Lyhyt analyysi Sanna Marinin politiikasta

Suojamaskikysymyksen käsittely paljasti hallituksen ja sen pääpuolueen SDP: n tavan toimia. On hyvin todennäköistä, että THL: lle on jotain kautta annettu voimakas suositus olla antamatta maskien käyttöä puoltavaa näkemystä. On myös todennäköistä, että ei koskaan selviä julkisesti, miten se on tapahtunut. Nähtävästi mitään kirjallista siitä ei ole olemassa. SDP: llä on kyllä THL: ssa omat toimijansa, jotka hoitivat asian. Pääministeri Sanna Marinin lähtökohtana näyttää olevan, ettei hän voi olla väärässä. Hallituksen voimakas suositus on osoittautunut hyväksi välineeksi tässä asiassa. Tapa muistuttaa presidentti Urho Kekkosen toimintaa ja myllykirjeiden käyttöä.

Valtiomiesbrändiään Sanna Marin rakentaa määrätietoisesti. Käyttöön otetaan kaikki keinot. Hän ei sotkeudu riitoihin, vaan lähettää muut rintamalle. Sen sijaan hän haluaa esiintyä riitojen sovittelijana ja ratkaisijana. Hän ottaa opposition joskus mukaan neuvonpitoon. Opposition näkemyksellä, jos se eroa pääministeri Marinin näkemyksestä, ei ole lopputulokseen juurikaan vaikutusta. Tarkoitus on näyttää demokraattiselta ja riitelyn yläpuolella olevalta valtiomieheltä. Sanna Marinin usko omaan poliittiseen näkemyksensä/ideologiansa oikeutukseen on vahva. Se ja hänen voimakas vallan halunsa antavat raamit Sanna Marinin poliittiselle toiminnalle.

Olennaisena osana brändin sisältöön kuuluu kaunis nuori nainen, joka kiireiltään uhraa myös aikaansa pikku tyttärelleen. Mikä on tietysti hyvä asia, jos näin on. Hän on menestynyt ja omasta mielestään hyvän asialla yhteiskunnallista eriarvoisuutta poistamassa. Tällaisen kuvan tavoite on vedota ihmisten tunteisiin.Sanna Marin tietää,että vain pieni osa ihmisistä kykenee rationaaliseen päätöksentekoon. Suurin osa ihmisistä tekee päätöksensä enemmän tai vähemmän tunnepohjaisesti. Nietzschen mielestä muut ihmiset ovat välineitä oman vallan rakennelman pystyttämiseksi. Ei ole mitään väärää siinä, että pyrkii hyödyntämään kauneuttaan mediassa poliittisten tavoitteidensa hyväksi. Kansalaisten ei pidä kuitenkaan antaa kuvissa näkyvien sinisten silmien hämätä itseään siitä, millaista politiikkaa silmien takana tehdään. Sanna Marin rakentaa brändiään ideologiansa käyttöön. Nietzschen mukaan vakaumukset/ideologiat ovat suurempi vaara totuudelle kuin valheet.

Sanna Marin on kuvannut itse poliittisia tavoitteitaan.Niitä voidaan luonnehtia hyvin vasemmistolaiseksi. Hänen ihanneyhteiskunnassa ei ole eriarvoisuutta ja kaikki ovat onnellisia. Asiasisällöltään hänen tavoitteensa muistuttavat kommunismia. Me kaikki tiedämme, miten kommunismin kävi. Miksi siihen yritetään päästä? Tuskin Sanna Marin siihen haluaisikaan päästä, koska pelkkä pyrkiminen tuo jo valtaan tarvittavat välineet. Tavoitteen toteutuminen tietäisi yhteiskunnan ja vallan romahtamista. Suomalaiset ovat luonteeltaan kateellisia ja hyväuskoisia. Nuo ominaisuudet antavat hyvä tilaisuuden käyttää kateutta osana politiikkaa. Sanna Marin tietää, että koska ihmiset ovat erilaisia, ei eriarvoisuuden poistaminen, niinkuin se tänään ymmärretään, ole mahdollista. Siksi pyrkiminen riittää valtaan pyrittäessä.

Nyt varmasti kysytään, miksi pääministeri Sanna Marinin hallitus tuki voimallisesti yrityksiä covid-19 pandemian vaikeissa vaiheissa keväällä Suomessa. Hän ei tehnyt sitä rakkaudesta yrityksiin. Hän ymmärsi, että jos yritykset menevät konkurssiin, hänen kannattajiensa työt loppuvat. Se tulkittaisiin hänen hallituksensa kyvyttömyydeksi. Päätös tukea yrityksiä runsaskätisesti oli helppo. Covid-19 pandemian hoidon varjossa on helppo edistää oman ideologian mukaisten tavoitteiden toteutumista, kuten oppivelvollisuuden pidennys (vain kustannusvaikutus) tai soteuudistus, joka lisää julkisvallan jo ennestään suurta osuutta bruttokansantuotteesta ja lisää hallintoa, joka ei tuota mitään uutta. Tästä pääministeri Marin ei ole huolissaan. Laskun maksaa se 30 %  kansasta, joka maksaa jo nyt enemmän yhteiskunnalle, kuin saa siltä. Sokeri pohjalla, tuo osa kansasta ei ole Sanna Marinin politiikan kannattajia vaan ovat siis opposition kannattajia. Heitä voidaan kurittaa.

Tartuntatautilakia uudistettaessa oppositio on päässyt mukaan keskusteluihin Sanna Marinnin hallituksen kanssa. Uudistus on tarpeellinen, jotta pandemioita voidaan torjua tehokkaamin. Tavoite on hyvä. Mutta muutoksissa piilee vaara.Jos perustuslaillisten oikeuksia siirretään tavallisiin lakeihin, on hallituksella väline oikeuksien rajotuksiin ilman määräenemmistöä. Eli demokratiaa murennetaan hieman.  Vastaavalla tavalla alkoi Puolan ja Unkarin kehitys tilanteeseen, jossa ne tänä päivänä ovat. Suomi on voimakkaasti ajanut oikeusvaltioperiaatetta EU: ssa. Miten tämä on yhdistettävissä tartuntalain haluttuihin uudistuksiin? Kontrolli on rakennettava, jottei uudistuksesta tule esimerkkiä muille vastaaville uudistuksille. Nytkin hallitus antaa voimakkaita suosituksia virkamiehille asioista, joita hallitus ei voi päättää. Kyseessä on selkeästi painostus virkamiehiä kohtaan tehdä päätökset hallituksen haluamalla tavalla. Ei niinkuin riippumaton virkamies tekisi mahdollisesti päätöksen. Onko virkamiehen nyt huomioitava urakehitysmahdollisuutensa päätöksiä tehdessään? Oikeuskanslerilta on syytä odottaa selvitystä, miten voimakas suositus sopii yhteen virkamiehen itsenäisen päätöksenteon kanssa!

Tavoitteleeko Sanna Marin Kiinan mallista yhteiskuntaa?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu