Kepu yritti harhauttaa äänestäjiä kehysriihessä. Kyseessä oli valtapeli.

Kepu järjesti kehysriihessä Suomen kansantaloudesta draaman, jota seurattiin 8 päivää. Kepu halusi profiloitua Suomen kansantalouden vakautta ja kestävää kehitystä puolustavana voimana. Koska se johti kriisiin, muiden hallituspuolueiden on siis täytynyt ajaa kepun linjasta poikkeavaa talouspolitiikkaa.  Sovun jälkeen Saarikko toteaa, että kaikille on käynyt selväksi se, että ”keskusta ei aivan siihen punavihreään rintamaan kuulu, vaan omaäänisesti kertoi kantansa”. Kävikö noin?

Koko draaman perimmäinen syy oli se, että kepun kannatus on historiallisen alhaalla ja suuri osa kansaa piti sitä punavihreässä hallituksessa apupuolueena. Valta oli kutistunut. Kepu on joutunut ja joutunee edelleenkin tukemaan punavihreää politiikka hallituksessa. Se on karkoittanut puolueen kannattajia muualle. Puolueen omissa riveissä usko hallitukseen on horjunut, koska puolue ei ole pystynyy ajamaan pääasiallisesti maataloudesta toimeentulonsa saavan väestön, noin 5 % kansasta, etuja.Tämä tilanne piti korjata. Siitä sai alkunsa kehysriihidraama.

Puolueväen tyydyttämiseksi asema hallituksssa, tärkein kohta, piti korjata. Kumpujen yöstä nousi punamultayhteistyö tavoitteeksi. Silloin kepu mielettäisiin hallituksen toiseksi pääpuolueeksi sdp :n kanssa. Helsingin sanomien 29.4.21 pääkirjoituksen mukaan se merkitsee sulle-mulle periaateen käyttöönottoa. Se näkyy sopuratkaisussa.  Selvää on, että Ohisalo ja vihreät tippuu murusien kanssa kerrosta alemmas ja kuutit kuolee turhaan! Hallitus palasi edelliselle vuosituhannelle. Tämä kaikki tiivistyy Saarikon sanomaan: ”Eikä koskaan ole arvotonta puolustaa Suomen vakaata taloutta, mutta vielä arvokkaampaa on kyetä sopimaan,” Toisin sanoen viis Suomen taloudesta kunhan punamulta toimii! Suomalaiset odottavat vakautta, mutta ei millä hinnalla tahansa. Kuuluuko tuhon hintaan se, että punamullan kannattajien edut maksaa taloutta ylläpitävät tahot? Suomen veroastehan on jo yksi mailman korkeimmista.

Sovun jälkeen viisikko käveli mikrofonien eteen takit liehuen kuin lännen elokuvassa ”Hyvät, Pahat ja Rumat”. Kuka kukin on, ei selvinnyt. Mutta mitä muuttui ensimmäisen kahden päivän päätyttyä? Ei oikeastaan mitään konkreettista kepun ajaman talouden vakautuksen suhteen. Sdp ei suostunut ansiosidonnaisen työttömyystuen porrastuksiin, tempputyöllistäminen, joka siis lisää menoja eikä tuloja,  jäi toimenpidelistalle. Työllisyyden nosto 75 %:in ja velkasuhteen heikkeneminen taitetaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Mutta ne ovat seuraavan hallituksen tavoitteita. Nykyinen hallitus ei ole enää niistä vastuussa, vaan voi oppositiossa ollessaan syyttää muita omien toimiensa tärvelemisestä. Kepu ei käytännössä  saanut mitään tavoitteitaan läpi. Vuoden 2023 kehysylitystä alennettiin , mutta siitä seuraa veronkorotuksia ja juustöhöyläleikkauksia. Menoja prioriteettijärjestykseen hallitus ei uskalla laittaa. Holhousmenttaliteetti jatkuu. Ainoa mitä kepu sai on 70 miljoonan euron tuki turpeentuottajille , n. 2000 kansalaista. Se pitää puolueväen edes hieman tyytyväisenä. Huono tulos kepulle sulle-mulle periaatteenkin kannalta. Onko kepu siis lisännyt valtaansa?

Demokraattinen järjestelmämme on muuttumassa enemmistön diktatuuriksi. Jari Ehrnrooth puhuu totaalidemokratiasta. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää siitä paljon esimerkkejä, joilla ihmisten elämää pyritään politisoimaan ja ohjaamaan valtaapitävien mielestä kohti parempaa mailmaa. Tämä on mielikuvamarkkinointia. Todellinen syy on valta ja sen kasvattaminen. Unkari on hyvä esimerkki, miten voi käydä, jos vain yksi näkemys pääsee vallalle. Nykyhallituksen ajama totaalidemokratia on vastoin yksittäisen ihmisen jakamatonta vapautta. Sen on Suomikin hyväksynt allekirjoittamalla YK:n ihmisoikeuksien julistuksen. Jokainen ihminen on erilainen ja oikeutettu itselleen tyypilliseen elämään. Siihen perusajatukseen perustuu alunperin näkemyksemme demokratiasta. Siihen ei kuulu valtion holhous kuin poikkeustapauksissa, joissa ihminen ei itse kyke huolehtimaan perustarpeistaan. Ihmisen tahtoa ei voi hallita hallinnollisila päätöksillä yksilönvapautta loukkaamatta. Vallanhaluiset poliitikot pyrkivät tuohon. Ei ole ihme, että äänestäjät pitävät poliitikkoja epäluotettavina. Sen vuoksi vallan hajauttaminen on oleellista.

Blogini 26.4.21 ennuste kepun toimista kävi toteen. Hallitus ei todellisuudessa panosta yritysympäristön merkittävään parantamiseen, jotta tietoon ja osaamiseen perustavia yrityksiä syntyisi Suomeen sadoittain. Ne työllistävät merkittävästi paremin per investointieuro kuin sellu -tai akkutehtaat, jotka edellyttävät lisäksi yhteiskunnan infrastruktuuri-investointeja. Tämä hallitus menee aikakirjoihin hallituksena, joka oli osaamaton hoitamaan kriisitilannetta ja joka aloitti pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajon Suomessa. Elvytyksen takia taloudellinen kasvu on vähän aikaa voimakasta myös Suomessa. Mutta jäämme jälkeen koko ajan muista Pohjoismaista taloutemme rakenteesta johtuen. Suomen talouden rakenteellisia heikkouksia ei punamultayhteistyö ole poistanut eikä varmaan poistakaan. Talous jää investointivaltaisen luontoa rasittavan suurteollisuuden varaan. Tuota rakennetta pyritään vielä vahvistamaan. Samalla voitot katoavat ulkomaille. Punamultayhteistyön mukaisesti kepukin tukee ylioppilas Mäkysen viitoittamaa talouspoliittista linjaa, jonka perusidea on, ostaa ääniä muiden rahoilla ja lisätä riippuvuutta yhteiskunnasta. Tulevaisuus ei näytä hyvältä!

 

 

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu