Ministeri Ohisalon mielestä tarkoitus pyhittää keinot

Perustuslakivaliokunta totesi ulkoministeri Haaviston syylistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen toimissaan konsulipäällikkö Tuomista kohtaan ns. Al-Holin lapsijutussa. Teko ei kuitenkaan ylittänyt ministerin korotettua syytekynnystä. Tavallinen virkamies olisi joutunut samasta asiasta oikeuden eteen. Olisi ollut ihme, jos perustuslakivaliokunnan päätös olisi edellyttänyt syytteen nostamista valtakunnanoikeudessa. Oikeuskanslerin olisi syytä kuitenkin selvittää Suomen kansalle, täyttääkö ulkoministeri Pekka Haavisto nyt perustuslain vaatimuksen siitä, että ministeri on rehelliseksi ja taitavaksi tunnetu Suomen kansalainen ja miksi.  Mutta itse päätös ei ole niin merkittävä kuin se, mitä päätöksen ympärillä ja sen seurauksena on tullut esiin.

Sisäministeri Ohisalo antoi lausunnon perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen. Sen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto ei ole tehnyt mitään väärää. Kyse oli suomalaisten lasten pelastamisesta. Sisäministeri Ohisalon mukaan tarkoitus pyhittää keinot. Myös pääministeri Sanna Marin antoi tukensa ulkoministeri Haavistolle. Hänen mielestää perustuslakivalikunnan päätös ei muuttanut ”business as usual” olotilaa. Pääministeri Marin ei antanut mitään arvoa perustuslakivaliokunnan päätökselle. Se näkyy hänen toimistaan muutenkin. Tartuntalain uudistuksen yhteydessä hän oli demarien palaverissa sanonut hoitavansa perustuslakivaliokunnan  Hän jatkoi linjaansa nimittämällä mahtikäskyllään Antti Rinteen uudeksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Perusteluina sanottiin mm. että Antti Rinne on juristi ja haluaisi tehdä tohtorinväitöskirjan perustuslakia koskevasta aiheesta. Juristin ammattiaan Antti Rinne on pääosin harjoittanut vuosia sitten lähinnä ay-liikkeen puitteissa. Halu tehdä väitöskirja perustuslakia koskevasta aiheesta ei ole meriitti. Halu ei riitä, pitää olla kykyä. Demareilla olisi ollut pätevämpi ehdokas, Johannes Koskinen, mutta ehkä hän oli väärää demarisiipeä. Näin vähän oikeusvaltioperiaatteen puolesta puhujat antavat arvoa tuomiovallan, lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan erottamiselle.

Toinen merkittävä julkitulo oli perustuslakivaliokunnan jäsenen Outi Alanko Kahiluodon sähköpostiviesti perustuslakivaliokunnan hallituskumppanipuolueiden edustajille. Siinä hän pyysi yhteisesti valmistellun päätöksen muuttamista. Lisäksi kaksi vihreiden edustajaa perustuslakivaliokunnassa jätti valiokunnan päätökseen eriävän mielipiteen. Perustuslakivaliokunta on pyrkinyt tekemään päätöksensä yksimielisinä, jotta vältyttäisiin valiokunnan politisoitumiselta. Vihreiden kansanedustaja Pitko jatkoi puolueen prosessia ja pyysi hallituspuolueiden ryhmyrit kokoukseen käsittelemään perustuslakivaliokunnan menettelyä. Vihreät on politisoinut perustuslakivaliokunnan julkisesti. Oletettavsti poliittista vaikutusta on ennenkin tapahtunut. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 10.12.2020 päätoimittaja toteaa ”Kansanedustaja Outi Kahiluodon (vihr.) julkisuuteen vuodatettu sähköposti todisti, että juridiikka ja politiikka sekoittuvat. Puolueet koordinoivat kantojaan, mutta eivät näin tökerösti.” Poliittinen ulottuvaisuus on siis  olemassa perustuslakivaliokunnassa.

Eduskunna puhemies Anu Vehviläinen on myös ottanut asiaan kantaa. Hänenkin mielestä mielestä politiikka ja juridiikka ovat menneet sekaisin, mutta eri syystä. Sekaantuminen on tullut sitä kautta, että kaksi kokoomuksen kansanedustajaa, jotka olivat allekirjoittaneet vetoomuksen käsitellä ulkomisnisteri Haaviston toimia perustuslakivaliokunnassa, olivat myös perustuslakivaliokunnan jäseniä. Tuossa on tyylivirhe mutta ei lainvastaisuutta. Lisäksi puhemies Vehviläinen oli huolestunut siitä, että edustaja Alanko-Kahiluodon sähköposti vuoti julkisuuteen. Hänen mielestään kyse oli keskeneräisestä päätösehdotuksesta! Niinkö tuo mainittu sähköposti pitää tulkita? Pääministeriltä eikä eduskunnan puhemieheltä ole tullut minkäänlaista viestiä siitä, että perustuslakivaliokunnan toiminnan ympärillä oleva poliittinen ohjailu pitää lopettaa. Ainoa toimenpide on viedä perustuslakivaliokunnan jäsenet uudellenkoulutusleirille kuten uiguurit Kiinassa. Nyt olisi hallituksella ja eduskunnan johdolla mahdollisuus kansalaisten kaipaamaan ryhtiliikkeeseen eikä oman vallan maksimoimiseen.

Suomi on ajanut oikeusvaltioperiaatetta EU :ssa etenkin Unkaria ja Puolaa kohtaan. Ulkoministeri Haaviston tuomion ympärillä kädyt keskustelut kuitenkin osoittavat, että vallan kolmijako ei toimi Suomessakaan. Toimenpanovallan käyttäjänä päämiministeri ja SDP :n puheenjohtaja Sanna Marin johtaa hallitusta ja puolueen ryhmäkurin avulla hän voi ohjailla lainsäädäntövallan käyttämistä ja hän on sanonut hoitavansa myös perustuslakivaliokunnan, ehkä Antti Rinteen avulla muodollisesti. Voimmeko sanoa rinta rotkingilla, että Suomessa toteuu oikeusvaltioperiaate. Poliittinen eliitti ei halua erillistä perustuslakituomioistuinta, koska se rajoittaisi heidän valtaansa. Perustuslakituomioistuin voi toimia ajassa tai ennakkoon eikä pelkästään jälkikäteen. On ehdottoman tärkeää demokratian ja kansanvallan toteutumisen vuoksi, että media nyt todella toimii vallan vahtikoirana eikä toimi kotitoimittajana poliittisille toimijoille. Nyt on vaara, että vallan keskittymisen myötä kuljemme kohti Unkarin, Puolan tai Turkin tietä.