Kiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin / Perustuslain omaisuudensuoja unohtui / Sipilän miesvaltainen hallitus ei kävisi enää?

Eikö tämä ole aika loogista:

Lainsäätäjäkään ei voi vaatia muilta jotakin, jos itse ei noudata samaa?

Mitä nyt siis aletaan vaatia?

EU:ssa on päätetty 40 %:n sukupuolikiintiöstä julkisten pörssiyhtiön hallituksissa (Iltalehti 8.6.2022):

1) Jatkossa vähintään 40 prosenttia julkisen pörssiyhtiön (Oyj) hallituksen jäsenistä on oltava ”aliedustettua sukupuolta” eli käytännössä yleensä naisia. Kiintiö koskee niin sanottuja ulkopuolisia hallituksen jäseniä, jotka eivät kuulu yrityksen operatiiviseen johtoryhmään.

2) Johtoryhmässä aliedustetun sukupuolen edustajien osuuden on noustava vähintään 33 prosenttiin.

3) Kaikissa nimityksissä on noudatettava avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja niiden on perustuttava hakijoiden ansioihin.

4) Uudistus tulee voimaan kesäkuussa 2026 ja se koskee yrityksiä, joissa on vähintään 250 työntekijää.

5) Hallitusten nimityksiä voidaan kumota uuden lain perusteella.

Noudattaako lainsäätäjä eli yhteiskunta itse kiintiöitä? Vai katsooko se itse osaavansa päättää parhaiten?

— Miksi ei samaa — yhteiskunnan etua parhaiten (?) palvelevaa kokoonpanoa — vaadittaisi myös maan hallitukselta?

Nykyään kiintiövaatimus koskee jo kunnanhallituksia ja hyvinvointialueiden hallituksia, tasa-arvolain 4 a § 

(Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano).

Sitä, että myös maan hallituksen tulisi olla saman, etevän (?) lopputuloksen tuottavan kiintiöjärjestelmän kohteena, voinee perustella perustuslain yhdenvertaisuussäännöksellä ja välillisesti sillä, että Suomi ei ole diktatuuri. Diktatuurissa sanellaan muille vaatimuksia, mutta sanelija tekee itse, mitä tahtoo.

Sipilän hallituksessa oli 17 ministeriä kesän 2017 jälkeen. 40 % 17:stä on 6,8. Hallituksessa oli  12 miestä ja 5 naista. Naisten määrä nousi 6:een ja miesten aleni 11:een, kun Annika Saarikko tuli Juha Rehulan tilalle 10.7.2017.

Sanna Marinin hallituksessa on 10 naista ja 9 miestä.

Kirjassa Epäneutraali sukupuolikirja, 2017, Tiina Ahva kirjoittaa (Tarvitaanko sukupuolikiintiöitä, sivu 58): Kuka haluaa olla kiintiönainen? Kiintiönainen on nainen, jonka valinta tehtävään ei ole perustunut objektiivisesti mitattavaan pätevyyteen, vaan pakottavaan tarpeeseen valita tehtävään nainen.

Muutos on perustuslain omaisuudensuojan vastainen

Kun osakeyhtiön omistajilta otetaan pois heille nyt kuuluvaa valtaa päättää hallituksen jäsenistä, päätös olisi tullut tehdä, jos kyse olisi ollut eduskunnan säätämästä lakimuutoksesta, vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 2/3 enemmistöllä.

Kai voi olettaa, että omaisuuden vahvempi suoja on voimassa EU:nkin päätöksenteossa. Oliko siellä tasa-arvon hössääjiä 2/3 parlamentista? Mutta parlamentti ei ollut ainoa päätökseen osallistunut, vaan sen lisäksi jäsenmaat.

Kuka päätti asiasta Suomen edustajana?

Suomen kannan tavallinen käsittely etukäteen hallituksen ministerityöryhmässä ei riitä, kun asia oli luonteeltaan 2/3 kannatuksen vaativa eduskunnassa.

Pörssiyhtiöiden hallitusten nimityksistä aletaan valittaa hallinto-oikeuteen, järkyttävää (kohdat 3 ja 5 edellä)

Olipa valitustie käräjäoikeuteen tai hallinto-oikeuteen, eipä ole Suomessa juuri noussut kohua siitäkään, että julkisen puolen valitusruljanssit tulisivat käyttöön yksityisen puolen nimityksissäkin.

Jääkö valitusmahdollisuus kaiken lisäksi kuolleeksi kirjaimeksi? Eihän hallituspaikkoja julkisteta haettavaksi lehdessä, vaan niihin kysellään kulisseissa sopivia henkilöitä ja sopiva henkilö kutsutaan tehtävään. Ei liene juuri esimerkkejä, että yhtiökokous olisi poikennut yhtiön nimitystoimikunnan esityksestä ja valinnut sen vastaisesti jonkun muun.

Näin ollen henkilön, jota kyseltäisiin hallitukseen, mutta jota ei lopulta esitettäisi siihen, tulisi valittaa. Hänen tulisi näyttää toteen, että hän olisi halunnut tulla valituksi. Pitäisikö hänen lisäksi liittoutua jonkun osakkeenomistajan kanssa, jotta osakkeenomistaja voisi yhtökokouksessa tehdä kilpailevan ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta äänestettäväksi.

Suomi kannatti muutosta EU:ssa

Oliko maan sisäisesti edes hankittu lausunnot elinkeinoelämältä?

HS 8.6.2022:

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen sanoo EK:n jakavan täysin näkemyksen, että naisten osuutta yritysten hallintoelimissä pitää lisätä. ”Sen sijaan kiintiösääntelyä EK on vastustanut. Se on liian jäykkä tapa, joka puuttuu myös osakkeenomistajan oikeuksiin”, Soro-Pesonen sanoo HS:lle.

 

+3
eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 58-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.
esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu