430 miljoonaa tarjolla hallitusneuvottelijoille, kelpaako?

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän vuonna 2017 esittelemä malli, jossa mm. leikattaisiin osingon ylärajan suhteessa yhtiön nettovarallisuuteen määrittävää tuottoprosenttia 8 %:sta 4 %:iin. VM s. 68 arvioi hiljattain, että tämän muutosesityksen verovaikutus olisi nykypäivään tuotuna n. 430 miljoonaa euroa, ja siitä 400 miljoonaa euroa kohdistuisi ylimpään tulokymmenykseen.

Finnwatchin raportti 25.10.2022:

Raportista:
Osinkoverohuojennus ei siis pelkästään poista kahdenkertaista verotusta, vaan johtaa tietyissä tapauksissa merkittävästi ansiotuloverotusta ja muiden sijoitustuottojen verotusta alhaisempaan verotukseen. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverojärjestelmää onkin kritisoitu lukuisissa virkamiesten ja tutkijoiden laatimissa selvityksissä8. Selvitysten mukaan järjestelmä ohjaa voimakkaasti yritysten investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä, mikä heikentää pääomien kohdentumista tuottavimpiin kohteisiin. Lisäksi se kannustaa verovelvollisia muuntamaan palkkatulojaan kevyemmin verotetuiksi osinkotuloiksi. Tulonmuunnon laajuudesta indikoi Finnwatchin vuonna 2019 julkaisema tutkimus, joka osoitti, että jopa puolet yksityisissä sosiaali- ja terveysalan yhtiöissä työskentelevistä lääkäreistä toimi palveluntarjoajana sen sijaan, että työtä olisi tehty palkkasuhteessa9.
Valtiovarainministeriö kohtelee osinkoverohuojennusta yrittäjiin ja listaamattomien yhtiöiden omistajiin kohdistuvana verotukena, ja on arvioinut verotuen suuruudeksi vuonna 2020 noin 405 miljoonaa euroa10. Määrä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuonna 2023 verotuen on ennakoitu nousevan jo yli 800 miljoonaan euroon11. Verotuki aiheutuu listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa sovellettavasta markkinakorkoja merkittävästi korkeammasta normaalituottoasteesta sekä verovapaan osingon suuresta osuudesta12.
_____
Osinkoverojärjestelmän rakenne suosii jo lähtökohtaisesti kaikkein varakkaimpia, sillä mahdollisuus nostaa kevyesti verotettuja huojennettuja osinkoja on sidoksissa yhtiöön kerrytettyyn nettovarallisuuteen. Tilastojen tarkempi tarkastelu osoittaa lisäksi, että järjestelmästä hyötyvät kaikkein eniten yhteiskunnan suurituloisimmat. Suurituloisin kymmenys nostaa 71 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, mikä tarkoittaa tälle ryhmälle 1,28 miljardin euron verovapaita osinkotuloja. Myös suurituloisimpien keskuudessa verovapaat osingot jakautuvat epätasaisesti: hyvätuloisin prosentti nostaa 31 prosenttia kaikista huojennetuista verovapaista osingoista, ja kaikkein suurituloisimman promillen osuus verovapaista osingoista on 9 prosenttia.
__________________

Miten vastaatte hallitusneuvottelijat?

Miten se, että listaamattoman yrityksen omistaja saa rahaa pienellä veroprosentilla ULOS yhtiöstään edistää talouskasvua ja työllisyyttä?
Niin kauan kuin raha on yhtiössä, yhtiö voi laajentaa tai kehittää nykyistä toimintaansa tai laajentua uudelle toimialalle tai perustaa tytäryhtiön.

Nekin, joilla on sijoitusyhtiö (sijoittavat yhtiön kautta), saavat listaamattoman yhtiön veroedun.

Sillä ei ole mitään tekemistä yrittäjäriskin palkitsemisen kanssa.
KD ja PS: Aiotteko pitää kiinni sopeutusten kohdistamisesta tasapuolisesti kaikkiin, ketään suosimatta, vai saako kokoomus jyrätä?
__________

EHDOTUKSENI LAUSEIKSI HALLITUSOHJELMAAN:

Finnwatchin raportin kohta 5:
  • Listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja monin tavoin hyvän verojärjestelmän vastainen. Osinkoverojärjestelmää voitaisiin korjata esimerkiksi:- laskemalla huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoprosenttia (kiinteän prosentin sijaan tuottoprosentti olisi hyvä sitoa markkinakorkoihin), korottamalla huojennetun osingon veronalaista osuutta ja laskemalla osinkoverohuojennuksen euromääräistä ylärajaa sekä- edellyttämällä huojennettuja osinkoja nostettaessa, että pääomatulona nostettavan osingon ylärajan määrittävää yhtiön nettovarallisuutta laskettaessa huomioidaan ainoastaan elinkeinotoiminnan käytössä ollut varallisuus.
  • Pitkällä tähtäimellä Suomen tulee selvittää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen muuttamista niin, että sillä varmistettaisiin tulojen progressiivinen maksukykyyn perustuva verotus. Tämä onnistuisi esimerkiksi porrastetulla osinkoverolla, jossa pienimpiin osinkoihin sovellettaisiin matalampaa verokantaa ja suuremmissa osingoissa verotus nousisi korkeammaksi.
  • Verotietojen julkisuutta tulee laajentaa. Tällä hetkellä julkiset verotiedot pitävät sisällään ainoastaan veronalaiset tulot. Verovapaat tulot, kuten verovapaa osuus listaamattoman yhtiön maksamasta osingosta, puuttuvat kokonaan julkisista verotiedoista ja sen myötä mm. medialle toimitettavista tulolistauksista. Tämä heikentää julkisten verotietojen informaatioarvoa merkittävästi.
  • Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten vaikutuksista kuntatalouteen, olisi perusteltua laatia arvioita päättäjien ja kansalaisten käyttöön.

 

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 61-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu