Ohisalo väärässä, laki ei salli katu-alueella muuta kuin kulkueen

Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi 29.9.2021 kansanedustaja Mikko Kärnän kirjalliseen kysymykseen (Uusi Suomi uutisoi):

”Laki sallii mielenosoituksen järjestämisen katualueella.”

Ohisalo tarkoitti siis myös ajorataa, kuten Mannerheimintiellä keskellä ajorataa pidettävää mielenosoitusta.

Mutta Ohisalo, Ohisalolle vastausta laatineet sisäministeriön lakimiehet ja poliisi ovat väärässä, eivätkä ole ottaneet ojentuakseen ja lukeneet lakia ja hallituksen esitystä, vaikka niille on huomautettu jo 21.6.2021. Kokoontumislain sisältö ei ole ollenkaan se, että poliisin tulisi arvioida liikenteen keskeyttämisen aiheuttaman haitan suuruutta, vaan poliisin tulee alusta alkaen estää mielenosoitus (muu kuin kulkue) ajoradalla.

Kokoontumislaki

9 § Yleiset kokouspaikat

Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos kokouksen järjestämisestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.

10 § Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset

2 mom: Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

3 mom: Poliisi voi lisäksi liikenteen sujuvuuden sitä vaatiessa ja yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan määrätä kulkueen reittiä muutettavaksi ottaen kuitenkin huomioon, ettei reitin muutoksella vaaranneta kulkueen tarkoitusta.

26 §:n yksityiskohtaisia perusteluja HE:ssä:

Säännöksessä tarkoitettua vaaraa saattaisi aiheutua, jos esimerkiksi katualueella järjestettäisiin mittava mielenosoituskulkue ilman ennakkoilmoitusta ja erityisiä liikennejärjestelyjä.

TLL 13 § (myös 16 §)

Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen

Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.

Voi päätellä, että kokoontumislakia säädettäessä on tarkoitettu mielenosoituksia pidettävän ajoradalla vain, kun kyse on kulkueesta.

HE sivu 26 antaa täyden tuen tälle käsitykselle (10 §:n 2 momentin perusteluja):

Kohtuuttomana häiriönä liikenteelle voitaisiin pitää esimerkiksi kokouksen järjestämistä jalkakäytävällä jonkin liikkeen edessä siten, että jalankulku ja liikkeessä asiointi estyy.

Mitä voi huomata? Häiriö liikenteelle -kohdassa ei puhuta sanallakaan ajoradalla järjestettävästä, paikallaan olevasta mielenosoituksesta, vaan ”häiriö liikenteelle”-poikkeuskohdan on katsottu tarkoittavan häiriötä jalankululle, ei häiriötä ajoneuvoliikenteelle.

Jalankulku voi toki estyä liikkeisiin tai busseihin, ei vain mielenosoituksen ollessa jalkakäytävällä, vaan myös jos esim. Narinkkatori tulee niin täyteen mielenosoittajia, että pääsy busseihin hidastuu tai pääsy kauppoihin käy vaikeaksi.

Jos kokoontumislakia säädettäessä olisi pidetty mahdollisena ja sallittuna paikallaan olevaa mielenosoitusta ajoradalla — siis muuta kuin kulkuetta —, ilman muuta sen aiheuttama häiriö liikenteelle olisi mainittu ja käsitelty tässä kohdassa hallituksen esitystä.

Muutenkin mielenosoitusta kadulla järjestettäessä on hyvin eri asia, pidetäänkö se jalkakäytävällä vai ajoradalla.

Kokoontumislain tulkinta

Poliisilla ei ole oikeutta tulkita lakia toisin kuin se on säädetty, muuten poliisi asettuu lainsäätäjän asemaan. Olennaista laintulkinta-aineistoa on säätämisasiakirjat kuten hallituksen esitys HE 145/1998 perusteluineen. Myös PeVM 13/1998 ja HaVL 29/1998.

Ei myöskään voida ajatella, että sananvapaus, kokoontumisvapaus tai oikeus osoittaa mieltä olisivat niin arvokkaita oikeuksia, että niille oikeuksille edullinen laintulkinta olisi hyväksyttävää, kun mennään lain selvän tarkoituksen ulkopuolelle.

Vastassa on muiden kuin mielenosoittajien oikeus sujuvaan liikenteeseen, oikeus tieliikennelain mukaiseen järjestykseen ja oikeus käyttää ajoradaksi rakennettua tietä ajoratana kulkuneuvojen liikkumiseen.

Olen tänään tehnyt kantelun Oikeuskanslerille sisäministeri Ohisalon lausumasta, koska selvyyttä asiaan ei näytä olevan saatavilla muilla tavoin.

 

______

+11
eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 58-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.
esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu