalaiden leikkipaikkana.

Hammasvalaat, ainakin tietty porukka hammasvalaita on pettynyt ihmiskuntaan ja on alkanut häiriköidä purjehtijoita.  Peräsimiä on särkynyt ja muuta ikävää.  Yhtään ei olisi kivaa olla soutuveneessä jonka hammasvalaat ottavat rantapalloksi.

Soutuveneen keula tai perä on hammasvalaan suuhun sopiva.  Mikseipä keskikohdastakin voisi puraista.  Toivottavasti eivät kokeile miltä kuttaperkka maistuu.

Voisiko jotain vastenmielistä tököttiä käyttää torjunta-aineena?  Vaikkapa bensiini varmaan tuntuisi hammasvalaista epämiellyttävältä ja olisi silti nopeasti haihtuvaa.

Laivaväylät

Pakostikin soutuveneen reitti on risteävä vilkkaan laivareitin kanssa.  Melko valtava määrä laivoja tulee pohjoisemmasta Euroopasta ja kääntyy Gibraltarin salmeen.  Ja toisinpäin.

Konttilaivojen nopeus on 20 solmun korvilla ja komentosillalla on muutakin mietittävää kuin soutuveneilijät.  Strobovalo huomion herättämiseksi voisi olla parempi kuin kiinteä valo.

Tehokas tutkanheijastin voi olla vaikea järjestää matalaan alukseen.  AIS olisi tarpeen mutta onko sellaiseen laitteeseen virtaa riittävästi.  VHF-asiat näyttäisivät olevan kunnossa mutta aina voi tulla laiva joka ei ole kuulolla.

Lähtöalueella on myös vilkasta kalastusta.  Kalastusalukset ajavat sinne tänne jollakin oudolla logiikalla.

Saattovene ensimmäiselle sadalle mailille voisi olla hyödyllinen (maililla tarkoitetaan merellä merimailia jota vaikkapa YLEn kääntäjät eivät käsitä).  Toisaalta, myöhemmin tulee vielä lisää risteäviä laivaväyliä ja edestä ja takaa päin tulevia niin kauan kuin pysytään Gibraltarin suuaukon tuntumassa.

Valtameren ylitys

Itse ylitystä Karibialle en pidä mitenkään mahdottomana.  Vanhojen perinteiden mukaan kannattaa etsiytyä etelämmäs suoralta reitiltä.  Ja varmaan tuuli sinne työntääkin.

Varuste joka olisi hyvä lisätä

En nähnyt venettä esiteltäessä minkäänlaisia nukkujan kiinnipitimiä kajuutassa.  Vaikka kajuutta onkin pieni, aika suuria kiihtyvyyksiä voi syntyä jos osutaan kattoon tai mennään laidasta laitaan.

Sven Yrvind, jolla on paljon kokemusta pienveneilystä valtamerillä, suunnitteli viimeiseensä turvaverkon jonka alla nukkuu.  Mikäli vene pyörähtää ylösalaisin, niin otsaan ei tule kuhmua.

Ukkonen

Ukkonen on hyvin huolestuttava ilmiö.  Sähkölaitteet kärventyvät ja runkoon voi tulla reikiä. Hiukset voi mennä säkkärälle jos kohdalle osuu.

Ei ehkä olisi aivan mahdotonta organisoida ukkosenjohdatin, neliön kuparilevy pohjaan ja johdotus ukkosenjohdattimesta siihen.

Myrkkymaali

Vaikka Itämerellä ei tulisi mieleenkään, olisi Atlantin oltava myrkkymaalaus kunnossa.  Mikään Itämerelle luvallinen huvivenelaatu ei kelpaa.

Saavuttaessa Karibialle

Loppumatkasta tuuli kovenee ja saattaa olla hiukan kova soutuveneelle.  Toisaalta tuuli puhaltaa kaiken aikaa joten sen kanssa on pärjättävä.  En ihmettelisi vaikka tulisi kaatumisia, mutta onhan vene itseoikaiseva.  Toistuvat kaatumiset voivat olla väsyttäviä.

Riutat ovat koituneet monen kohtaloksi.  Luulisin että pitää ponnistella jotta pääsee oikeasta paikasta sisään.  Tässä nykytekniikka on valtavaksi avuksi.

Ihmettelen mikäli saaria ohitettaessa vielä tekee mieli jatkaa matkaa pysähtymättä.

Byrokratia

Mitään erityisiä helpotuksia byrokratiaan ei tunneta siitä että kuljetaan pienellä veneellä. Jos tekee mieli piipahtaa maissa voi sakko napsahtaa pelkästään siitä että ei ole kohteliaisuuslippua (tosin ei ole mastoakaan mihin sen laittaisi).  Entäs kansallisuuslippu?

Pitäisi veneeseen varmaan maalata kansallisuustunnus, lippu kylkeen?  Lähtösataman lähtöleima pitää olla, ei merillä sentään kuljeta ihan miten sattuu eikä enää olla missään Schengen-alueella.

Saapuminen

USA:n rannikkoa ja Miamia lähestyttäessä lisääntyy vaara joutua nopean veneen alle.  Tämä vaara on Suomenkin vesi-alueilla mielestäni huomattavasti viime vuosina kasvanut.

Airot

Airot ovat kestävää tekoa, hiilikuitua. Kilpahankaimet, enpä enää oikein muista niiden nimeä. Bertinellit?  Minulla on samanlaiset ja samantyyppiset airotkin.  Kilpahankaimet ovat hiukan rimpulan tuntuisia valtamerikäyttöön, niitä on varmaan hyvä varata kassillinen mukaan.

Hankaimiin tulee kyllä isoja rasituksia.  Kenties ylimääräiset hankainvarretkin olisi hyvä varata mukaan.

Joku hammasvalas katkaisee vahvankin airon kuin tulitikun jos sille päälle sattuu.

Ikä

50-vuotias on ihan paras ikä tällaiseen yritykseen.  Epämukavuuksien sietokyky kasvaa iän myötä eikä suorituskyky ole vielä alentunut.

Atlantti itäänpäin

On välttämätöntä aloittaa paluumatka pohjoisempaa, New Yorkin korkeudelta, jotta vältyttäisiin enimmiltä vastakkaisilta tuulilta.  Kuten on suunniteltukin.

Laivaväylät tulevat tässäkin lähdössä kiusaksi.  Jottei Andrea Dorian kohtalo toistuisi.  Matkustaja-alus Andrea Doriaan törmättiin New Yorkin edustalla.  Soutuveneen reitti kulkee laivaväylän suuntaisesti joten vastaantulijoita ja ohittajia on.  Kenties lähtösatamaa kannattaa hiukan säätää New Yorkista sivumpaan.

Kuukausi lepoaikaa ylityksien välillä tuntuu hiukan vähäiseltä.  Toisaalta kelit ei odota, keväällä on heikoimmat tuulet.

Suurin epämukavuus tulee kovista tuulista joita on odotettavissa.  Tuulilla on taipumusta puhaltaa eri suunnilta aina sen mukaan miten matalapaine ohittaa.  Tämä johtaa vaikeisiin ristiaallokkoihin mihin soutualuksen merikelpoisuus ei aluksen pienen koon tähden enää oikein riitä.

Saattaisi olla helpompaa tähdätä Portugalin rannikon suuntaan Azorien jälkeen, siitä saisi hiukan helpotusta tuuliin.

Onnea yritykselle joka tapauksessa.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu