Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Blogien lukukertoja näyttävä ominaisuus on poistettu käytöstä korjauksen ajaksi. Pahoittelemme häiriötä.

Hallitus epäonnistuu sen tiedottamisessa, paljonko Suomi velkaantuu 2024-2027 ja velanoton kuriin laittamisessa

Suomi velkaantuu 2024-2027 yhteensä 47 miljardia, kuten – huom! – Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kyvyillä (joita en epäile tässä) on päätelty. Sellainen luku on katastrofi.

Kun valtion velkaa on tähän mennessä noin 141 mrd, niin se, että velka lisääntyy neljässä vuodessa (ilman koronakriisiä) lähes 50 miljardilla, pitäisi olla hätätila.

Nykyinen 141 miljardin velka on korkotason noustua aiheuttanut 3 mrd:n korkokulut vuodessa.

Jos velkaa tulee neljässä vuodessa lisää lähes 50 mrd, korkokulu kasvaa – korkotason ollessa korkealla, johon on syytä varautua – 1,5 miljardilla. Sen pitäisi soitattaa todella kelloja ja olla ykkösaihe. Jos muu ei auta, pitäisi valita virkamieshallitus. Korkojen lisääntyminen on edes se  konkreettinen seuraus velan lisääntymisestä, joka voisi herätellä.

Nyt voi tulla kuva, että hallituksen ja ekonomistienkin toimesta näperrellään, että millä tavalla saataisin 1-1,5 miljardin lisäsäästöt. Se ei paljon vaikuta velkaantumisvauhtiin.

HS 29.12.2023, Roope Uusitalo (muuten kyllä kunnioittamani): Helpointa olisi ollut jättää tekemättä muun muassa polttoaineveron ja työttömyysvakuutusmaksun alennukset. Työttömyysvakuutusmaksun alennus supistaa julkisen sektorin tuloja noin miljardi euroa.

Säästöpäätöksiäkin on varmasti tulossa lisää, mutta alijäämä on sen verran suuri, että tarvittavien säästöjen löytäminen tulee olemaan vaikeaa ja talouden tasapainottamiseen tarvitaan myös veronkorotuksia.”

Valtiovarainministerö 21.11.2023

VM 21.11.2023: Hallitus tavoittelee julkisen talouden vahvistamista 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Pitkän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja laskea velkasuhde muiden Pohjoismaiden tasolle.

Kommenttini: Siis nollavelkaantumiseen ei päästä edes neljässä vuodessa, vaan kuinka kauas siitä jäädään, ei selviä. Päästäänkö edes kahdeksassa vuodessa ja paljonko jauhetaan sinä aikana lisävelkaa?

Tässä ei myöskään kerrota sitä olennaista tietoa, että jos tuohon 6 miljardin sopeutukseen päästäisiin, paljonko velkaa otettaisiin hallituskautena 2024-2027. Täytynee siis olettaa pääjohtaja Rehnin tavoin, että velkaa otettaisiin silti 47 miljardia lisää.

Valtiovarainministeriö 19.12.2023

VM 19.12.2023, Riikka Purra: Julkinen talous on ennusteen perusteella 3 prosenttia alijäämäinen vuonna 2027. [ – – ] On toki muistettava, että ennusteessa ei ole aivan kaikkia hallitusohjelman toimia vielä mukana, valmisteluvaiheesta johtuen.

YLE uutiset 28.8.2023:

VM:

 

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 60-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (4)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. Ukkram09

    Ihmettelen etteivät kansalaiset herää ja ala miettimään, kenellä on syytä lainoittaa suomen valtiota siten, ettei velkoja koskaan kyetä maksamaan takaisin? Joten jos velkoja ei kyetä kuittaamaan rahalla, niin millä ne kuitataan?

    90-luvun lamassa olisiko ollut 1993 vuonna valtiolla oli tilanne jossa se ei tiennyt millä julkisen sektorin palkat maksetaan, kun valtion kassa oli tyhjä ja mistään ei meinannut saada velkaa ja nyt sitä velkaa työnnetään kaksin käsin, niin paljon kuin vain poliitikot kehtaavat ottaa.

    Samaan aikaan maamme on ottanut valtavia määriä nuoria miehiä pakolaisina ja turvapaikan hakijoina, joiden kustannukset valtiolle ovat järjettömän kalliita.

    Itse mietin, että joku tarkoitushan tällä kaikella on ja mihin tällä oikein pyritään?

    Ilmoita asiaton viesti

  2. eskotnurminen
    Esko Nurminen #4058217 Kirjoittaja

    Kataisen hallitus sopeutti 11 mrd. Miten nyt 6 mrd on niin vaikea? Koska ei kosketa veroihin.

    Tosin:
    Sipilän hallituskaudella 2015–2019 menoja leikattiin 6 miljardilla ja samalla tehtiin vastaavat veronalennukset kilpailukyvyn palauttamiseksi.
    https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/politiikalla-on-valia/

    Ilmoita asiaton viesti