Eikö gallupeita osata tehdä, mitä järkeä, että saa antaa useamman äänen?

Tähän aiheeseen on Puheenvuorossa jo kiinnitettykin huomiota.

Analyysiä voi syventää näin:

Kun ihmisellä on vain yksi ääni vaalissa, selvintä olisi yhä pysyä perinteisissä gallupeissa, joissa kukin nimeää vain yhden suosikkiehdokkaansa. Silloin kunkin ehdokkaan kannatusprosentti olisi suoraviivaisesti informaatiota antava ensimmäisen kierroksen kannatusluvuista. Ei tarvittaisi teen lehtien analysointia.

Jos kuitenkin gallup sekoitetaan (”antaa kaikkien kukkien kukkia ja rönsyillä sinne tänne”) niin, että gallupiin osallistuja voi antaa useamman äänen (mielipiteen), pitäisi sen henkilön, joka antaa äänensä esim. kolmelle henkilölle, äänten painoarvoksi laittaa 1/3 ääntä. Näin lopputulos olisi yhteensä 100 % ääniä ja miten se jakautuu ehdokkaiden kesken, ei yli 100 %:ia.

Eihän ole järkeä, että HS:n vaalirahoitusjutussa 10.9.2023, jossa oli 18.8. julkaistu gallup, kannatusprosentit yhteenlaskettuina tekevät yhteensä lähes 200 %.

Siinähän on suuri ero, jos ehdokkaan PH kannatusprosentti on 40 % ja  ehdokkaan AS kannatusprosentti on samoin 40 %, mutta toisen heistä saamista äänistä 10 prosenttiyksikköä olisi tullut sellaisilta ei-varmaa-suosikkia omaavilta äänestäjiltä, jotka olisivat antaneet äänensä esim. kolmelle ehdokkaalle. Ja toisen ehdokkaan äänet sen sijaan olisivat kaikki tulleet vain yhden äänen antaneilta.

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 61-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu