Ihmiskunta, korona ja finanssikapitalismi

Koko maailma ja sen ihmiskunta ovat nyt ensimmäistä kertaa historiassa samalla puolella taistelussa yhteistä vihollista vastaan. Se on historiallinen tapahtuma. Me emme vielä tiedä, miten tässä taistelussa käy ja selviämmekö me tästä koko maailman pelästyttäneestä virushyökkäyksestä ulos pienillä kuolinluvuilla. Koko ihmiskunta on nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa samassa veneessä ja soutaa samaan suntaan.

Meidän vastapuolemme on uusi ja maailmassa ennen tuntematon korona-virus. Sen levittämä tauti ei kuitenkaan taida olla sieltä pahimmasta päästä, mutta kyllä se silti on yksi pahimpia näin ison joukon sairastuttajia. Ilmaston muuttuminen saattaa tuottaa vielä monia vastaavia hyökkäyksiä, ja joskus toiste olosuhteet saattavat sopia kuolettavan hyvin jollekin toiselle luonnon virittämälle viruslajille (tai meilllä täällä pohjoisessa esimerkiksi jollekin punkkilajille). Antibiootit saattavat olla jo silloin loppuun käytettyinä tehottomia, ja meidän on vaikea  tietää, miten me silloin pelastamme henkemme.

Ihmiskunnan yhteistoiminta on ainoa mahdollisuus säilyttää maailma jollakin tavalla toiminnallisessa tilassa uusien vaikeuksien tullen.

Tässä tapahtumisessa, mikä on nyt päällä, on myös sellainen ulottuvuus, johon eivät antibiootit auta.

Korona-virus siirtää huomion pois siitä kansantaloudellisesta katastrofista, joka on ollut kypsymässä finanssikapitalismin rakenteissa: euro on menettämässä uskottavuutensa rahan arvon säilyttäjänä. Euroja on vuodesta 2012 saakka käytetty Emu-maiden taloudelliseen ”elvyttämiseen” samalla tavalla kuin entisaikaan valtiot käyttivät rahanpuutteensa torjumiseen ja menojensa maksuun setelirahoitusta. Se toimi niin, niiin, että keskuspankki painoi katteetonta rahaa ja laski sitä sitten liikkeelle niin kauan kuin seteleistä tuli arvonsa menettäneitä  paperilappusia.

Nyt on sama meno ollut käynnissä Euroopan keskuspankissa (EKP), joka käyttää löysän rahan tuottamiseen nykyaikaista bittirahoitusta. Siinä raha on olemassa vain tietokonemerkkeinä keskuspankin taseessa. Sieltä rahat siirretään – vastoin EU:n perussopimusten henkeä (ilmaistuna ns. Lissabonin sopimuksen artikloissa 123-125) EU:n jäsenvaltioide kansallisten budjettien rahoittamiseen ja pankkien yksityisomistajien käyttöön finanssikapitalismiin kuuluvien ja velkarahoituksella toteutettujen rahatuotteiden ostoa ja myyntiä varten.

Korona-viruksen voittaminen on maailman tärkein tehtävä niin kauan kuin se leviää hallitsemattomasti. Ei kuitenkaan sovi unohtaa sitä, että Eurooopan keskuspankki oli jo ennen koronan leviämiseen lähtöä ajautunut ongelmiin, jotka ovat hyvin vaikeita voitettaviksi. Ne ovat nyt jääneet – hyvinkin perustellusti – virustorjunnan jalkoihin, mutta se maamiina on jo viritetty, joka tuo talousaiheen uuteen keskusteluun ja päätöksentekoon heti kun korona-virus on saatu hallintaan. Kansantaloudet eivät kestä sitä, että finanssitalouden ahneilla toimitsijoilla on vain yksi tavoite: lisää rahaa itselle. Sitä kuvaa määritelmä, jonka mukaan finanssitalous on pelkkää vaihtoarvojen maksimointia käyttöarvojen tuotannon sijasta.

Älä ota vakavasti vastaan sitä ajattelutapaa, että syy rahan tulevaan loppumiseen on koronassa. Syy on taas kerran pankeissa janitä paapovissa politiikoissa, joskin viimeksi mainittu väki ei näytä tietävän, mitä on kansantaloudessa tapahtunut ja tapahtumassa. Paha kuitenkin saa vielä palkkansa, mutta ongelma on, että senkin joutuu kansa maksamaan.