Kiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin / Perustuslain omaisuudensuoja unohtui / Sipilän miesvaltainen hallitus ei kävisi enää?
Eikö tämä ole aika loogista:
Lainsäätäjäkään ei voi vaatia muilta jotakin, jos itse ei noudata samaa?
Mitä nyt siis aletaan vaatia?
EU:ssa on päätetty 40 %:n sukupuolikiintiöstä julkisten pörssiyhtiön hallituksissa (Iltalehti 8.6.2022):
1) Jatkossa vähintään 40 prosenttia julkisen pörssiyhtiön (Oyj) hallituksen jäsenistä on oltava ”aliedustettua sukupuolta” eli käytännössä yleensä naisia. Kiintiö koskee niin sanottuja ulkopuolisia hallituksen jäseniä, jotka eivät kuulu yrityksen operatiiviseen johtoryhmään.
2) Johtoryhmässä aliedustetun sukupuolen edustajien osuuden on noustava vähintään 33 prosenttiin.
3) Kaikissa nimityksissä on noudatettava avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja niiden on perustuttava hakijoiden ansioihin.
4) Uudistus tulee voimaan kesäkuussa 2026 ja se koskee yrityksiä, joissa on vähintään 250 työntekijää.
5) Hallitusten nimityksiä voidaan kumota uuden lain perusteella.
Noudattaako lainsäätäjä eli yhteiskunta itse kiintiöitä? Vai katsooko se itse osaavansa päättää parhaiten?
— Miksi ei samaa — yhteiskunnan etua parhaiten (?) palvelevaa kokoonpanoa — vaadittaisi myös maan hallitukselta?
Nykyään kiintiövaatimus koskee jo kunnanhallituksia ja hyvinvointialueiden hallituksia, tasa-arvolain 4 a §
(Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano).
Sitä, että myös maan hallituksen tulisi olla saman, etevän (?) lopputuloksen tuottavan kiintiöjärjestelmän kohteena, voinee perustella perustuslain yhdenvertaisuussäännöksellä ja välillisesti sillä, että Suomi ei ole diktatuuri. Diktatuurissa sanellaan muille vaatimuksia, mutta sanelija tekee itse, mitä tahtoo.
Sipilän hallituksessa oli 17 ministeriä kesän 2017 jälkeen. 40 % 17:stä on 6,8. Hallituksessa oli 12 miestä ja 5 naista. Naisten määrä nousi 6:een ja miesten aleni 11:een, kun Annika Saarikko tuli Juha Rehulan tilalle 10.7.2017.
Sanna Marinin hallituksessa on 10 naista ja 9 miestä.
Kirjassa Epäneutraali sukupuolikirja, 2017, Tiina Ahva kirjoittaa (Tarvitaanko sukupuolikiintiöitä, sivu 58): Kuka haluaa olla kiintiönainen? Kiintiönainen on nainen, jonka valinta tehtävään ei ole perustunut objektiivisesti mitattavaan pätevyyteen, vaan pakottavaan tarpeeseen valita tehtävään nainen.
Muutos on perustuslain omaisuudensuojan vastainen
Kun osakeyhtiön omistajilta otetaan pois heille nyt kuuluvaa valtaa päättää hallituksen jäsenistä, päätös olisi tullut tehdä, jos kyse olisi ollut eduskunnan säätämästä lakimuutoksesta, vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 2/3 enemmistöllä.
Kai voi olettaa, että omaisuuden vahvempi suoja on voimassa EU:nkin päätöksenteossa. Oliko siellä tasa-arvon hössääjiä 2/3 parlamentista? Mutta parlamentti ei ollut ainoa päätökseen osallistunut, vaan sen lisäksi jäsenmaat.
Kuka päätti asiasta Suomen edustajana?
Suomen kannan tavallinen käsittely etukäteen hallituksen ministerityöryhmässä ei riitä, kun asia oli luonteeltaan 2/3 kannatuksen vaativa eduskunnassa.
Pörssiyhtiöiden hallitusten nimityksistä aletaan valittaa hallinto-oikeuteen, järkyttävää (kohdat 3 ja 5 edellä)
Olipa valitustie käräjäoikeuteen tai hallinto-oikeuteen, eipä ole Suomessa juuri noussut kohua siitäkään, että julkisen puolen valitusruljanssit tulisivat käyttöön yksityisen puolen nimityksissäkin.
Jääkö valitusmahdollisuus kaiken lisäksi kuolleeksi kirjaimeksi? Eihän hallituspaikkoja julkisteta haettavaksi lehdessä, vaan niihin kysellään kulisseissa sopivia henkilöitä ja sopiva henkilö kutsutaan tehtävään. Ei liene juuri esimerkkejä, että yhtiökokous olisi poikennut yhtiön nimitystoimikunnan esityksestä ja valinnut sen vastaisesti jonkun muun.
Näin ollen henkilön, jota kyseltäisiin hallitukseen, mutta jota ei lopulta esitettäisi siihen, tulisi valittaa. Hänen tulisi näyttää toteen, että hän olisi halunnut tulla valituksi. Pitäisikö hänen lisäksi liittoutua jonkun osakkeenomistajan kanssa, jotta osakkeenomistaja voisi yhtökokouksessa tehdä kilpailevan ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta äänestettäväksi.
Suomi kannatti muutosta EU:ssa
Oliko maan sisäisesti edes hankittu lausunnot elinkeinoelämältä?
Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen sanoo EK:n jakavan täysin näkemyksen, että naisten osuutta yritysten hallintoelimissä pitää lisätä. ”Sen sijaan kiintiösääntelyä EK on vastustanut. Se on liian jäykkä tapa, joka puuttuu myös osakkeenomistajan oikeuksiin”, Soro-Pesonen sanoo HS:lle.
”Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä, lukuun ottamatta aluevaltuustoja ja kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu.”
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, luin väärin, ja siksi poistin kommenttini.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Esko, ihan aiheellinen kirjoitus. Toimin kulttuurialoilla, joissa noi kiintiöt on ollu jo pitempään käytössä. Tulos: vienti lähellä 0 €. Vienti on syntynyt poikkeuksetta sellaisilta toimijoilta, jotka eivät noudata kiintiöitä, vaan osaamista, pätevyyttä ja henkilön toimivuutta kussakin roolissa/asemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Loogisesti ottaen EU:n kanta on kaksi sukupuolta, muutenhan useita aliedustettuja sukupuolia olisi ottamassa 40 prosentin osuutta kukin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on nimenomaan sitä sosialismia jos mikään.
Kyllä osakeyhtiön hallituksen kokoonpanon täytyy määrittää ainostaan sen osakeyhtiön omistajat eikä kuukaan muu. Jos osakkeenomistajat ovat sitä mieltä että kaikkien jäsenten tulee olla naisia niin asia on aivan oikein. Ja tietysti päinvastoin.
Ei tämä ole mikään sukupuolikysymys! Hyvänen aika.
Ei tämä ole kenenkään etu ja ei ainakaan rahansa osakeyhtiöihin sijoittavien. Kuka haluaisi olla kiintiönainen / – mies?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen, että yhtään minkäänlaista meteliä ei ole nostettu.
Nukutaan kuin kehitys olisi vääjäämätön?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä varmasti kiintiönaisiksi tai -miehiksi löytyy halukkaita. Helppo hyvin palkattu työ kelvannee aika monelle. Itse ainakin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi kiintiömieheksi minkä tahansa pörssiyhtiön hallitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan löytyykin en sitä epäile jos ei piittaa muusta kuin kokouspalkkioista. Mutta aika kamala tämä kuvio on. Eihän tämä palvele mitään tasa-arvoa vaan jopa päinvastoin.
Äkkipäätään luulisi että ei tämä kovinkaan kummoinen asia ole mutta kyllä se riistää yhtiön omistajilta oikeuttaa päättää omistuksitaan.
Jossain yhtiössä yksi jäsen joutuu eroamaan hallituksesta joko korkean iän tai sairauden vuoksi. Tilalle olisi löydettävissä joku erikoisalan huippuosaaja ja -asiantuntija jota juuri tarvittaisiin firman tässä kehitysvaiheessa. Mutta mutta ..häntä ei voikaan nimittää hallituksen jäseneksi koska hän on väärää sukupuolta.
Minusta tärkein hallituksen jäsenen ominaisuus- tietysti asiantuntemuksen ohella – on se että hän omistaa ko. firman osakkeita jopa huomattavia määriä.
Ilmoita asiaton viesti
Esim. Nordeassa 2021 valittuun hallitukseen kuului 10 jäsentä, joista kolme oli naisia.
Hallitukseen kuului lisäksi kolme henkilöstön edustajaa eri maista, jotka kaikki olivat miehiä.
Jos tulisi pakottava tarve lisätä naisten määrää, olisi helppo määrätä, että vaikka 2 henkilöstön edustajaa pitää olla naisia. Henkilöstö Suomessa voisi pitää Kari Aholaa parhaana ja tomerana, mutta joutuisi pitkin hampain valitsemaan ei-yhtä-suositun naisen.
__________
Hallituksen jäsenten ja hallituksen puheenjohtajan valinta
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, että
– hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Torbjörn Magnusson, Nigel Hinshelwood, Birger Steen, Sarah Russell, Robin Lawther, Kari Jordan, Petra van Hoeken, John Maltby ja Jonas Synnergren
– hallituksen uudeksi jäseneksi valitaan Claudia Dill
– Torbjörn Magnusson valitaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi.
Pernille Erenbjerg ei ole enää käytettävissä hallituksen jäsenen tehtävään.
Edellä mainittujen ehdotettujen hallituksen jäsenten lisäksi hallitukseen kuuluu kolme Nordea-konsernin henkilöstön nimittämää varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Henkilöstö on nimittänyt Gerhard Olssonin, Kari Aholan ja Hans Christian Riisen hallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja Dorrit Groth Brandtin hallituksen varajäseneksi 24. maaliskuuta 2021 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäys 11.6.2022 klo 21.57:
Muutos on perustuslain omaisuudensuojan vastainen
Kun osakeyhtiön omistajilta otetaan pois heille nyt kuuluvaa valtaa päättää hallituksen jäsenistä, päätös olisi tullut tehdä, jos kyse olisi ollut eduskunnan säätämästä lakimuutoksesta, vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 2/3 enemmistöllä.
Kai voi olettaa, että omaisuuden vahvempi suoja on voimassa EU:nkin päätöksenteossa. Oliko siellä tasa-arvon hössääjiä 2/3 parlamentista? Mutta parlamentti ei ollut ainoa päätökseen osallistunut, vaan sen lisäksi jäsenmaat.
Kuka päätti asiasta Suomen edustajana?
Suomen kannan tavallinen käsittely etukäteen hallituksen ministerityöryhmässä ei riitä, kun asia oli luonteeltaan 2/3 kannatuksen vaativa eduskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisätty tekstiin:
Jääkö valitusmahdollisuus kaiken lisäksi kuolleeksi kirjaimeksi? Eihän hallituspaikkoja julkisteta haettavaksi lehdessä, vaan niihin kysellään kulisseissa sopivia henkilöitä ja sopiva henkilö kutsutaan tehtävään. Ei liene juuri esimerkkejä, että yhtiökokous olisi poikennut yhtiön nimitystoimikunnan esityksestä ja valinnut sen vastaisesti jonkun muun.
Näin ollen henkilön, jota kyseltäisiin hallitukseen, mutta jota ei lopulta esitettäisi siihen, tulisi valittaa. Hänen tulisi näyttää toteen, että hän olisi halunnut tulla valituksi. Pitäisikö hänen lisäksi liittoutua jonkun osakkeenomistajan kanssa, jotta osakkeenomistaja voisi yhtökokouksessa tehdä kilpailevan ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta äänestettäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Lisätty tekstiin:
HS 8.6.2022: Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen sanoo EK:n jakavan täysin näkemyksen, että naisten osuutta yritysten hallintoelimissä pitää lisätä. ”Sen sijaan kiintiösääntelyä EK on vastustanut. Se on liian jäykkä tapa, joka puuttuu myös osakkeenomistajan oikeuksiin”, Soro-Pesonen sanoo HS:lle.
Ilmoita asiaton viesti