Miksi Suomi on selvinnyt covid-19 pandemiasta tähänsaakka suhteellisen hyvin?

Nykyisen tiedon mukaan covid-19 pandemia sai alkunsa Kiinasta Wuhanin kaupungista vuoden 2019 loppupuolella. Suomessa julkisuudessa pandemiasta aloitettiin keskustella tammikuun lopulla, kun se levisi aluksi huomaamatta Kiinasta muualle mailmaan ja Eurooppaankin. Pandemia levisi Suomeen helmikuussa. Emme olleet valmistautuneet tilanteeseen. Voimakkain levintäpiikki tuli Helsinki-Vantaa lentoaseman kautta. Etenkin Itävallasta ja Pohjois-Italiasta tulleet matkailijat pääsivät vapaasti tulemaan kotiin. Osa toi tullessaan viruksen mukanaan. Virus oli tuontitavaraa. Lentokentällä ei oltu varauduttu tilanteeseen.

Suomi yllätettiin housut kintuissa. Pandemian leviämiseen ei oltu valmistauduttu. Virus pääsi vapaasti leviämään maaliskuussa Suomeen. Käytännön ongelmat, jotka johtuivat hallituksen siilomaisesta johtamismallista, ideologian sotkemisesta resurssien käyttöön ja suojamateriaalien puutteesta, hidastavivat suojatoimenpiteiden alkuunsaattamista. Kansalle ei kerrottu totuutta maskien käytöstä. Muutoinkin viestinnässä on ollut runsaasti sekavuutta. Myöskään se, kuka on oikeutettu tekemään päätöksen kustakin asiasta, oli epäselvää. Maksoiko tämä hitaus joidenkin hengen tai aiheuttiko se vakavia terveydellisiä haittoja joillekin? Sitä emme tiedä. Mutta mahdollista se oli. Kun päätökset aikanaan tehtiin, kansalaiset alkoivat toteuttaa niitä. Pandemian leviäminen saatiin jonkinlaiseen hallintaan. Vai olisiko parempi sanoa, uinuvaan tilaan syksyä odottamaan.

Virus oli siis tuontitavaraa. Etenkin Itävallan hiihtokeskusten tartuntarypäs näytti, millaiset olosuhteet ovat otolliset viruksen ekspontetiaaliselle leviämiselle. Tilanne, jossa suuri määrä ihmisiä on sisätiloissa ja riittäviä etäisyyksiä toisiin ei pidetä, on otollinen leviämiselle. Kun tähän lisätään se, että ihmiset ovat jatkuvassa liikkeessä, käyttävät voimakkaasti ääntä, olosuhteet viruksen leviämiselle voimistuvat entisestään. Alkoholin käyttö lisäsi ihmisten välisisä lähikontakteja. En pyri syyllistämään noita juhlintapaikkoja, vaan kuvaamaan otollisen tilanteen covid-19 viruksen leviämiselle.

Kun katsomme Eurooppaa, jossa covid-19 on levinnyt voimakkaimmin, voidaan vetää johtopäätös, mitkä  tekijät ovat olleet viruksen leviämistä edesauttavia. Ensinnäkin, että ihmisiä on paljon ja asukastiheys korkea. Toiseksi heidän tapansa elää. Useissa maissa ihmiset kokoontuvat lounasaikaan ja illalisaikaan yhteen syömään ravintoloihin tai muuten viettämään aikaansa. Italia, Espanja ja Ranska ovat tyypillisiä esimerkkejä edellisestä. Belgiassa ja Hollannissa taas asumistiheys  on korkeimpia Euroopassa.

Suomessa asumistiheys on selkeästi alhaisempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se koskee myös Etelä-Suomea. Suomalaiseen kulttuuriin ei myöskään ainakaan vielä, kuulu suuressa määrin kokoontua iltaisin yhdessä viettämäään aikaa kodin ulkopuolelle. Suomessakin näkyy kuitenkin asumistiheyden vaikuts. Pääkaupunkiseutu on tartuntatilaston kärjessä . Keski-ja Itä-Suomen kunnat ovat sensijaa suurelta osin selvinneet pandemiasta hyvin. Yksittäisiä tartuntaryppäitä on kyllä ollut ympäri Suomea. Mutta olosuhteista johtuen ne on saatu hyvin hallintaan nopeilla reagoinneilla ja tartuntaketjujen jäljityksellä.

Suomen maantieteellisen sijainnin vaikutuksesta (suora tai epäsuora) ei ole juurikaan keskusteltu. Me olemme yksinäinen saareke meren takana ja idästä tiukasti valvotun rajan suojaama. Meidän kontaktimme muihin maihin ovat rajalliset verrattuna Keski-ja Etelä-Euroopan maihin. Näiden yhteyksien merkitys nähtiin Tornion seudulla ja luonnollisesti pääkaupunkiseudulla. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus siitä, mikä on Suomen kontaktitiheys esim. Saksaan, Italiaan tai Hollanttiin verrattuna. Ehkä siitä nähtäisiin, mikä vaikutus kontaktitiheydellä on pandemian leviämiseen.

Me olemme selvinneet tähän saakka suhteellisen hyvin covid-19 pandemiasta. Meidän asumistiheytemme on alhainen ja yhteytemme muihin maihin rajalliset. Meidän kulttuuriimme ei kuulu kokoontua iltaisin kodin ulkopuolle syömään tai viettämään aikaa. Emme ole keskimäärin eteläeurooppalaisiin nähden kovin sosiaalisia. Kulttuuriimme kuulu myös ohjeiden ja määräysten noudattaminen, jos ne koetaan perustelluksi. Maalaisjärjen käyttö on yleistä. Asumisolosuhteidemme ja kulttuurimme johdosta meille ei synny paljoa tilanteita, joissa kontaktitiheys on suuri. Se vähentää viruksen leviämisen mahdollisuuksia. Voimme onnitella itseämme, että olemme pärjänneet näinkin hyvin pandemian kynsissä. Julkinen valta on luonnollisesti tehnyt osansa, mutta osittain jälkijunassa. Viestintä on ollut epäselvää. Kansalaisille on osittain jäänyt epäselväksi mitä halutaan ja kenellä on oikeastaan päätösvalta kussakin asiassa. On myös hämmästyttävää, että tällaisessa tilanteessa hallittuksen toimissa, etenkin STM: n, ollut nähtävissä puoluepoliittisia piirteitä etenkin maamme resurssien hyödyntämisessä. Kyse on koko kansakunnan terveydestä ja yhteiskunnan toimivuudesta ei vallasta. Asiantuntijoiden mielipiteitä ei pidä kumota puoluepoliittisin perustein. Taistelu covid-19 vastaan pitää nähdä kokonaisuutena, ei pelkästään terveyskysymyksenä. Tasapaino terveyden vaatimusten ja yhteiskunnan toimivuuden välillä on löydettävä. Se on oleellista. Meidän tulee hyväksyä välttämättömät rajoitukset. Niiden tarkoitus on suojella meitä kaikkia. Toivottavasti kansana pystymme jatkamaan samalla tavalla, kunnes rokote alkaa suojella meitä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu