Taalaksen valefanttia rektaa, muka relevanttia faktaa

Siinä missä Greta Thunberg lurittelee huilustaan Hamelnin pillipiiparin lailla nuorisoa puhuttelevaa viestiä katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta, WMO:n sihteeri-kenraali (Secretary-General, käännöksestä voi valittaa kielitoimistoon) Petteri Taalas soittelee edellistä matalammalla asteikolla. Aikuisen matalalla rintaäänellä viesti kuuluu, että ilmastonmuutos on relevanttia faktaa. Niin onkin, mutta eikös sen pitänyt olla ihmisen aiheuttamaa.
Ihmisen osuus siinä ei enää olekaan relevanttia faktaa. Mutta annetaan ymmärtää.

Taalas on muutenkin taitava puhumaan hiuksenhienosti ohi aiheen. Kyllä vaan, raportointi ilmaston ääri-ilmiöistä on lisääntynyt. Ei Taalas varsinaisesti väitä että äärisäät olisivat lisääntyneet, siihenhän joku voisi vetää tilastoja vertailtavaksi. Yhteys äärisäillä ihmisen toimintaan on myös todistamatta.

30:n vuoden aikana ilmastonmuutos-kasvihuoneilmiö-skenaario on hiottu niin sulavaan muotoon, että pakkohan sellainen on nielaista. Vaikka nimenomaan tieteen keinoin sen olemassaolo on helpointa esittää epätodennäköiseksi, suorastaan järjenvastaiseksi.

Mutta palataanpa siihen Gretaan. Greta nimenomaan vetoaa tieteeseen ja samaan aikaan kannattaa ilmastoääriliikkeitä, kuten Extinction Rebellionia. Taalaksen ja Gretan viestit ovat aika paljon erilaisia, vaikka sanotaan että ilmastotieteessä vallitsee konsensus. Voiko tästä tavallinen ihminen vetää muuta johtopäätöstä kuin että sitä konsensusta ei olekaan?

Koko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana on ilmiö, jossa vedotaan alinomaa auktoriteetteihin. Sen parempi jos auktoriteetit olisivat yksimielisiä. Mutta kun eivät ole. Yli kahdensadan ilmastotieteellisen tutkimuksen mies, MIT:n ilmastoprofessori, eläkkeellä, Richard Lindzen sanoo yksiselitteisesti, että yksimielisyys on bogus-väite, väite joka ei pidä lainkaan paikkaansa. Hänen luulisi tietävän. Koko GWPF-järjestö koostuu tiedemiehistä, jotka eivät allekirjoita väitettä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Matti Virtasen Ilmastopaniikki-kirja koostuu tiedemiesten haastatteluista, jotka eivät ole konsensuksessa sen väitetyn konsensuksen kanssa. John Cookin tutkimus konsensuksesta on vääristelty, se on osoitettu vääristelyksi korkealaatuisella kritiikillä (nmm. Dr. Tol) ja vastaavia tutkimuksia on tehty, jotka todistavat että konsensusta ei ole (Stenhouse et al., Maibach et al.).

Ilmastonmuuttumisessakin kannattaa muistaa ohje: seuraa rahaa. Miksi hiili- ja öljykauppiaat lobbaisivat kun tavara käy kaupaksi ilman lobbaustakin? Sen sijaan kilpailukyvytön tuulimyllyteollisuus tarvitsee lobbausta pysyäkseen pystyssä.

Tieteen puolella kasvihuoneilmiön mukana ilmastotieteilijöiden määrä nousi kymmenkertaiseksi ja painetta olisi tutkia lisääkin. Vanhan polven tutkijat olivat lähes järjestään vastaan tätä hullutusta, mutta nuorille tutkijoille agenda on elinehto ammatille ja ansainnalle.

Samalla tavoin kuin IPCC toteuttaa tehtävänantonsa mukaisesti tehtäväänsä osoittaa ilmaston muuttuminen ihmisestä johtuvaksi, samalla tavoin WMO toteuttaa jäsenistönsä tavoitetta osoittaa 1) ilmastonmuutos todeksi ja 2) länsimaiden aiheuttamaksi.

Näiden tavoitteiden hyväksymisen jälkeen seuraa: Länsimaiden on korvattava YK:n jäsenten enemmistölle ilmaston tärveltyminen, mieluimmin suoraan rahana.

Tai vähintäänkin autettava kehitysmaita, etteivät ne syyllistyisi tähän samaan syntiin, ilmaston pilaamiseen. Auttaminen merkitsee rahaa, ja sehän kelpaa aina.

Kolmanneksi on jo päätetty, että pakolaiset ovat pakolaisia pääasiassa ilmaston tähden , ja mitään esteitä ei ilmastopakolaisille saa asettaa, eivät ainakaan ne, jotka sen ilmaston ovat pilanneet.

Antonio Gramscin hegemonia-opin mukaan viestin kansalaisille on oltava sellainen, että sen voi hyväksyä (ihmisen merkittävyys hyväksytään mielellään) ja viestiä on hiottava alinomaa, ja sitä juuri tehdään ilmu-opin kanssa.

Alla Talouselämä-lehdessä 30/2019 julkaistu kirjoitus, jonka tein jo syksyllä Taalaksen tultua jo silloin jokseenkin samanlaisella viestillä ulos.

Taalaksesta tuli tyynnyttelevä Ilmastoalarmisti

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen ulostulo Talouselämän 30/2019 haastattelussa ”Ei tästä maailmanloppua ei tule” oli kahtiajakoisuudessaan erikoinen.

Taalas on aiemmin ollut luomassa ilmastonmuutoksen ympärille katastrofimielialaa.
Ihmettelen tätä nykyistä tyynnyttelyä, jos hänen mielestään ilmastonmuutokseen puuttuminen on edelleen välttämätöntä, eikä mitään muutosta asian vakavuuden suhteen ole tapahtunut.
Voisiko kyse olla siitä, että jos pajunköysi tulee niin paksuksi, ettei sitä enää niellä, pitää köyttä ohentaa?

Mielestäni Taalaksen suosittelema suhtautumistapa lähentelee yhtä lailla uskontoa.  Ei ehkä hurmahenkisyyttä, mutta sitä voidaan kutus ora et labora eli rukoile ja tee työtä-lähestymistavaksi.  Taalaksen suositus on antaa hallitusten hoitaa taivaalliset suhteet, jotta tavallisen uskovaisen ei tarvitse sotkeentua niihin.  Jos voitaisiin osoittaa että maailmanloppu on IPCC:n viestin mukaisesti ovella, ei tyynnyttely olisi paikallaan.

Nyt on kuitenkin niin, että hiilidioksidin lämmittävä teho on jäämässä vähäiseksi minkä tahansa uskottavan mittauksen mukaan. Sen myötä ei maailmanloppua ole tulossa.
Ihmisen osuus ilmiöstä on myös vähintään kiistanalainen.
NASAn viimeaikaisten mittausten mukaan ilmaston jäähtyminen on jo alkanut.

Oma lukunsa ovat ennusteet 1,5 – 2:n asteen lämpenemisistä. Matemaatikko Nicholas Talebin mukaan tällainen usean muuttujan ennuste on matemaattisesti arvoton. Se, että tällaisiin ennusteisiin vedotaan, kertoo ilmastotieteen nykytasosta kaiken.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu