430 miljoonaa tarjolla hallitusneuvottelijoille, kelpaako?
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän vuonna 2017 esittelemä malli, jossa mm. leikattaisiin osingon ylärajan suhteessa yhtiön nettovarallisuuteen määrittävää tuottoprosenttia 8 %:sta 4 %:iin. VM s. 68 arvioi hiljattain, että tämän muutosesityksen verovaikutus olisi nykypäivään tuotuna n. 430 miljoonaa euroa, ja siitä 400 miljoonaa euroa kohdistuisi ylimpään tulokymmenykseen.
Finnwatchin raportti 25.10.2022:
Raportista:
Osinkoverohuojennus ei siis pelkästään poista kahdenkertaista verotusta, vaan johtaa tietyissä tapauksissa merkittävästi ansiotuloverotusta ja muiden sijoitustuottojen verotusta alhaisempaan verotukseen. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmää onkin kritisoitu lukuisissa virkamiesten ja tutkijoiden laatimissa selvityksissä8. Selvitysten mukaan järjestelmä ohjaa voimakkaasti yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä, mikä heikentää pääomien kohdentumista tuottavimpiin kohteisiin. Lisäksi se kannustaa verovelvollisia muuntamaan palkkatulojaan kevyemmin verotetuiksi osinkotuloiksi. Tulonmuunnon laajuudesta indikoi Finnwatchin vuonna 2019 julkaisema tutkimus, joka osoitti, että jopa puolet yksityisissä sosiaali- ja terveysalan yhtiöissä työskentelevistä lääkäreistä toimi palveluntarjoajana sen sijaan, että työtä olisi tehty palkkasuhteessa9.
Valtiovarainministeriö kohtelee osinkoverohuojennusta yrittäjiin ja listaamattomien yhtiöiden omistajiin kohdistuvana verotukena, ja on arvioinut verotuen suuruudeksi vuonna 2020 noin 405 miljoonaa euroa10. Määrä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuonna 2023 verotuen on ennakoitu nousevan jo yli 800 miljoonaan euroon11. Verotuki aiheutuu listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa sovellettavasta markkinakorkoja merkittävästi korkeammasta normaalituottoasteesta sekä verovapaan osingon suuresta osuudesta12.
_____
Osinkoverojärjestelmän rakenne suosii jo lähtökohtaisesti kaikkein varakkaimpia, sillä mahdollisuus nostaa kevyesti verotettuja huojennettuja osinkoja on sidoksissa yhtiöön kerrytettyyn nettovarallisuuteen. Tilastojen tarkempi tarkastelu osoittaa lisäksi, että järjestelmästä hyötyvät kaikkein eniten yhteiskunnan suurituloisimmat. Suurituloisin kymmenys nostaa 71 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, mikä tarkoittaa tälle ryhmälle 1,28 miljardin euron verovapaita osinkotuloja. Myös suurituloisimpien keskuudessa verovapaat osingot jakautuvat epätasaisesti: hyvätuloisin prosentti nostaa 31 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, ja kaikkein suurituloisimman promillen osuus verovapaista osingoista on 9 prosenttia.
__________________
Miten vastaatte hallitusneuvottelijat?
Miten se, että listaamattoman yrityksen omistaja saa rahaa pienellä veroprosentilla ULOS yhtiöstään edistää talouskasvua ja työllisyyttä?
Niin kauan kuin raha on yhtiössä, yhtiö voi laajentaa tai kehittää nykyistä toimintaansa tai laajentua uudelle toimialalle tai perustaa tytäryhtiön.
Nekin, joilla on sijoitusyhtiö (sijoittavat yhtiön kautta), saavat listaamattoman yhtiön veroedun.
Sillä ei ole mitään tekemistä yrittäjäriskin palkitsemisen kanssa.
KD ja PS: Aiotteko pitää kiinni sopeutusten kohdistamisesta tasapuolisesti kaikkiin, ketään suosimatta, vai saako kokoomus jyrätä?
__________
EHDOTUKSENI LAUSEIKSI HALLITUSOHJELMAAN:
Finnwatchin raportin kohta 5:
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja monin tavoin hyvän verojärjestelmän vastainen. Osinkoverojärjestelmää voitaisiin korjata esimerkiksi:- laskemalla huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoprosenttia (kiinteän prosentin sijaan tuottoprosentti olisi hyvä sitoa markkinakorkoihin), korottamalla huojennetun osingon veronalaista osuutta ja laskemalla osinkoverohuojennuksen euromääräistä ylärajaa sekä- edellyttämällä huojennettuja osinkoja nostettaessa, että pääomatulona nostettavan osingon ylärajan määrittävää yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa huomioidaan ainoastaan elinkeinotoiminnan käytössä ollut varallisuus.
- Pitkällä tähtäimellä Suomen tulee selvittää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muuttamista niin, että sillä varmistettaisiin tulojen progressiivinen maksukykyyn perustuva verotus. Tämä onnistuisi esimerkiksi porrastetulla osinkoverolla, jossa pienimpiin osinkoihin sovellettaisiin matalampaa verokantaa ja suuremmissa osingoissa verotus nousisi korkeammaksi.
- Verotietojen julkisuutta tulee laajentaa. Tällä hetkellä julkiset verotiedot pitävät sisällään ainoastaan veronalaiset tulot. Verovapaat tulot, kuten verovapaa osuus listaamattoman yhtiön maksamasta osingosta, puuttuvat kokonaan julkisista verotiedoista ja sen myötä mm. medialle toimitettavista tulolistauksista. Tämä heikentää julkisten verotietojen informaatioarvoa merkittävästi.
- Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten vaikutuksista kuntatalouteen, olisi perusteltua laatia arvioita päättäjien ja kansalaisten käyttöön.
Palkansaajat nauttivat suurinta tukea kaikista. He saivat verotukea 53,4 miljardia euroa vuonna 2021, kun ansiotuloja alemmissa tuloluokissa verotettiin kevennetyn veroasteen mukaan. Jos luovuttaisiin pienituloisten verohuojennuksista ja verotettaisiin kaikkia ansiotuloja täyden 58% mukaan, kertyisi tuloveroja lähes kolminkertainen summa nykyiseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Vero-oikeuden professorilla oli tällainen vitsi:
Mieheltä meni 80 % veroa. Toinen sanoi, eikö tunnu vähän kohtuuttomalta?
Mies sanoi, ehei, minun työni on kerätä valtiolle veroa ja saan peräti 20 prosentin provision siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Laitetaan nyt ensin Finnwatch yhdessä muiden voittoa tuottavien järjestöjen kanssa verolliseksi.
Käydään yrittäjien kimppuun vasta sen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan näitä kohteita:
Vakuutuskuoretkin.
Ilmoita asiaton viesti