Kataisen hallitus sopeutti 11 mrd:lla, heti perään Sipilä 6 mrd:lla, miksi nyt 6+3 mrd piti jaksottaa kahdelle hallituskaudelle?

47 mrd lisävelkaa yhteensä vuosina 2024-2027 (sopeutuksista huolimatta) on katastrofi. (Orpon hallitus tekee budjetit vuosille 2024-2027.)

Kun sanoin kantanani, että 47 mrd lisävelkaa on katastrofi, Etlan johtaja ekonomisti Aki Kangasharju vastasi minulle 17.1.2024: ”Olet täysin oikeassa!”

Tähän otsikossa olevaan kysymykseen (linkki: Kataisen ja Sipilän hallitusten sopeutukset) en saanut vastausta tänään Espoon Sellossa pidetyssä Stubbin vaalitilaisuudessa Petteri Orpolta, ex-pääministeri Jyrki Kataiselta enkä puolustusministeri Antti Häkkäseltä (hänkin on talouteen perehtynyt).

Petteri Orpon vastaus oli: edellinen hallitus aiheutti pysyviä menolisäyksiä. Emme kyenneet puhumaan pidempään, kun hänen piti mennä lavalle. Muilta sain tietää, että oppivelvollisuutta nostettiin 16 ikävuoteen. Se voi olla tehoton investointi, kun kyse voi olla nuorista, joita ei ylipäätään kiinnosta koulunkäynti. Toisekseen  lukion oppimateriaali tehtiin maksuttomaksi. Ehkä vielä muutakin.

Jos on vain neljä vuotta voimassa olleita etuuksia, ne pitäisi olla helppoa karsia pois. Eivätkä nuo selitä kovin montaa sataa miljoonaa euroa, saati miljardeja. Ministeriössä aikanaan työssä ollut kokoomuslainen sanoi, että aiemmin asumistuessa oli ehto: kohtuullinen vuokra ja asuminen kohtuullisen kokoisessa asunnossa. Kun SDP ajoi ehdot pois, asumistukeen alkoi mennä miljardi enemmän.

Valtion velan  korkokulut ovat nousseet 3 mrd:lla. Vaikka näitä lisäkuluja ei olisi, velkantuminen neljässä vuodessa olisi 47 mrd – 12 mrd = 35 mrd. Miksi  näin suuri?

Katainen toi esille, että arvonlisäveroa nostamalla saataisiin miljardeja lisätuloja. Niin, aivan oikein, kunhan se keino vain käytetään.

Kokoomuksen ajatus on, että työllisyysaste pitäisi saada nousemaan pohjoismaiselle tasolle. Ruotsissa jää jaettavaa, kun työllisyysaste on korkea. Aivan, mutta sellaista odottaessa ja siihen pyrittäessä ei ole järkevää kyntää joka vuosi 12 miljardia lisävelkaa. Voihan veroja korottaa sillä ajatuksella, että tätä veroa kerätään vaikka kaksi tai kolme vuotta, mutta ennen kuin kautemme päättyy, sen periminen lopetetaan.

Talouspolitiikan arviointineuvosto lausui tällä viikolla, että lisävelan määrä 47 mrd ei vielä ole draamaattinen. Sanoisin, että he  nukkuvat syvää unta. Onhan velasta oltu huolestuneita jo ennen, kuin se nousi 100 mrd:iin. Sixten Korkmanin kanta välillä on: ankara kulukuri, sitten: ei olla jäniksen selässä.

Kun sanoin tänään, että 47 mrd lisävelkaa on katastrofi, Häkkänen sanoi, että he kysyivät asiaa Suomen Pankista ja VM:stä. Näiden molempien kanta oli, että 47 mrd ei vielä ole katastrofi, mutta jos kaksi hallitusta peräkkäin kyntää sellaisen määrän, se on katastrofi. Pitäisikö tätä hieman miettiä? Miten luulette, että jos Suomessa on vihervasemmistolainen hallitus vuosina 2027-2031, että se hoitaisi taloutta oikeistohallitusta paremmin? Eikö sekin voi kyntää yhtä paljon velkaa? Väliin tulee vappusatas-hallitus, joka sanoo, että nyt riittää leikkaukset, luodaan sen sijaan sitä kuuluisaa kasvua.

Kokonaisveroasteen nostaminen vuoden 2016 tasolle

Jaakko Kiander HS 11.2.2023

Ei välttämättä päästä ihan siihen verojen jakaumaan tasaverojen (alv, autonkäyttömaksut ym.) ja progressiivisen tuloveron kesken, mitä se on ollut tai mitä toivottaisiin, mutta sen ei pitäisi nyt antaa lamaannuttaa toimintaa.

Saamani vastaus Aki Kangasharjulta 17.1.2024. Se oli sikäli yllätys, että vaikka otan esille kokonaisveroasteen alentumisen siinä tarkoituksessa, että veroastetta voisi nostaa takaisin vuoden 2016 tasolle ja Kangasharju tunnetusti puhuu verojen alentamisen puolesta, hän silti otti tuon suoraselkäisen kannan.

 

Miten on mahdollista, että jopa eurokriisin jälkeen Kataisen hallituksen aikana velkaantumisvauhti oli 3-6 mrd vuodessa ja nyt se on 12 mrd vuodessa?

Kyllä me pystymme parempaan, yhdessä toimien, jos emme  nuku.

YLEn vaalitentissä 25.1.2024 kysyttiin, entä kuka ehdokkaista kannattaa, että kevään kehysriihen lisäsopeutus olisi yli 2 mrd? Kenenkään käsi ei noussut. Lisäsopeutus 2 mrd tarvitaan, jotta pysytään edes 47 mrd:n velkaantumisvauhdissa. Ei siis ymmärretä, että 47 mrd on katastrofi.

Vuodet 2006-2010 (velkaantuminen eurokriisissä 2009-2010):

Yksi nyanssi vielä:

En lähtisi ainakaan täysimääräisesti hyvittämään verotulojen menetystä kunnille, koska aina sopeutuksissa on leikattu myös kuntien valtionosuuksia.

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 60-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu