Eikö gallupeita osata tehdä, mitä järkeä, että saa antaa useamman äänen?
Tähän aiheeseen on Puheenvuorossa jo kiinnitettykin huomiota.
Analyysiä voi syventää näin:
Kun ihmisellä on vain yksi ääni vaalissa, selvintä olisi yhä pysyä perinteisissä gallupeissa, joissa kukin nimeää vain yhden suosikkiehdokkaansa. Silloin kunkin ehdokkaan kannatusprosentti olisi suoraviivaisesti informaatiota antava ensimmäisen kierroksen kannatusluvuista. Ei tarvittaisi teen lehtien analysointia.
Jos kuitenkin gallup sekoitetaan (”antaa kaikkien kukkien kukkia ja rönsyillä sinne tänne”) niin, että gallupiin osallistuja voi antaa useamman äänen (mielipiteen), pitäisi sen henkilön, joka antaa äänensä esim. kolmelle henkilölle, äänten painoarvoksi laittaa 1/3 ääntä. Näin lopputulos olisi yhteensä 100 % ääniä ja miten se jakautuu ehdokkaiden kesken, ei yli 100 %:ia.
Eihän ole järkeä, että HS:n vaalirahoitusjutussa 10.9.2023, jossa oli 18.8. julkaistu gallup, kannatusprosentit yhteenlaskettuina tekevät yhteensä lähes 200 %.
Siinähän on suuri ero, jos ehdokkaan PH kannatusprosentti on 40 % ja ehdokkaan AS kannatusprosentti on samoin 40 %, mutta toisen heistä saamista äänistä 10 prosenttiyksikköä olisi tullut sellaisilta ei-varmaa-suosikkia omaavilta äänestäjiltä, jotka olisivat antaneet äänensä esim. kolmelle ehdokkaalle. Ja toisen ehdokkaan äänet sen sijaan olisivat kaikki tulleet vain yhden äänen antaneilta.
Tietysti tuo mainitsemasi malli olisi järkevin. En tiedä mistä tulee tämä Hesarin tapa.
Olisiko merkitystä että kaikkia ehdokkaita ei edes virallisesti tiedetä vielä.
Minun oma gallup 🙂 perustuu vedonlyöjien pelaamiseen ja kyllä sen järjestys on tuo sama mutta prossat toki pienemmät. Haavisto 28% ja Stubb 23,3%
Ilmoita asiaton viesti
Miksi lämmittää kylmää toissaviikkoista keittoa ja jankuttaa turhasta?
No, lämmitänpä kostoksi oman vanhan vastaukseni:
Ei kai tuon HS:n gallupin tilaaja (HS) saati toteuttaja (Kantar) väitäkään missään, että kysely pyrkii jäljittelemään vaaliasetelmaa äänestyskopissa?
Sinun logiikkasi mukaan kaikki muut kysely- ja haastattelututkimukset aiheesta tulisi kieltää?
Kysymyksenasettelu, jossa vastaajalla on mahdollisuus valita useampi suosikki, tuo kyllä aivan validisti esiiin suosituimmat kandidaatit.
Varsinaisen 1. ja mahd. 2. kierroksen äänestyksen tulosta esim. HS:n jukaisema kysely ei edes pyrikään mallintamaan.
Kannattaa siis aina lukea mitä tutkimuksella pyritään selvittämään.
Jos kysely -ja haastattelututkimus on otannan ja muun toteutuksen suhteen oikein tehty – mitä minulla ei esim. Kantarin osalta ole mitään syytä epäillä – tutkimus on aivan pätevä. Vikaa voi sitte. olla tulosten tulkitsijan korvien välissä.
Vielä kerran: HS/Kantarin tutkimus kertoo presidenttiehdokkaiden (tai sellaiseksi arveltujen) tutkimusajankohdan suosiosta, ja antaa kuvan myös suosituimmuusjärjestyksestä. Vaaliasetelmaa (äänestystä) se ei pyri emuloimaan.
Varmasti näemme myös blogistin toivomia tutkimuksia vielä ihan riittämiin.
Ilmoita asiaton viesti
Et kommentoinut, miksi HS ei tee äänten jyvitystä: jos annat 3 ääntä, kukin ehdokkaistasi saa 1/3 ääntä.
Eikö se antaisi oikeamman tuloksen.
Mietipä sellaista puoluegallupia, jossa saisi antaa useamman äänen. Hiphurraa.
Jotkut voisivat vieläpä alkaa taktikoida: annan äänen kaikille oikeistopuolueille, jotta saan oikeistopuolueiden äänisaaliin (yhteenlasketun kannatusprosentin) näyttämään suuremmalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tein muutoksen juttuun.
Ensin luki:
Eihän ole järkeä, että HS:n 10.9.2023 julkaisemassa gallupissa kannatusprosentit yhteenlaskettuina tekevät yhteensä lähes 200 %.
Muutettuna:
Eihän ole järkeä, että HS:n vaalirahoitusjutussa 10.9.2023, jossa oli 18.8. julkaistu gallup, kannatusprosentit yhteenlaskettuina tekevät yhteensä lähes 200 %.
_______________
Toivottavasti uudemmat Puheenvuoroni lukijat säästyvät turhautumiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Hesariltahan ei voi odottaa kuin diibadaabaa, kuhan jotain ilmaistaan tyhjille palstoille.
No eihän toi ylekään sen ylevämpi ole, kun eduskuntavaaleista oli kulunut noin 6 viikkoa, tekivät gallupin puoluejakaumista nyt, otanta surkean pieni, marginaali iso.
Nykyään en vaivaa moisilla kuin katseen korkeentaan, ei vaan kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuollaisen gallupkyselyn perusteena ole aidosti muokata äänestäjien käyttäytymistä. Gallupin tulos tuollaisella menetelmällä on todettu olevan positiivinen vaikutus lehden omalle ideologiselle suosikille.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään on sitten julkaistu tuore kysely ja luvut muuttuneet:
Kyselyssä vastaajat saivat valita suosikkinsa kymmenestä ihmisestä, jotka ovat ilmoittautuneet presidenttiehdokkaiksi tai ovat ilmoittaneet harkitsevansa sitä.
Haavisto 26%, Stubb 18%, Aaltola 12%, Rehn ja Halla-aho 9% jne.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/usu-haavisto-suosituin-ehdokas-presidentiksi-stubb-ja-mika-aaltola-seuraavat/8776568
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja ei ole käsittänyt sitä, että vastaaja saattoi antaa 1- 3 ääntä, eli monivaihetutkimus, joka on suuntaa antava.
Jos jokainen olisi voinut antaa vain yhden äänen yhteistulos olisi ollut 100 %.
Otos oli lisäksi pieni n.1200 ja nettikysely. Tulos ei kyllä kuvaa galluppia, jos se olisi ollut monimediahaastattelu ja otos n. 3 000.
Näissä nettikyselyissä jäävät vanhemmat ikäpolvet vaille oikeaa painotusta.
Ilmoita asiaton viesti
Gallupien tarkoitus ei ole jakaa informaatiota, ainoastaan muokata mielipiteitä laumakäyttäytymiseksi.
Ilmoita asiaton viesti