Talous nousee, nousee, vai nouseeko? Entä stagflaation mahdollisuus?

Koronasta nousu

Suomen nousu koronasta tulee olemaan mielenkiintoista seurata.  Mielestäni kaksi merkillepantavaa ilmiötä hallitsee:

Rahan kantaminen ulkomaille loppui

Suomalaiset ovat kantaneet uskomattoman paljon rahaa ulkomaille matkailun muodossa ja lämpimissä maissa asumiseen.  Kun se raha on tullut kotimaiseen kiertoon, se näkyy ja tuntuu.  Myös pankkien tilit piukkuvat nyt rahaa. Hyvätuloisilla ei ole ollut kulutusmahdolliosuuksia ja kohta pesee.  Tulee olemaan hauska nähdä mihin kulutus suuntautuu.

Negatiivinen asseleraatio

Se mikä puhuu talouden nopeaa elpymistä vastaan, on se, että jokaista toteutumatonta kauppaa vastaan on jäänyt kymmenen muuta kauppaa tekemättä.

Jos vaikkapa ravintolahenkilökunta on työttömänä, ei rahaa ole pistää kulutukseen.  Ja kun ei osteta esinettä Y, jää Y-esineen kauppias ilman tuloa.  Y-esineen kauppias joutuu siirtämään omaa ostostaan jne., jne.

Jos on ihmisiä jotka joutuvat luopumaan asunnostaan, se lisää asuntojen tarjontaa ja pianikään asuntojen hinnat voivat lähteä laskuun.

Konkurssien keinotekoinen siirtäminen aiheuttaa vaaran, että konkurssiin menevä vetää mukanaan muita, terveitä yrityksiä, jos on onnistuttu jäämään velkaa joka lopulta jää saamatta velkojilta.

Kotimaan taloudessa on nähdäkseni pohjavirtoja jotka voivat viedä kumpaan suuntaan tahansa.

Ratkaisu rapakon takaa: Painetaan napista rahaa

Korkeasti kunnioitettu uusi Yhdysvaltain päämies tuntuu olevan jatkuvassa pienessä tuiterissa, syntymäkännissä. Puhekin on hiukan sössöttävää, ja sanojen loput nielaistaan.  Kukapa muistaisi kaikkien ihmisten nimiä, en minäkään muista.  Mutta kun toilailu menee tekojen puolelle, asia alkaakin olla huolestuttavampaa.

Hiukan on Joe Biden kuin Puntilan isäntä retkillään.  Ei olla köyhiä eikä kipeitä.  Ei paljoa viitsitä katsoa montako nollaa siinä shekissä oikein olikaan luvun perässä.

Huiskis vaan, vihreä siirtymä.  Diilit tuovat tulot tullessaan, eikä kannata olla päätösten seurauksista huolissaan.  Ja seuraukset voivat olla kyllä aika yllättäviä.  Talous on kuin kuriton koira joka voi yllättäen puraista persauksista jos ei ole huolellinen ja pidä varaansa.

Meidän nilkit tällä puolen Atlanttia matkivat Bidenia sikäli kuin pysyvät mukana.  Vaarana on että nollat loppuu laskukoneista.  Nykylukuja ei laskimetkaan oikein enää handlaa, nollia alkaa olla jo niin paljon.

Ainutlaatuinen kokeilu

Joskus kauan sitten valuutat oli kultakannassa.  Enää ei ole ollut pitkään aikaan.  Nyt voikin olla hyvä aika kokeilla, kuinka korkealle ilmaan talous voi lopulta oikein noustakaan pelkän uskon ja luulon varassa.

Inflaatio kahteen prosenttiin… vai yli

Nyt ei luovuteta ennenkuin inflaatio nousee ainakin kahteen prosenttiin per annum.  Vai tullaanko se mittaamaan per anusem.

Inflaatiota voi ajatella kuin kiven siirtoa.  Jos kivi (inflaatio) ei lähde liikkeelle, niin otetaan pidempi seiväs millä sitä kammetaan.

Toisaalta voi tulla tilanne että kun kivi vihdoin saadaan liikkeelle, se alkaakin vyöryä itsestään rinnettä alas eikä se pysähdy ennenkuin mäen alla.

Stagnaatio

Inflaation aikaansaamisella pyritään estämään talouden stagnaatio.  Tämä se on se musta peikko mitä pitää välttää viimeiseen asti.  Siinä mikä tahansa tavara maksaa ensi viikolla vähemmän kuin tällä viikolla, joten ei kannata ostaa mitään, kun se on ensi viikolla halvempaa.  Talous näivettyy ja se on paha asia kaiken muun paitsi luonnon kannalta.

Mutta kukas luonnosta olisikaan kiinnostunut oikeasti.  Luonnosta puhutaan vain silloin kun pitää törsätä rahaa asioihin jotka eivät muuten olisi itsellään kannattavia, kuten tuulivoimalat.

Talouden korjausliike, sitä ei tullut koskaan

Kymmenisen vuotta sitten tuttava sanoi, että hän kyllä ostaa pikkuasunnon Helsingistä, kunhan ne hinnat vain ensin asettuvat järkevälle tasolle.  Sitä hetkeä ei tainnut sitten tulla koskaan.

Hintojen korjausliikettä ei olla juuri nähty, eikä sellaista enää haluta nähdäkään.  Se ei kertakaikkiaan kuulu toivottavien asioiden listalle.

Mutta entä stagflaatio?

Jos ei tule hyperinflaatiota, voi tullakin kylään stagflaatio.  Vaikka hinnat halpenevat kukaan ei silti osta mitään. Mutta ei huolta, Chaplinin esimerkin mukaan kengänpohjista voi tehdä keittoa eikä se välttämättä ole ollenkaan hassumpaa murkinaa.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu