Tuuliparadoksi, vielä yksi syy miksi ilmastonmuutosajattelu on pielessä

Ilmastonmuutosopissa maapallon ilmakehää tarkastellaan kokonaisuutena, globaalina ilmastona.  Tämä on ongelmallista, kun maapallon ilmasto ei ole kokonaisuus vaan jakautuu ilmastovyöhykkeisiin joiden roolit ovat kovin erilaisia.

Jos ihmisen toinen jalka laitettaisiin pakastimeen ja toinen kuumaan saunaan, miten lämpötila määriteltäisiin?  Keskimäärin ihan kivaksi?  Miten hyödyllistä olisi yhdistää nämä lämpötilat keskiarvoksi?

Tuuliparadoksi

Tuulet muodostavat paradoksin, koska tuulet eivät tasaa maapallon lämpöjä, kuten ilmastonmuutosajattelu edellyttää.

Tuuli puhaltaa kylmästä lämpimän suuntaan.  Tuulet kokoavat lämpöä, eivät tasoita sitä.

Siellä missä on lämmintä, ilma muuttuu keveämmäksi ja kohoaa.  Ilmiötä käytetään hyväksi kuumailmapalloissa.
Kohoavan, lämpimän ilman tilalle virtaa viileämpää ilmaa ja se muodostaa tuulen.

Maa-ja merituuli

Ilmiö on erityisen selvä rannikolla.  Auringossa lämmennyt maa synnyttää merituulen joka puhaltaa kylmältä mereltä lämmenneelle maalle.  Merituuli alkaa tyypillisesti aamupäivällä ja on voimakkaimmillaan neljän maissa.  Merituuli on vahvimmillaan navakkaa.

Vastaavasti maatuuli puhaltaa jäähtyneeltä maalta lämpimämmälle merelle yöllä.  Maatuuli alkaa kesäisin myöhään aamuyöstä.  Se alkaa vasta maan jäähdyttyä.  Maatuuli on tavallisesti heikkoa, koska lämpötilaero ei ole yhtä suuri.

Pasaati

Mikäli ilmastonmuutosoppi pitäisi paikkansa ja tuulet tasaisivat maapallon lämpötiloja, pasaatin pitäisi puhaltaa päiväntasaajalta (tarkemmin sanoen auringon radalta) poispäin.

Mutta näin ei ole, pasaati tuo kylmemmältä alueelta ilmaa auringon radan suuntaan, tyvenelle vyöhykkeelle.  (Radalla tarkoitan auringon zeniitin muodostamaa janaa).

Tyven vyöhyke

Tyvenellä vyöhykkeellä kostea ja kuuma ilma nousee voimakkaasti ylöspäin.  Siihen sen pakottaa toiselta pallonpuoliskolta saapuva vastakkainen pasaati.  Ilma ei voi puhaltua auringon radan ohi, koska silloin se alkaisi puhaltaa kylmemmän suuntaan mikä on mahdotonta.

Nouseva lämmin ilma on ilmiönä niin voimakas että se ravistelee kymmenen kilometrin korkeudessa lentävää lentokonetta voimakkaasti.

Pasaati puhaltaa kaiken aikaa, keskeytymättömästi, milloinkaan hiljentymättä.  Tuulen nopeuden vaihtelu on vähäistä.  Monille suomalaisille tutut Kanarian saaret ovat pasaatin ulkoreunalla.  Hyvänä päivänä siellä koetaan pasaatia, mutta pasaati ei ole siellä niin voimakas etteikö häiriötuuliakin olisi.

Tropiikki kokonaisuutena

Tropiikin tuulijärjestelmän keskeinen ominaisuus on, että pasaatin avulla päästään liikalämmöstä eroon.  Ilmiö on mitä suurimmassa määrin termostaattinen.  Mitä suuremmat lämpötilaerot, sitä voimakkaampi pasaati on.

Mitä kuumempaa ilmaa kerääntyy tyvenelle vyöhykkeelle, sitä voimakkaampaa pystytuuli, kuuman ja kostean ilman nouseminen ylöspäin on.

Noustessaan ilma jäähtyy ja luovuttaa kosteutensa.  Senpä tähden tyvenellä vyöhykkeellä sataa paljon.

Kuivunut ja jäähtynyt ilma siirtyy korvaamaan sitä ilmaa joka lähti pintatuulena, pasaatina liikkeelle kohti tyventä vyöhykettä.

Näinpä kuivunut ja viilentynyt ilma laskeutuu (kylmä ilma on painavaa) ns. hevoslatitudeille.

Hevoslatitudeilla ei sada juuri lainkaan ja tuulet ovat heikkoja, itse asiassa tuuli on pystytuulta, ilma tulee ylhäältä.

Hevoslatitudit ovat saaneet nimensä siitä että rahtina oleville hevosille ei aina ole riittänyt juomavettä.  Jos purjealuksen vesivarastot ovat riittämättömät ja kun ei sada ja jos matka edistyy hitaasti, niin kuin heikkotuulisilla hevoslatitudeilla tapahtuu, hevosten juomavesi voi loppua ja hevoset menehtyvät.

Tätä pasaati-tyven vyöhyke-hevoslatitudi-kiertoa nimitetään Hadleyn soluksi.  Se on itsenäinen solu joka ei tasaa lämpötiloja muun maapallon ilmakehän kanssa.

Tämä on se jalka jota pidetään saunassa.  Sademetsissä hikoillaan kuin saunassa, näin myös aavikoilla päiväsaikaan.  Myös merellä ollaan kuin turkkilaisessa saunassa tyvenellä vyöhykkeellä.

