On vastoin perustuslakia jättää ylivelkaantunut Suomi lapsillemme

PeVL 16/2020, 12.6.2020 [elpymisrahasto]

Perustuslakivaliokunnan mielestä budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut eivät kasva ainakaan tavalla, joka riskinsä puolesta voisi vaarantaa budjettisuvereniteetin tai Suomen valtion mahdollisuudet vastata niistä velvoitteistaan, joita sillä Suomen perustuslain mukaan on (PeVL 55/2017 vp, s. 3 ja PeVL 5/2011 vp, s. 4/II). Perustuslakivaliokunta on esittänyt huolen, että koronakriisiin liittyvät rahoitusjärjestelyt voisivat jopa vaarantaa valtion mahdollisuudet vastata perustuslain mukaisista omista velvollisuuksistaan. Perustuslakivaliokunta kuitenkin ilmaisi huolensa myös siitä, että budjettisuvereniteetin, eduskunnan budjettivallan ja valtion sitoumustensa täyttämiskyvyn asettamat valtiosääntöoikeudelliset rajat voisivat mahdollisesti ylittyä yhteis- ja erillisvastuullisten ”koronabondien” suhteen merkiten sitä, että ehdotuksen toteuttaminen edellyttäisi Suomessa perustuslain säätämisjärjestyksen käyttämistä (PeVP 27/2020 vp).

— Kommenttini edellä olevaan:

Perustuslakivaliokunnassa ei mahdollisesti ole tähän saakka käsitelty valtion omaa velan ottoa, mahdollisesti poliittisista syistäkin, eli hallituksen arvovaltaa ei ole haluttu järkyttää.

Mutta ei vaadi kauheasti logiikkaa eikä analogiaa laajentaa edellä punaisella korostettua tekstiä siihen, että myöskään valtion omalla velan otolla (käytännössä syömävelalla) ei tule vaarantaa valtion kykyä täyttää perustuslain mukaisia velvoitteita, joita ovat mm. kansalaisten oikeus koulutukseen (16 §), työhön (18 §), sosiaaliturvaan (19 §), terveydenhoitoon (19.3 §) sekä turvallisuuteen (7 §).

Ylivelkaantunut maa voi ajautua pienempään tai suurempaan kaaokseen. Sosiaaliturvaa joudutaan heikentämään. Hyvinvointivaltion muitakin palveluita joudutaan karsimaan.  Terveydenhoidossa ei ole varaa ostaa tasokkaita laitteita. Sen koulutettuja nuoria muuttaa maasta työn perässä, kuten tänä päivänä tapahtuu Kreikassa ja Espanjassa.

Sellainen puhe kuin ”velkaa jää valitettavasti lapsillemme” on perustuslain vastaista ja oikeuskanslerin tulisi huomauttaa sellaista sanontaa käyttävää ministeriä. Ei pidä alistua sellaiseen ajatukseen eikä toimia niin passiivisesti, että siihen ajaudutaan.

Ylivelkaantumisen ratkaisemiseksi on kaksi vaihtoehtoa

Ensimmäinen vaihtoehto on hoitaa budjetti tasapainoon ja saada velkasuhde takaisin 60 %:n tasolle.

”Mutta kun kaikki velkaantuvat.” — Niin, mutta mitä on edessä, kun korot nousevat?

”Mutta Suomihan on muihin verrattuna vähän velkaantunut”. Niin, mutta tosiasiassa 90 % ja sitä suuremmat velka-suhteet ovat kivireki, jotka eivät sula pois mihinkään vaan suurenevat suurenemistaan.

Toinen vaihtoehto on alkaa toimia sen eteen, että EKP:n haltuun hankitut ja hankittavat velat anteeksiannetaan.

Jos riittävänä pidetään Vesa Vihriälän huhtikuussa 2020 esittämää hiljaista, ei-nimenomaista, anteeksiantoa, siitä pitää saada mustaa valkoisella. Hiljaisen anteeksiannon sisältö on, että velat muuttuvat ikuisiksi ja korottomiksi. Voidaan elää ikään kuin velkaa ei olisi enää olemassa.

Tai sitten parempi vaihtoehto on nimenomainen anteeksianto.

Joka tapauksessa anteeksianto, hiljainen tai nimenomainen, edellyttää toimiin ryhtymistä nyt sen suhteen, että EU:ssa pitää säätää valtion velkajärjestelystä. Vain sellainen sääntely estää uuden ylivelkaantumisen ja uudet tukipaketit. Ja estää sen, etteivät vastuuttomasti velkaantuvat maat kuvittele saavansa 20 vuoden välein anteeksiantoa, joka johtaisi euron muuttumiseen ei-luotetuksi valuutaksi.  Valtion velkajärjestelyn voisi laittaa vireille joko velkaantunut maa itse tai komissio. Velkajärjestelyssä osa veloista annettaisiin anteeksi. Juuri tämän anteeksiannon uhan takia sijoittajat lopettaisivat hyvissä ajoin ylivelkaantuneen maan rahoittamisen.

Sixten Korkman 16.3.2021 HS-Vieraskynä:

[ — — ] On vain ajan kysymys, milloin seuraava finanssikriisi laukeaa. Silloin useat euromaat ja koko euroalue ovat todennäköisesti tukalassa tilanteessa. Sitten on joko keskusteltava tukirahoista eli jäsenmaiden välisistä tulonsiirroista tai on kyettävä sijoittajavastuun toteuttamiseen kelvollisen valtiollisen velkajärjestelymekanismin avulla. Sen edellytysten luominen on EU:n ja Suomen etu. [ — —  ]

[Kommentti: Hän on esittänyt saman jo 29.9.2020.]

Tätä tulisi opposition koko ajan pommittaa: Mihin toimin hallitus on ryhtynyt valtioita koskevien velkajärjestelysäännösten aikaansaamiseksi EU:ssa.

Jos jotain halutaan saada aikaiseksi, täytyy olla pakote poliitikoille

Se pakote voisi olla tämä: Jos nykyiset kansanedustajat eivät ryhdy kumpaankaan edellä mainituista toimista, eikä perustuslain vastaista toimintaa edes hyväksytetä 2/3 enemmistöllä eduskunnassa, on vain kohtuullista säätää laki, että seurauksena valtion vähittäisestä joutumisesta ylivelkaiseen tilaan heidän vastuukaudellaan, he joutuvat palauttamaan palkkiostaan 2.400 euroa/vuosi eli noin 10.000 euroa per nelivuotiskausi. [Kansalaisaloitteen paikka siis.]

Kaikkialla elinkeinoelämässä vallitsee tulos tai ulos —periaate. Johtaja, joka ei saa firman huonoa kurssia oikaistua, joutuu ulos.

Sodan jälkeen sotakorvausvelkaa ei jätetty lapsille, vaan se ja evakkojen asuttaminen sekä säännöstelyn purkaminen oli saatu hoidettua vuoteen 1956 mennessä.

Suomessa kansalaisille on vieläpä kertynyt säästöjä, kun korona-aikana ei ole matkusteltu eikä ostoksia tehty yhtä suuresti kuin aiemmin.

YLE 12.7.2021: Suomalaisille on kertynyt korona-aikana noin yhdeksän miljardin euron säästöt.

— Niin, millään ei uskalleta ottaa veroina vähän lisää. Ehkä joku kertoo lapsilleen 15 vuoden päästä: kyllä isä vähän ihmetteli, että kansalaisille oli kertynyt 9 miljardia, mutta pidettiin vain ikään kuin kohtalon sanelemana, että velka jää lapsille.

Mallia Sipilän hallituksesta: sen ohjelmaan kuului valtion velkajärjestely

Tiedote 26.6.2018: Pääministeri kertoi Suomen lähtevän kokoukseen muuttumattomin kannoin, jotka painottavat mm. pankkiunionin loppuunsaattamista, valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden katkaisemista sekä velkajärjestelymenettelyiden luomista osana EVM:n kehittämistä.

Tiedote 7.12.2018: Alkuviikon kompromississa on kyse yhtäältä EVM:n asemasta ja työnjaosta suhteessa komissioon, joka jatkossakin vastaisi talouskehityksen kokonaiskuvasta, mutta EVM voisi arvioida velkakestävyyttä ja takaisinmaksukykyä sekä fasilitoida velkajärjestelyjä. [fasilitoida = luoda edellytykset, puitteet; järjestää kokouksia]

[Puheenvuoroni 11.7.2020]

_________________

SuVP 24/2020 [elpymisrahasto]

Taloudellisten kokonaisvastuiden on oltava suhteessa Suomen valtion taloudelliseen kantokykyyn. Suomi ei voi hyväksyä toimia, jotka vaarantaisivat Suomen budjettisuvereniteetin tai rahoitusaseman kestävyyden.

PeVL 14/2021 (27.4.2021) [elpymisrahasto]

Kohta 9: Perustuslakivaliokunnan on nyt käsillä olevan asian osalta arvioitava, onko hallituksen esityksen mukainen ehdotus omien varojen päätöksen hyväksymisestä hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Arvio koskee nyt käsillä olevassa tilanteessa sitä, koskeeko ehdotus Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille tai koskeeko ehdotus perustu

Kohta 26: Valiokunta arvioi, että kun elpymisrahaston puitteissa otetun velan takaisinmaksusta ja kustannusten
jakosuhteista ei tiedetä muuta kuin että niistä sovitaan viimeistään seitsemän vuoden päästä, [— —]

Kohta 27: Valiokunta kiinnitti jo aiemmin huomiota siihen, että komission ehdotuksen mukainen
omien varojen päätös rajoittaisi unionin rahoituskehysten laatijoita ja eduskunnan budjettivaltaa
kauan (so. vuoden 2058 loppuun asti). Valiokunta kiinnittää edelleen huomiota siihen, että elvytysrahasto on monikymmenvuotinen järjestely.

[Kommenttini: Eikö siellä ollut taitavat pelurit takana: saatiin sitoutuminen näyttämään pieneltä per vuosi ja tehtiin kokonaispaketti, kytkettiin rahoituskehykseen.]

Kohta 28: Komission ehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan olisi valiokunnan mukaan myös ristiriidassa lausunnossa viitattujen kokonaisriskien hallintaa ja budjettisuvereniteetin turvaamista koskevien perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten kannanottojen kanssa (PeVL 16/2020 vp).

Kohta 37: Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan vain 30 % varoista jaetaan koronakriisin vaikutusten perusteella ja 70 % elpymisrahaston rahoituksesta jaetaan muiden kuin koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Valiokunnan mielestä avustuksilla tavoitellaan siten olennaisesti muitakin kuin 122 artiklan mukaisia poikkeukselliseen covid-19-kriisiin liittyviä tavoitteita. Valiokunnan mielestä tällaiset tavoitteet toteutettuna unionin velanotolla rahoitetuin avustuksin ovat myös vaikeasti sovitettavissa 125 artiklassa edellytetyn terveen finanssipolitiikan vaatimusten piiriin, ja järjestely on siten edelleen asiallisesti ongelmallinen SEUT 125 artiklan suhteen.

Kohta 39: [ ——  ] Valiokunnan mielestä järjestelyn kokonaisuutta voi pitää sellaisena uutena toimintamenojen rahoitusjärjestelynä, joka yleistyessään uhkaisi talousarviolle perussopimuksessa osoitettua asemaa ja johon Suomen ei voitaisi katsoa antaneen liittymissopimuksen tai myöhempien sopimusmuutosten käsittelyssä suostumustaan. Unionin valtuutus rahoittaa toimiaan velaksi ei ole perustuslakivaliokunnan mielestä liitännäinen sille aiemmin siirrettyyn toimivaltaan, vaan valtuus, jota sille nimenomaisesti ei ole annettu. Valiokunnan mielestä uhkana on, että unionin lainanoton salliva ja merkittävästi aikaisemmasta poikkeava toimintamalli tulee nyt periaatteessa hyväksytyksi toimintavaksi. [ — — ]

Kohta 40: [ — — ] Kysymyksessä oli valiokunnan arvion mukaan tilanne, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida ja jota EU:n omat toimielimet (neuvosto ja komissio) ovat viime aikoihin asti pitäneet oikeudellisesti mahdottomana. Valiokunnan mielestä vastaava arvio voidaan edelleen toistaa huolimatta ehdotukseen tehdyistä muutoksista.

Kohta 41: Perustuslakivaliokunnan mielestä nyt arvioitavassa kokonaisuudessa poiketaan kansallisen
perustuslain kannalta merkityksellisellä tavalla edellä sanotun mukaisesti vakiintuneista SEUT
310 ja 125 artiklassa säädetyistä unionin taloudenhoidon periaatteista. Asiassa tehtävät merkittävät uudet tulkinnat muuttavat unionin keskeisiä toimintaperiaatteita tavalla, jonka voidaan ajatella asiallisesti rinnastuvan siihen, että EU:n sekundäärilainsäädäntöön sisällytetään perussopimuksissa määriteltyihin velvoitteisiin nähden merkittäviä uusia menettelyjä tai elementtejä, joita Suomi ei ole hyväksynyt perussopimusten voimaansaattamisen yhteydessä (ks. myös PeVL 10/2019 vp, PeVL 38/2018 vp, PeVL 28/2013 vp, PeVL 49/2010 vp, s. 4/II ja s. 5/I ja PeVL 46/1996 vp, s. 2/II, PeVL 16/2020 vp). Kyse on siten merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille tosiasiallisesti rinnastuva järjestely, ja sitä koskeva ehdotus on eduskunnassa hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
— että eduskunnan suostumus on tarpeen hallituksen esityksessä tarkoitetun päätöksen hyväksymiselle ja
— että eduskunnan suostumuksen antamisesta päätetään kahden kolmasosan enemmistöllä.

 

+3
eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 58-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.
esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu