Suomeen tarvitaan Keskimaan kanava ja Saimaan sivukanava

Kanavaliikenne lyö laudalta helposti rekkaliikenteen tai raideliikenteen.  Kontteja menee yhteen kuormaan kymmenittäin, puutavaraa kymmenien rekkojen kuorma kerralla.   Polttoaineetkin on parasta siirtää suurissa erissä, mieluummin kuin kuljettaa niitä muun liikenteen seassa melkein sadan kilometrin kulkunopeuksilla.

Voisimme ottaa esimerkkiä Saksasta jossa on toimiva kanavaverkko.

Saksan teollinen toimeliaisuus ja kyky perustuu toimivaan ja laajaan kanavaverkkoon.  Ei voida ajatella että Saksan talous perustuisi rekkakuljetuksiin tai edes junakuljetuksiin.   Kanavien avulla suuressa osassa Saksaa saavutetaan rannikolle sijoittumisen edut sisämaassakin.

Paljon tavaraa saadaan siirrettyä murto-osalla kustannusta vesitse verrattuna tie- tai raideliikenteeseen.
Nopeasti katsoen kartalta ei oikein huomaakaan, miten Saksaa halkoo kanavien verkosto.

Kulkukelpoiset joet ovat runkona tälle kanavien verkostolle.  Sen lisäksi on suuri joukko keinotekoisesti rakennettuja kanavia joita pitkin tavara pääsee muuallekin kuin jokien läheisyyteen.

Mielessäni on erityisesti kaksi kanavaa, joista voisi ottaa oppia, jos kanavajärjestelmää Suomessa kehitettäisiin.

Elbe Seitenkanal

Elbe muodostui rajajoeksi Itä- ja Länsi-Saksan väliin.  Rajajokena se oli vain heikosti käyttökelpoinen kuljetusväylänä.

Itäinen hallinto teki monin tavoin vaikeaksi käyttää Elbeä kuljetusväylänä.

Aivan samaan tapaan kuin Saimaan kanavan hyödyllisyys on kyseenalainen byrokraattisten käytäntöjen tähden ja sääntöjen alati arvaamattomasti muuttuessa itäisen hallinnon mielivallan alla.

Elben ollessa kulkukelvoton poliittisista syistä Länsi-Saksa päätti rakentaa Elben sivukanavan, Elben kanssa samansuuntaisen kanavan kuivia nummia pitkin.

Elben sivukanava lähtee eteläpäässään Mittellandkanalista vähin suluin mutta ennen pitkää nousee ympäristöään ylemmäksi.  Tähän on ilmeisesti päädytty sulkujen minimoimiseksi.  Lopulta kanava kulkee korkealla kirkontornien yläpuolella.  Pohjoispäässään Elben sivukanavassa on laivahissi.  Tässä jokiproomut lasketaan Stadionin tornin korkeudelta alas josta matka jatkuu edelleen kanavaa pitkin.

Laivahissi on eksoottinen ja voisi luulla että hissin käyttöön tarvittaisiin paljon energiaa, mutta ei.  Toisen hissikorin eli laiva-astian noustessa ylös, toinen laskeutuu alas.  Koska molemmat painavat aina yhtä paljon, olipa kyydissä alus tai ei, selvitään pienellä hissin energiankulutuksella.

Laivahissin rakentaminen ja korkealla ilmassa kulkevan kanavan rakentaminen osoittaa meille miten saksalaiset ovat pitäneet kanavajärjestelmää niin tärkeänä teollisuudella ja kaupalle että tällaisiin kalliisiin ratkaisuihin on kannattanut silti mennä.

Saimaa-Seitenkanal

Me voisimme rakentaa Saimaa-Seitenkanaalin murto-osalla sitä kustannusta mikä Elben sivukanavasta on syntynyt.  Maan siirtäminen on nykyisin halpaa ja maanrakentajaa suorastaa nykyään ilahduttaa mikäli matkalla on murskattavaa kalliota sillä siitä saadaan hyvää rakennusainetta ja kallion murskaaminen on nykyään halpaa huvia verrattuna entisiin aikoihin.

Suuri osa kanavasta voitaisiin rakentaa minimaalisin kustannuksin muuttamalla joki kulkukelpoiseksi.  Kymijoki olisi ilmeinen valinta Saimaan sivukanavan runkoväyläksi.

Samalla Kouvolan alue saisi vesiliikenneyhteyden.  Ja Anjalankoski ja mitä näitä nykyisin kituvia teollisuuspaikkakuntia matkan varrella onkaan.

Kymijokea pitkin yksi haara voisi jatkua pitkälle sisämaahan mutta se tärkeämpi sivuhaara avautuisi Saimaalle.  Saimaa takaa vesiliikenneyhteyden pitkälle pohjoiseen.  Olemme onnenpekkoja sikäli että meillä on luontainen, melkein valmis vesiliikenneyhteys suureen osaan Suomea.

Mittellandkanal

Keski-Saksaa halkoo täysin keinotekoinen Mittellandkanal, Keskimaan kanava.  Sen rannoille on keskittynyt paljon teollisuutta.  Toisennimisten kanavien kautta se yhdistää Reinin Berliinin alueeseen.  Mittellandkanalia voi pitää jonkinlaisena kehätienä yhdistäen mereltä tulevat jokiväylät.  Koska tavaroiden valmistaminen on pitkälle erikoistunutta, on myös lisääntyneitä kuljetustarpeita yrityksestä toiseen.

Suomen Keskimaan kanava

Pienin töin mereltä ja Porin seudulta pääsisi Kokemäenjokea pitkin Tampereelle.  Tampereen elinvoimaa lisäisi bulkkitavaran aleneva kuljetuskustannus.

Mutta, Keskimaan kanavaa ei tarvitsisi päättää Tampereelle.  Melko pienin rakennustöin kanava voisi ylettyä Päijänteelle.

Ja ei olisi ylivoimaista sekään että Keskimaan kanava ulottuisi Saimaalle asti.

Kanavilla olisi suuri merkitys myös virkistyskäytössä.  Näin niillä on Saksassakin vaikka pääkäyttäjä onkin tavaraliikenne.

+9

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu