Hallitus haastettu KHO:een, seuraavaksiko valtakunnanoikeuteen? Ilmastolakia väitetty rikotun

HS  23.8.2024: Hallitus oikeuteen ilmastolain rikkomisesta

Linkki. Valituksen tekijöiden (järjestöjä) mielestä hallitus rikkoo Suomen omaa ilmastolakia toimettomuudellaan. Suomi on ilmastolaissa sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035.

Valitus nojaa korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuun 2023 linjaukseen, jonka mukaan oikeus voi tietyin ehdoin puuttua hallituksen passiivisuuteen ilmastotoimissa.

YLEn juttu

Edellistä hallitusta vastaan nostettua kannetta ei tutkittu, mutta nyt hallituksen passiivisuus voi johtaa haasteen menestymiseen, kertoo ympäristöoikeuden professori Kai Kokko.

KHO:n aiemman ratkaisun 2023 aikaan Suomen ilmastolaissa ei ollut samanlaista valitusoikeutta kuin tällä hetkellä, Kokko kertoo.

Suomenmaa:

Valitus liittyy kesäkuussa annettuun vuoden 2024 ilmastovuosikertomukseen. Valituksen mukaan valtioneuvosto ei ollut sen antamiseen mennessä reagoinut ilmastolain edellyttämällä tavalla lisätoimitarpeeseen, joka tunnistettiin jo edellisessä ilmastovuosikertomuksessa.

Ote valituksesta

HS 27.6.2024

Ilmastolaki

Linkki lakiin

2 § Lain ja suunnittelujärjestelmän tavoitteet

Lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että:

1) ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt vähentyvät ja nielujen aikaansaamat poistumat kasvavat siten, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035 ja että poistumat kasvavat ja päästöt vähenevät edelleen myös sen jälkeen;

2) ihmisen toiminnasta aiheutuvat taakanjako- ja päästökauppasektorin yhteenlasketut kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään vähentyvät vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990;

3) ihmisen toiminnasta aiheutuvat taakanjako- ja päästökauppasektorin yhteenlasketut kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään vähentyvät vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia, mutta pyrkien tasoon 95 prosenttia verrattuna vuoteen 1990; ja

4) kansallisin toimin sopeudutaan ilmastonmuutokseen edistämällä ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä.

5 § Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistävät toimet

Valtion viranomaisen on edistettävä toiminnassaan tämän lain mukaisten tavoitteiden ja ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista.

Minkälaisia oikeudenkäyntejä tai hankkeita muualla

YK

YK:n UNEP:n 23.7.2023 julkaistun raportin (Global Climate Litigation) mukaan ilmastokysymyksiä sivuavien kanteiden lukumäärä oli vuonna 2023 kasvanut yli 2.180 kanteeseen 65 eri maassa.

YK:n yleiskokous on vuonna 2023 pyytänyt kansainvälistä tuomioistuinta (ICJ) ottamaan kantaa siihen, mitkä ovat kansainvälisen oikeuden mukaan valtioiden velvollisuudet suojella ilmastoa kasvihuonekaasupäästöiltä. Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n tärkein oikeudellinen elin, vaikka sen päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Sen lausumilla on kuitenkin merkitystä, ja kannanotoista voi myöhemmin tulla osa kansainvälistä tapaoikeutta.

EIT

EIT:n tiedote 9.4.2024

HS 9.4.2024:

Euroopan ihmis­oikeus­tuomio­istuimelta ensimmäiset ilmaston­muutokseen liittyvät ratkaisut: Sveitsi rikkonut ihmis­oikeuksia

EIT:n päätöksen mukaan Sveitsin valtio on loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 8, joka takaa oikeuden yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen. Sveitsin katsottiin loukanneen myös artiklaa 6, joka käsittelee muun muassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Tuomioistuin määräsi Sveitsin valtion maksamaan kansalaisjärjestölle oikeudenkäyntikuluja 80 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa.

[ – – ] EIT:n tämänpäiväiset ilmastonmuutosta koskevat ratkaisut ovat todella merkittäviä. Näin arvioi ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen. Hän myös edustaa Suomen valtiota EIT:ssä.

KHO:2023:62

Linkki päätökseen

Selostus KHO:n vuosikertomuksessa 2023:

Lähtölaukauksena oikeudenkäynnille toimi valtioneuvoston 27.10.2022 tekemä päätös eduskunnalle annettavasta ilmastolain mukaisesta vuosittaisesta ilmastovuosikertomuksesta.
Vuosikertomuksessa tarkastellaan muun muassa yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tilastokeskus oli vuoden 2022 toukokuussa antanut niin sanotun pikaennakkotiedon, jonka mukaan maankäyttösektori oli muuttunut vuonna 2021 ensimmäistä kertaa nielusta päästölähteeksi. Tästä syystä Suomen nettopäästöt olivat kääntyneet kasvuun ylittäen vuoden 2005 tason. Päästöt olivat kasvaneet edellisvuodesta neljä prosenttia.
Ilmastovuosikertomuksessa käytettyjen skenaarioiden pohjalta voitiin valtioneuvoston mukaan arvioida, että päästökaupan ja taakanjakosektorin nykyiset ja suunnitteilla olevat toimet olisivat riittäviä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyi kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.
Valtioneuvosto ei ilmastovuosikertomuksen antamisen yhteydessä tehnyt nimenomaista päätöstä ilmastomuutoksen hillitsemistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista tai ilmastopoliittisten suunnitelmien muuttamisesta.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden vaativat korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään yhteisessä valituksessa, että valtioneuvoston päätös vuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle kumotaan ja asia palautetaan valtioneuvostolle uuteen valmisteluun.

[ –  – ] … itse valtioneuvoston päätös ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle ei ollut sellainen hallintopäätös, johon voitaisiin hakea muutosta valittamalla.

Toinen oikeuskysymys: Kysymyksen tekee mielenkiintoiseksi se, että suomalaisessa hallintolainkäytössä vallitsevan periaatteen mukaan viranomaisten passiivisuus tai käsittelyn viivästyminen eivät lähtökohtaisesti synnytä valituskelpoista ratkaisua. Asianosaisen oikeusturvan tarve ja perusoikeuksien turvaamisvelvoite saattavat kuitenkin edellyttää valitusoikeutta myös tilanteessa, jossa varsinaista hallintopäätöstä ei ole tehty

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa näkökannat vaihtelivat ja päädyttiin äänestysratkaisuun. Ratkaisun lopputuloksen kannalta ratkaisevaksi muodostui hieman eri painotuksiin liittyvä punninta siitä, oliko asiassa jo nyt syntynyt valituskelpoista ratkaisua. Korkein hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että valtioneuvoston päätösmenettelyn lainmukaisuuden arvioiminen voisi tulla tuomioistuimen tutkittavaksi sellaisessa tapauksessa, että päätöksen tekemättä jättäminen jo siinä vaiheessa johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen tai että valtioneuvoston tosiasiallinen toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä laissa edellytettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla.

Ilmastovuosikertomuksen ja ympäristöministeriön korkeimmalle hallinto-oikeudelle asiassa antaman lausunnon perusteella valtioneuvosto oli kuitenkin ryhtynyt valmistelemaan lisätoimia. Päätöksiä esimerkiksi nieluihin liittyen oli ilmoitettu tehtävän myöhemmin. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei korkeimman hallinto-oikeuden mielestä voitu päätellä, että valtioneuvoston ratkaisu sen päätettyä ilmastovuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle olisi tarkoittanut ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden noudattamisen lainvastaista laiminlyöntiä.

Kun valituskelpoista päätöstä ei katsottu tehdyn, korkein hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta.

Voiko seuraava vaihe olla valtakunnanoikeus?

Perustuslaki 114 §:

Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. [ – -]

Tulisiko asian oikea forum olla alusta saakka valtakunnanoikeus?

Ei ilmeisesti, kun katsoo KHO:n loppukannanottoja tapauksessa KHO:2023:62.

Tosin ministerivastuusyytettä ajetaan valtakunnanoikeudessa, ei muissa tuomioistuimissa. Ja kun sen lisäksi on periaate, että ei kahta kertaa (oikeudenkäyntiä) samassa asiassa, asia näyttää kummalliselta. KHO:ssa käsitellään kollektiivista valitusta hallitusta vastaan, mutta yksittäinen ministeri ei voi asianosaisena vastata valitukseen.