Polaarialueen tuulet

Polaarialueella tuuli puhaltaa navan suunnasta lämpimän suuntaan.  Tämä on siis vallitseva tuulen suunta.
Tuuli on kylmää polaarialueella, tuulee navan suunnasta.  Täällä se toinen jalka on kuin pakastimessa.

Kulkeutuessaan päiväntasaajan suuntaan polaarialueen ilma kohtaa vastaantulevan lämpimän ilman Ferrelin solun reunalla.  Ferrelin solu on Hadleyn solun ja polaarisolun välinen solu, kolmas solutyyppi.

Ferrelin solun kohdatessaan matalapaineinen ilma nousee ylös ja siirtyy yläilmoissa korvaamaan napa-alueelta lähtenyttä ilmaa.  Ylöspäin noustessaan ilma jäähtyy ja luovuttaa kosteutensa.  Kosteuden luovuttaminen ilmenee sateina joka on tyypillinen matalapaineisiin liittyvä ilmiö.  Kuivunut ja hyvin kylmä ilma siirtyy ja laskeutuu navalle josta pintatuulen reitti kohti lämpöä alkaa.  Tarkasti ottaen napa-alueen kylmin piste vaihtelee hiukan, sen ei tarvitse sijaita aivan tarkasti navalla.

Ferrelin solu

Ferrelin solussa lämmintä etelän ilmaa kulkeutuu pohjoiseen, eli rajoitetusti tässä tapahtuu jonkin verran lämmönsiirtoa.

Ferrelin solun ja polaarisolun reunalla lämmin etelän ilma sekoittuu kylmään pohjoisen ilmaan, joka johtaa häiriötuuliin.  Tälle alueelle on ominaista häiriötuulet, toistuvien matalapaineiden muodostamat tuulet.

Coriolis-voiman johdosta matalapaineiden tyypillinen reitti on napaa tavoitteleva kierteisviiva.  Mikä ei estä matalapaineita kulkemasta muitakin reittejä ja jopa peruuttamasta aika ajoin.  Tuuli puhaltaa matalapaineessa matalapaineen keskustaa kohti, sekin tapahtuu kierteisviivan muotoista reittiä.

Matalapaineen keskuksessa ilmanpaine on matala, eli ilma on kevyttä eli lämmintä.  Se kohoaa ylöspäin ja matalapainetta ympäröivä ilma syöksyy pintatuulena sen tilalle korvaamaan sitä.

Koska elämme Ferrelin solussa, ja Ferrelin solussa ilmat sekoittuvat paremmin kuin muissa soluissa, meidän on hiukan vaikea hahmottaa sitä miten keskeisissä osissa maapalloa ei voi ollenkaan puhua siitä että tuulet tasoittaisivat ilmakehän lämpötiloja.

Coriolis-voima

Maapallon pyörimisliike saa kaikki tuulet puhaltamaan vinoon.  Siten pasaati ei puhalla suoraan tyventä vyöhykettä kohti vaan vinosti.  Pohjoisella pallonpuoliskolla koillisesta lounaaseen.  Eteläisellä kaakosta luoteeseen.
Polaarialueen tuuli on tyypillisesti luoteinen tuuli.

Pyörremyrsky

Vielä voimakkaampi termostaatti kuin pasaati-ilmiö, on pyörremyrsky.  Se alentaa tropiikin lämpötilaa isolla kädellä.  On turhaa puhua hallitsemattomasta ilmaston lämpenemisestä sillä iso lämpeneminen johtaisi isoihin pyörremyrskyihin joiden jälkeen ei enää olisikaan kovin kuuma.

Ilmastonmuutos ja tuuliparadoksi

Kun kuuma ilma on saapunut yli kymmenen kilometrin korkeuteen se on jäähdytetty lopullisesti ja sillä sipuli.

Ilmastonmuutostiede askaroi globaalin ilmaston käsitteen kanssa ja on jo lähtökohtaisesti hakoteillä mallintaessaan ilmastoa.  Tuulten vaikutusta ei osata mallintaa yhtään sen paremmin kuin pilvienkään.  Ja mitenkäs pyörremyrsky mallinnettaisiin?

Ylhäällä on aina hiton kylmää, pakkasta on useita kymmeniä asteita eikä siellä tapahtuva lämpötilan muutos voi vaikuttaa maan pinnan lämpötiloihin kohottavasti. Ei ainakaan tavalla millä olisi mitään merkitystä.

 

Lähiesimerkki, konvektio

Edellä puhumani tuuliparadoksi johtaa voimakkaaseen konvektioon, lämpöhäviöön ilman siirtyessä.
Esimerkkinä miten konvektiota ei muuallakaan huomioida on talojen lämmöneristys.

Tamperelaisen tutkimuksen mukaan villaeristeiden lämmöneristyskyky vähenee 30 – 50% villaeristeen sisäisen tuulen tähden. Tätä ei kuitenkaan huomioida rakennusten energialaskelmissa.

Tällaisia massiivisia arviointivirheitä tehdään sekä isossa että pienessä mitassa.

Ja niistä ei edes välitetä, mikä oikeuttaakin puhumaan ilmastonmuutosopista roskatieteenä (muiden ilmastonmuutosopin puutteiden lisäksi).

Ilmakehä on hyvin resilientti muutoksille

Hiilidioksidipitoisuuden vähäinen nousu on ilmastoa muuttavalta teholtaan vähäinen. Vain ankaralla lämpömittarin tihrustamisella voidaan kuvitella että joku muutos on tapahtumassa.

Maapallo pääsee liikalämmöstään eroon Hadleyn solussa ja on turhaa puhua labiilista ilmastosta, keikahtavasta ilmastosta. Ilmasto on tuulijärjestelmänsä ansiosta hyvin resilientti kestämään ja tasaamaan lämpötilojen vaihtelua kussakin solussa erikseen.

+18

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu