Thames jäässä: Tarvitsemmeko muutosta selitykseksi jos vaihtelukin on jo näin suurta?

Lontoon läpi virtaava Thames-joki jäätyi taas (osittain).  Edellisen kerran tämä tapahtui vuonna 1963.  Yksikään alle 42-vuotias ei ole kokenut näin kylmää säätä Englannissa.

15:lla sääasemalla mitattiin pakkasennätyksiä.  Koskaan aiemmin ei ole näin kylmää ole ollut helmikuussa (mittaushistorian aikana).  Ravensworthissa mitattiin -15,3 astetta.

Oma lukunsa sitten on että Skotlannin Ylämaassa (kylässä Braemar) mitattiin -23.0 astetta kolme päivää sitten.

Englannissa on pisimpään (?) mitattu lämpötiloja keskeytyksettä.  Keski-Englannin lämpötila (CET) antaa keskeytymättömän taulukon alkaen vuodesta 1659.  Sen mukaan ollaan menty lämpimämpään suuntaan.  Tämä luotettava tilasto on toki vain paikallinen, joten sen merkitys globaaliin lämpötilaan on hakusessa.

Tähän on kaksi kilpailevaa selitystä:  Noppa on painotettu eli kyse olisi ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä (jo 1700-luvulla?),

Tai kyseessä ovat luonnolliset syyt.  Luonnollisiksi syiksi on esitetty auringon säteilyn aallonpituuksien muutosta sekä auringonsäteilyn syklisyyttä pidemmällä aikavälillä(aurinkotutkijat).  Toisaalta mikä tahansa muu luonnollinen syy on mahdollinen, kun tietomme luonnosta ovat hyvin puutteelliset (ei tunneta muutosta esim. geotermisessä lämpövuossa).

Ilmakehän kerroksellisuus tekee asian monimutkaiseksi ja vaikkapa aerosolien ja pilvien vaikutuksesta tiedetään vähän.  Se hiilidioksidikaan ei lepää tukahduttavana patjana, vaan pitoisuus on pieni, miljoonasosia.  Kaiken lisäksi ilma on kaiken aikaa liikkeessä, laskeutuen kylmästä yläilmakehästä tai nousten ylös vieden lämpöä mukanaan.

Jo toinen Idän peto

Vuonna 2018 oli jo yksi Idän peto, kylmä kausi Iso-Britanniassa.  Tämä nyt meneillään oleva on toinen pedoksi nimetty.

Välivuotena 2019 päästiin puolestaan lämpöennätyksiin.

1990-luvulta on jäänyt mieleen englantilaisen kaverini Ianin valitus siitä, että ei ennen ole tarvinnut ruohoa leikata tammikuussa.

Ilmaston vaihtelun syy

Muodollisesti on kyse siitä, miten säät sattuvat.  Jos atlanttinen lämpö menee Espanjaan, Englannissa koetaan kylmää.  Tuolloin koetaan virtauksia polaarialueelta, tuulihan luonnonmukaisesti puhaltaa kylmästä lämpimään päin (tuuliparadoksi).

Ilmastonmuutoksen syy

Ilmastonmuutosoppi perustuu siihen, että muutos keskiarvoissa olisi tapahtumassa.  Mutta mihin tarvitsemme keskiarvoja, mikäli toinen jalka jäätyy ja toinen kuumenee?  Luonnolliset vaihtelut (ns. sää tai suursää) ovat todella suuria ja ovat aina olleet.

Ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana (ilmu) on sen lisäksi opillisesti heikko rakennelma.  Hiilidioksidin kohoava pitoisuus lisää kasvihuoneilmiön voimakkuutta vain vähän.  Hiilidioksidi on tässä mielessä heikko kaasu.

Heikoksi rakennelmaksi ilmun tekee se, että tarvitaan oppia, missä hiilidioksidi lisää ilmakehän tärkeintä kasvihuonekaasua, vesihöyryä.  Tätä ilmiötä ei ole voitu empiirisesti osoittaa.  Kaukaa haetulta se kuulostaa senkin tähden että tarvitaan oppi missä häntä heiluttaa koiraa, pieni aiheuttaa suurta (vesihöyry on tehokkaampi kasvihuonekaasu ja sen pitoisuus merialueilla on 50- tai 100-kertainen hiilidioksidiin nähden).

Lisäksi joudutaan tekemään totuudesta poikkeavia väitteitä hiilidioksidipitoisuuden pysyvyydestä ilmakehässä, paras arvio on 10 000 vuotta.  Tosiasiassa puhutaan viidestä vuodesta.  Apologia onkin haastavin osio ilmussa, se miten havainnot voitaisiin tulkita oppia tukeviksi havainnoiksi.

Viime kädessä edes sitä, että kohonnut pitoisuus olisi ihmisen aiheuttamaa, ei ole voitu todistaa.  Merissä on 50-kertainen määrä hiilidioksidia ilmakehään verraten ja jo pieni muutos meren lämpötilassa kasvattaa pitoisuutta ilmakehässä.

Vetoomus:  Hylätkää virheellinen ilmu-oppi!

Yhteiskuntien pohjoisessa on varauduttava taisteluun kuningas Talvea vastaan.  Häröily bioenergioiden ja fossiilittoman elämän kanssa olisi syytä lopettaa ajoissa, ennenkuin ihmisiä alkaa oikeasti kuolla kylmään.

Huoltovarmuuden, lämmön ja sähkön riittävyyden pakkasilla on oltava tärkein prioriteetti.  Ja siihen tarvitaan fossiilista energiaa ainakin niin kauan kunnes ihmiskunta voi jättää taakseen tämän nykyisen kehitysvaiheemme.

Uuteen maailmaan ei pidä heittäytyä vaan on odotettava että luonnollinen kehitys tekee uudet energian tuotantomuodot houkuttelevimmiksi ja edullisemmiksi kuin nykyiset.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu