”Tikkakosken mannekiini”, sekä ne todelliset ompelukonemannekiinit

Jatkosodan aikaan miehillä oli paljon vapaata aikaa.  On ollut aikaa hioa osuvia ilmauksia ja sutkauksia.  Tuntematon sotilas on kirjana täynnään leukavia lohkaisuja jotka elävät tänä päivänäkin folkloristiikassa.

Yksi näistä on kun sotamies Antero ”Antti” Rokka nimittää itseään Tikkakosken mannekiiniksi.

Elokuvan valmistumisen aikaan Tikkakosken päätuote oli ompelukoneet joten sotaa käymättömät katsojat ovat saattaneet ajatella että konepistoolilla tikkaaminen olisi jonkinlaista ompelukoneen mainostamista.

Mutta näin ei ole.  Tikkakosken tehtaat valmistivat ennen sotia ja sotien aikaan yksinomaan aseita.  Asetehtaan omistajana oli Willy (tai Willi) Daugs, joka itse oli alun perin muuttanut Pohjolaan Saksasta vakoojana.

Todettuaan suomalaisen yhteiskunnan nopean kehittymisen, kansalaisten osaamisen ja moninaiset bisnesmahdollisuudet Daugs siirtyi monialayrittäjäksi.

Jossain vaiheessa hiukan epämukava ilmiö oli kun Saksan kansalaisen olisi pitänyt tulouttaa varojaan Saksaan ja Willyä olisi voitu pitää siltä osin Saksan lakien rikkojana.

Varustamotoiminta ei ollut erityisen onnistunutta, monet muut alat olivat.  Lievästä vastentahtoisuudestaan huolimatta Daugs ajautui Tikkakosken tehtaiden omistajaksi.  Suomi-konepistooli on ollut Tikkakosken tehtaiden merkittävin tuote ja Rokka on voinut hyvällä syyllä sanoa olevansa Tikkakosken mannekiini.

Sodan jälkeen

Sodan jälkeen Neuvostoliitto otti itselleen kaiken saksalaisen (ja unkarilaisen) omistuksen itselleen.  Se on merkillinen temppu jota en voi ollenkaan ymmärtää.  Millä oikeudella?, paitsi vahvemman oikeudella.

Saksalaiseen omistukseen kuului Kruunuvuoren maita, Trustivapaa bensiini eli TB ja monenlaista liikeyritystä ja maaomistusta.  Yksi huomattava kiinteä omistus on ollut Vanajanlinna, Vanajan kartano (myös Willy Daugsin) joka sittemmin tuli tunnetuksi Sirola-opistona.

Kruunuvuoressa viettivät sodan jälkeen kesiään suomalaiset kommunistit Hertta Kuusinen etunenässä Neuvostoliiton omistamilla mailla.

Oy Tikkakoski Ab, suomalainen asetehdas joutui myös Neuvostoliiton omistukseen.

Tikkakoski

Sodan jälkeen aseille ei ollut juuri kysyntää joten Oy Tikkakoski Ab muutti toimintalinjaansa ja päätuotteeksi tuli ompelukoneet.

Todelliset Tikkakosken mannekiinit

NKVD, sittemmin KGB käytti huomattavaa määrää illegaaleja agentteja ulkomaisessa toiminnassaan.  Illegaalit suorittivat salamurhia ja attentaatteja ja osa oli vain nukkuvia, herätettävissä milloin apua tarvitaan.

Kun Neuvostoliitolla ei ollut kaikissa maissa virallisia edustustoja, osa illegaaleista tuotti myös paikallista informaatiota Moskovalle.

Monilla illegaaleista oli suomalaiset paperit

Kun suuria osia Suomesta menetettiin ja näiden alueiden kirkonkirjoja hävisi tai joutui Neuvostoliiton haltuun, niin illegaaleille oli helppoa luoda tekaistuja suomalaisia henkilöllisyyksiä.

Tämä oli huolellista työtä, mieluimmin ei olisi saanut olla sukulaisia elossa ja tarkka selvitys tehtiin asuinpaikoista (taloissa jotka mieluimmin oli pommitettu maan tasalle).

Rakennettiin myös valehenkilöllisyyksiä, suomalaisessa väestötietokeskuksessa oli avuliaita käsiä muokkaamassa tietoja.

Ompelukonekauppias

Ompelukonekauppias on oiva peite vakoojalle ja illegaalille.  Ei ole niin väliä vaikkei ompelukoneet niin hyvin kaupaksi menisikään.  Vaillinainen suomen kielen taito ei käy ilmi ulkomailla.

Kauppamatkustajan työ on liikkuvaa joten se käy illegaalille hyvin.  Ja yhteydenotot teollisuuteen ovat luontevia ja verkostoituminen käy näppärästi.

Suomalaiset ovat katsoneet neukkujen toimia läpi sormien, puuttumatta juurikaan neukkujen maanalaiseen toimintaan.  Sama on jatkunut näihin päiviin asti, vaikka maa on vaihtunut Venäjäksi.

Itse asiassa Willy Daugsin aloittaessa Pohjolassa, hänenkin työnään oli kauppamatkustajan työ yhdistyneenä vakoojan työhön.  Myynnillisesti tavoitteena oli päästä eroon I maailmansodan jälkeisestä saksalaista ylijäämätavarasta.  Aseita, reppuja, kenttälapioita, asepukukangasta jne., joille oli kysyntää, kun Suomessakin luotiin itsenäisen Suomen asevoimia.

Tikkakosken loppu

Kun Tikkakoski putosi Neuvostoliiton syliin, se sai lisää tietotaitoa aseiden teosta.  Tosin sillä ei siihen maailmanaikaan tainnut olla suurta merkitystä.  Olihan aseiden valmistus opittu Neuvostoliitossakin.

Ompelukoneiden valmistus osoittautui pitkän päälle kannattamattomaksi, mikäs neukkujen käsissä olisi kannattanut.

Oy Tikkakoski Ab valmisti vielä ompelukoneiden jälkeen urheilu- ja metsästysaseita.  Oy Tikkakoski Ab:n loru loppui 1980-luvulla.

Lähteet: Matti Blomqvist Elämäni asekauppiaana – Willi Daugsin uskomaton elämä Suomessa Into 2022 ja Oleg Gordievsky – Inna Rogatchi Sokea peili WSOY 1997. (Oleg Gordievsky oli KGB:n vakooja joka loikkasi 80-luvulla ja on luotettava tietolähde KGB:n toimintaan).

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu