Onko valtionvarainministeriön työpakista apua Suomen talouden laskukierteen peruuttamiseksi?

Valtionvarainministeriön uusi sopeutuslista, joka toimii tavallaan työkalupakkina poliittisille puolueille, julkaistiin tämän viikon alussa. Lista ei tuonnut mitään uutta esiin. Se on kuin toimenpidelista monisyisen IT-ohjelman eri osien viilaamiseksi. Kukaan ei enää tiedä, miten kokonaisuus toimii! Tarkoitan sitä, että parantaako se suomalaisten hyvinvointia edes pitkällä tähtäimellä. Onko meillä ”ohjelma”, jota viilataan vuosittain vallalla olevien poliittisten aatteiden mukaan ja väitetään että hyvinvoiti tai tasa-arvo paranee!  Puuttuuko meiltä puoluerajat ylittävä konkreettinen kokonaiskuva siitä, millainen Suomen tulisi olla?

Nyt voimakkaimmat tasapainottavat tekijät ovat arvonlisäverotuksen alempien veronkantojen nosto 24%:in sekä erilaisten indeksisidonnaisuuksien heikentäminen, etenkin eläkeläisten osalta. Arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen kirpaisee eniten luonnollisesti vähätuloisempia ja etenkin siis eläkeläisiä. He tuntuvat olevan valtionvarainministeriön suosikkeja raipaniskujen kohteena. Muistamme kaikki Kataisen ja Urpilaisen yhteistyön periaatteen; sulle mulle. Sen seurauksena korkeimman eläkkeen nauttijat saivat 6%:n raippaveron. Sen piti olla väliaikainen. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta ihmisen eliniän huomioiden vajaa 15 vuotta on pitkä aika, huolimatta ”suuresta” 0,15%-yksikön alennuksesta joitakin vuosia sitten. Kaikki puolueet ovat osallistuneet raipaniskujen ylläpitoon lupauksistaan huolimatta. Siinä nähdään poliitikkojen puheiden luotettavuus. Miksi sitten eläkeläiset ovat poliitikkojen suuressa suosiossa verojen kiristyksen ja heidän hoivansa ”rationalisoinnin” suhteen? Eläkeläiset eivät voi kiristää lakkoilemalla tai muulla tavoin yhteiskuntaa. He ovat poliitikkojen armoilla. Mutta on tullut aika perustaa eläkeläisten puolue ajamaan kokonaisvaltaisesti eläkeläisten etuja, ei pelkästään eläkkeen määrän suhteen. Nyt eläkeläisten on omaksuttava ”luokka-ajattelua” itsensä puolustamiseksi. Miten se tehdään? On perustettava uusi eläkeläisten puolue ilman ideologiasidonnaisuuksia. Meitä eläkeläisiä on paljon ja keräämällä äänemme yhteen, voimme vaikuttaa voimakkaasti vaalien lopputulokseen. Voimme saada edustajamme Arkadian mäelle. Samalla voimme pitää huolta siitä, että nuoremmilla sukupolvilla on vähemmän hallitusten hulvattoman rahankäytön takia korkoja maksettavana. Silloin hyvinvointiyhteiskunnan säilymisellä on mahdollisuus.

Suomen valtion talous on kuin vanhentunut IT-ohjelma, jota on vuosittain viilattu sinne tänne. Kukaan ei siis tiedä miten se toimii yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Valtionvarainministeriön sopeutuslistan toimet ovat valittu siten, että niihin sisältyy kaikille puolueille sopivia kohteita. Hallitusneuvotteluissa puolueet poimivat omat suosikkinsa ja neuvottelujen lopputulos on paketti toimenpiteitä. Kukaan ei huolehdi siitä ovatko valitut toimenpiteet vastakkaisia eli sitä, vievätkö valitut toimenpiteet yhdessä hyvinvoitiamme kohti koillista vai pysyykö lähtöpiste paikallaan tai suorastaan liikkuu väärään suuntaan. Nyt olisi aika korvata Sipilän ihmetyökalu vektorilaskennalla ja esittää osat ja lopputulos vektoreina lähtökohtana keskipiste (=nykytilanne)kunkin toimenpiteen osalta ja minkälainen vektori niistä kokonaisuutena saadaan aikaan. Ollaanko siis ollenkaan oikealla tiellä. Todennäköisesti Kataisen-Urpilaisen hallituksen ristiriitainen ohjelma sulle mulle periaatteelle rakennettuna sai Suomen hyvinvoinnin kasvun pysähtymään vuosiksi.

Valtiontalouden hyvinvointi ei ole yhtä kuin onnellisuus/tyytyväisyys. Mutta hyvin hoidettu valtiontalous mahdollistaa asioita, joilla on vaikutus ihmisten onnellisuuteen. Huonosti hoidettu valtiontalous lisää varmasti pahoinvointia maassamme. Nyt on aika korjata valtiontalouden ohjelma. Ensimmäinen tehtävä on laittaa menot prioriteettijärjestykseen ja katkaista lista siinä kohti, missä tulot eivät enää riitä. Suomessa ja Ruotsissa ovat maailman korkeimmat veroasteet, kun oikein lasketaan. Tanska on alhaisemmalla tasolla; siellä palkat ovat korkeammat, työnantajilla ei ole henkilöstösivukuluja, työtömyyskorvaukset ovat merkittävästi lyhyempiaikaisia. Pelkkään veroasteeseen viittaaminen on äänestäjien aliarvioimista ja oikeasti poliitikkojen kielellä muunnellun totuuden kertomista. Kansa kutsuu sitä valehteluksi. Koulutuksesta ja terveydenhuollosta ei tule leikata. Mutta niiden sisällä voidaan rahankäyttöä tehostaa. Katsontakanta tulee olla se, että esim. vain ohjelmat, jotka parantavat oppimista ja opettajien työtä (eivät siis lisää opettamiseen kuulumatonta työtä) hyväksytään. Turhat ohjelmat lopetetaan ja vapautuvat rahat siirretään esim. opetushenkilöstön lisäämiseen. Terveydenhuollon osalta olemme ajamassa kohti jyrkänteen reunaa. Kun tarve oli saada lisää käsipareja hoitamaan hoitoa tarvitsevia, uudistus alkoi yläpään vuosikausia kestävästä hallinno rakentamisesta. Sinne syntyi yhtä äkkiä paljon kallispalkkaisia toimia ansioituneille puolueaktiiveille, jotka edelleen tarvitsevan huoneen, sihteerin, avustajia, matkalippuja jne. Yhden hyvinvointialueen johtajan kustannukset nousevat noin miljoonaan euroon per vuosi, kun kaikki huomioidaan. Sillä summalla voisi palkata ainakin 15 hoitajaa ja se kerottuna esim. kuudellatoista (tarvittaisiin vain 5 hyvinvointialuetta) tekee 240 hoitajaa. Tämä on vain ylin johto. Poliittisia virkoja on huomattavasti enemmän alemmalla tasolla.

Verotus on sopeutuksen asian toinen puoli. Vasemmisto haluaa korottaa niitä. Heille on siihen kaksi syytä. Ensinnäkin he haluavat kasvattaa yhteiskunnasta riippuvaisten määrää, jotka kärttävät lisäavustuksia ja innostuvat uusista lupauksista. Toisin sanoen heidän äänensä ovat ostettavissa. Suomessa pienempituloisten verotus on Euroopan matalamipia ja lisäksi he saavat alennuksia julkisista maksuista sekä erilaisia avustuksia. Kun palkka Suomessa nousee yli 3000€ alkaa kannustinloukkujen taso. Eteenpäin yrittäminen=menestyminen ei kannata, koska valtio vie kaiken lisätulon, joskus enemmänkin. Toinen syy verojen korortuksille on se, että muut maksavat ne ja samalla syntyy itselle ja kavereille rahakkaita työpaikkoja. Vasemmiston tasa-arvo tarkoittaa rahat tasan kaikille teki mitä teki. Sitä kutsutaan kommunismiksi ja tiedämme, miten Venäjälle ja Itä Euroopalle kävi. Kiinan lopputulosta emme vielä näe, mutta totuuden ajat alkavat olla kohta käsillä. Ihmisen olemuksen unohtaminen on vasemmistopoliitikkojen suurin virhe ja tahallinen. Ihminen ei ole kone, joka tottelee hallinnollisia määräyksiä (Muista ylioppilas Mäkynen). Ihmisen toiminta perustuu motivaatioon, joka vaihtelee ihmisestä toiseen. Se tulee huomioida toimenpiteistä päätettäessä. Voimakkaimman motivaation omaavat, jotka ovat hyvällä ymmärryksellä varustettuja, vievät yhteiskuntaamme eteenpäin. Näiden motivaation tappaminen on sama kuin hyvinvoinnin laskun hyväksyminen. Edes arvonnousvero ei estä aivovuotoa. Arvonnousuvero toimii kuin pakkasella housuun pissaaminen, ensin tulee lämmin, mutta sitten jäätävän kylmä. Pitää myös muistaa, että kaikki verot tulevat lopulta epäsuorasti kaikkien kuluttajien maksettavaksi. Verotus vaatii varmaankin jotain tarkistuksia aukkojen osalta. Mutta suurin tehtävä talouden tasapainon löytämisessä, on menopuolen saaminen käytettävissä olevien tulojen kanssa tasapainoon. Tämä ei onnistu nykyisillä menetelmillä. Tarvitaan uutta otetta valtiovarainministeriössä ja  rohkeutta poliitikoilta ajaa koko kansakunnan etuja eikä toimia lyhytnäköisesti vain omien äänestäjien intresseissä. Demokratia ei tarkoita sitä, että kaikkien ryhmien tulisi saada yhtä paljon rahaa, vaan raha sijoiteteaan sinne, mikä kokonaisuuden kannalta tuottaa parhaan tuloksen (Aristoteles) huomioiden tietyt reunaehdot, kuten todella apua tarvitsevien tukeminen, ei työtä vieroksuvien.

Kuten todettu valtionvarainministeriön sopeutuslista ei juuri paranna valtiontalouden tasapainottamista. Kuten kommenteista sen julkistamisen jälkeen on luettavissa, se muistuttaa poliitikkojen hiekkalaatikkoa, joka on täynnä leluja, joiden paremmuudesta tai huonoudesta tapellaan. Ratkaisevaa on , että valittu toimenpidekokonaisuus edistää hyvinvointia eikä ole keskenään ristiriitainen. Äänestäjät, vaatikaa ehdokkailta ryhtiä ja konkreettisia vatauksia. Muistakaa vastaukset ja antaa aikanaan heti palautetta. Jos asiat eivät nyt korjaannu, voimme laulaa, tuhon tietä kuljen…