Oikeusasiamiehen kannanotto Scheininin pelotteluun rajavartijoiden rikosvastuulla

Oikeusasiamiehen kannanotto Scheininin esittämään pelotteluun rajavartijoiden rikosvastuulla

Scheinin pelotteli rajavartijoiden rikosvastuulla 30.3.2024.

Oikeusasiamiehen lausunto 29.5.2024 perustuslakivaliokunnalle

Ajatus siitä, että noudattaessaan perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä eduskunnan hyväksymää poikkeuslakia rajavartiomies voisi syyllistyä rikokseen, koska hän ei noudata niitä menettelytapoja, joiden katsotaan perustuvan esimerkiksi Geneven pakolaissopimuksen artikloihin, on mielestäni selvästi perusteeton.

Ehdotetun lain toimeenpano voi kuitenkin johtaa yksittäisen rajavartiomiehen kannalta varsin vaikeisiin tilanteisiin, joskaan en näe sellaista vaaraa, että yksittäisen rajavartiomiehen myöhemmin vääräksi osoittautuva tilannearvio voisi johtaa esimerkiksi virkarikossyytteeseen. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että esitetyn pykälän sanamuoto (kuten rajavartiolain 11 §:n sanamuotokin) jättää jo ehdotetussa muodossaan rajavartijalle niin laajan harkintavallan, ettei harkintavallan rajojen nopeassa päätöksentekotilanteessa juuri koskaan voitaisi katsoa ylittyneen. Rikosvastuu ei käytännössä voisi tulla kysymykseen myöskään sen vuoksi, että perus- ja ihmisoikeussäännökset, joita rajavartiolain 11 §:ssä tarkoitetaan, ovat yleensä niin väljiä ja tulkinnanvaraisia, ettei rikosvastuuta käytännössä voida perustaa suoraan niihin rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tarkkuudella ja ennakoitavuudella4.

Kommenttini

Martin Scheininin oli niin vaikea pysyä pöksyissään vimmassaan vastustaa käännytyslakia, ettei hän vaikuta pysyneen objektiivisesti asiassa. Tutkijankammiosta roiskittiin.

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 61-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu