Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Blogien lukukertoja näyttävä ominaisuus on poistettu käytöstä korjauksen ajaksi. Pahoittelemme häiriötä.

Onko kunnanhallituksen jäsen esteellinen aluehallituksessa päätettäessä tehdä esitys epätasaisesti jakautuvasta edusta?

HS 8.3.2024:

Aluehallituksen pöydälle on tässä kuussa tulossa linjaus palveluverkosta. Sen ennakoidaan olevan lakkautuslista, jossa voidaan rankallakin kädellä karsia esimerkiksi terveyskeskuksia.

Eturivin poliitikot, kuten aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho (kok) ja varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd), eivät saa olla mukana valmistelemassa päätöksiä niistä.

He joutuvat jääväämään itsensä, koska he kuuluvat aluehallituksen lisäksi Espoon kaupunginhallitukseen. [- -]

Aluehallituksessa istuvat poliitikot ovat Länsi-Uudenmaan poliitikoista parhaiten perillä tilannekuvasta hyvinvointialueen eri laitamilla. Viranhaltijat ovat tiedottaneet aluehallitusta tiiviisti.

Kun kunnallisen päätöksenteon ytimessä olevat aluehallituksen jäsenet eivät nyt voikaan osallistua palveluverkosta päättämiseen, törmätään ongelmiin.

”On riski, että kokonaiskuva katoaa”, Guzenina sanoo.

Olen pääosin samaa mieltä kuin professori Teuvo Pohjolainen (HS 8.3.2024) , ei ole jääviysongelmaa.

HS: Hyvilin [hyvinvointialueille neuvontaa tarjoava yhtiö] suosittelema tilanne johtaisi Pohjolaisen mukaan siihen, että kaikki kuntapäättäjät voitaisiin nähdä esteellisinä tämän tyyppisissä asioissa – muutkin kuin sen kunnan edustajat, jota ratkaisu koskisi.

Jos jonkun kunnan palveluverkkoa karsitaan, voidaan se nähdä niiden kuntien hyötynä, joiden palveluita ei karsita.

Laki hyvinvointialueista

102 § Esteellisyys [HE: Pykälässä säädettäisiin esteellisyydestä pääosin kuntalakia (97 §) vastaa-
vasti.]

Valtuutettu on aluevaltuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Muun luottamushenkilön [siis. esim aluehallituksen jäsenen], tilintarkastajan sekä hyvinvointialueen viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde hyvinvointialueeseen ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa hyvinvointialue on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

[Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta hyvinvointialueen luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa hyvinvointialueen liikelaitoksessa tai hyvinvointiyhtymässä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos hyvinvointialueen edut ovat ristiriidassa liikelaitoksen tai hyvinvointiyhtymän etujen kanssa taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta hyvinvointialueella. [HE: Pykälän 4 momentissa säädettäisiin niin sanotusta yhteisöjäävin poikkeuksesta. Säännöksen
mukaan henkilö olisi esteellinen aina silloin, kun käsitellään hyvinvointialuekonserniin kuulu-
van yhteisön tai säätiön asioita. Säännöksellä selkeytetään omistajaohjausta ja valvontaa siten,
että henkilö ei voisi valvoa tai ohjata yhteisöä tai säätiötä, jonka toiminnasta henkilö vastaa.
Yhteisöjäävipoikkeusta sovellettaisiin kuitenkin hyvinvointialueen liikelaitoksen johtokunnan
ja hyvinvointiyhtymän yhtymähallituksen jäsenten osalta. Hyvinvointialueen liikelaitos ei ole
valtion liikelaitosten tapaan erillinen oikeushenkilö, vaan osa hyvinvointialueen organisaatiota.
Hyvinvointiyhtymän yhtymähallituksen jäsenet puolestaan ovat hyvinvointiyhtymän jäsenenä
olevan hyvinvointialueen luottamushenkilöitä, joten heidän asemansa ja vastuunsa ei ole rin-
nasteinen esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen jäsenen asemaan.]]

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Henkilön on lisäksi toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa.

74 § Hyvinvointialueen luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, hyvinvointialueen toimielimiin valitut jäsenet ja muut hyvinvointialueen luottamustoimiin valitut henkilöt sekä hyvinvointialueen hyvinvointiyhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet. Tehtävänsä perusteella hyvinvointialueen toimielimen jäseneksi valittu hyvinvointialueen viranhaltija tai työntekijä ei kuitenkaan ole hyvinvointialueen luottamushenkilö.

89 § Jäljempänä 2 momentissa tarkoitetun hyvinvointialueen luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. [HE: Muilla sidonnaisuuksilla, joilla voi olla merkitystä luottamus- tai virkatehtävien hoitamisessa tarkoitettaisiin esimerkiksi merkittäviä kiinteistöjen tai asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistuksia.]

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee aluehallituksen jäseniä, aluevaltuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, hyvinvointialuejohtajaa sekä aluehallituksen ja lautakunnan esittelijää. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös viivytyksettä ilmoitettava sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.

[HE: Sidonnaisuuksien ilmoittamista koskeva sääntely täydentää vaalikelpoisuus- ja esteellisyyssääntelyä.]

90 § Virheellinen menettely luottamustoimessa

Luottamushenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, aluehallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta aluevaltuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.

Jos ongelma olisi (ja myös valtuutetuilla), se olisi myös eduskunnassa, kun siellä päätetään esim. jonkin viraston hajasijoituksesta tai uudesta junaradasta.

Perustuslaki 32 § Kansanedustajan esteellisyys

Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myöskään osallistua virkatointensa tarkastamista koskevan asian käsittelyyn.

63 § Ministerin sidonnaisuudet

Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. [Kommentti: Sama toistuu aluevaltuustoissa, aluehallituksen jäsenen sidonnaisuuksilla on tarkemmat kriteerit.]

 

HS 20.1.2024: Pääministeri Petteri Orpo  (kok) joutui oikeuskanslerin linjauksesta jääväämään itsensä Turun tunnin juna -hanketta koskevasta päätöksenteosta, kertoi MTV:n uutiset lauantaina.

Oikeuskansleri tulkitsee pääministeri Orpon olevan asiassa jäävi, koska hän on käsitellyt hankkeeseen liittyvän yhtiön asioita Turun kaupunginvaltuutettuna. MTV:n mukaan oikeuskansleri katsoi, että ”saman yhtiön asioiden käsittely sekä kaupunginvaltuutettuna että ministerinä johtaa tai voi ainakin ulkopuolisen silmissä johtaa eturistiriitaan”.

Onhan muuten tähän saakkakin ollut kuntayhtymiä, joihin on valittu kuntayhtymän kunkin jäsenkunnan edustaja. Mitäpä muuta hän on tehnyt kuin yhteisen edun ohella ottanut huomioon oman kuntansa etua.

Muita kuin kunnanvaltuutettuja koskevasta ohjeesta: Palvelussuhdejääviin säädetty poikkeus koskee ainoastaan tilanteita tietyn kunnan tai kuntayhtymän sisällä. Tilanteessa, jossa jäsenkunnan palveluksessa oleva henkilö toimii esimerkiksi kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenenä, hän voi olla esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn yhtymähallituksessa, jos ao. kunta on asianosainen tai mikäli sille on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa. Esteellisyys saattaa siis syntyä esimerkiksi kuntayhtymän ja sen jäsenkunnan välisessä sopimusasiassa.  [Huom! Tässä ei puhuttane tilanteesta, jossa olisi kyse, mihin kuntaan sijoitetaan jokin palveluyksikkö. Kiinteistön omistajan ja kunnan välillä ei tarvita sopimussuhdetta.]

Tästä en kuitenkaan ole samaa mieltä tältä istumalta:

HS: Pohjolainen ei näe, että tilanteesta muodostuisi juridista jääviysongelmaa.

”Kyseessä ei ole juridisesti pätevä suositus, vaan se perustuu enemmän moraaliin”, Pohjolainen toteaa. Hänen mielestään kunnan edun määritteleminen tällaisissa asioissa on ”aika vaikeaa” eikä jääviyttä hänen mielestään siksi synny.

”Minusta tässä ei kuitenkaan tämän tyyppisestä asiasta ole kyse, missä juridinen jääviys voisi muodostua. Eri asia on se, onko se hygieenisesti hyvä, että henkilöt ovat usealla pallilla yhtä aikaa.”

Jos esteellisyyden suhteen on moraalinen ongelma, yleensä olisi syytä jäävätä itsensä.

En ihan ymmärrä, miksi ongelma koskee vain aluehallituksen jäseniä, miksi ei kaikkia aluevaltuuston jäseniä

Sama henkilö  – aluehallituksen jäsen – voi käyttää valtaa valtuuston jäsenenä, ehkä tekemällä itse aluehallituksen (jonka päätöksenteosta hänet olisi jäävätty) ehdotuksesta poikkeavan vastaehdotuksen (109 §).

HS 8.3.2024: Lopullisista päätöksistä äänestetään joka tapauksessa aluevaltuustossa, jossa kaikki valtuutetut eli myös esimerkiksi Laiho, Guzenina ja Limnéll, saavat olla mukana muista rooleistaan huolimatta.

Poliitikkoja erosi aluehallituksesta

Länsiväylä 28.2.2024.

Mietipä myös näitä

Laki hyvinvointialueista 22 §

Hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.

Aluevaltuusto päättää:

1) hyvinvointialuestrategiasta;

2) hyvinvointialueen hallintosäännöstä;

3) hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; [  – – ]

HE: Aluevaltuusto olisi siten hyvinvointialueen ylintä päätöksentekovaltaa
käyttävä toimielin ja sen tulisi tehdä hyvinvointialuetta ja sen toimintaa koskevat tärkeimmät
päätökset. Pykälä perustuisi aluevaltuuston päätösvallan yleisyydelle. Päätösvalta kuuluisi alue-
valtuustolle, jollei asiasta olisi erikseen toisin säädetty tai jollei valtuusto olisi itse siirtänyt toi-
mivaltaansa hyvinvointialueen muille viranomaisille. [ – – ] Pykälän 2 momentissa todettaisiin tärkeimmät aluevaltuustolle kuuluvat tehtävät. Momentin 1 kohdassa korostettaisiin aluevaltuuston asemaa hyvinvointialueen toiminnan keskeisten tavoit-
teiden asettajana ja strategisten päätösten tekijänä. Aluevaltuusto asettaisi hyvinvointialueen ja
sen toiminnan keskeiset tavoitteet hyvinvointialuestrategiassa.

1) Jos Espoosta valittu aluevaltuutettu ei äänestä vastaan, kun sairaala päätetään Espoon sijasta rakentaa Vantaalle, katsooko Espoo (kuka sitä edustaakin), että et toiminut Espoon kaupunginvaltuutetun mandaattisi mukaisesti? Ei, ei sieltä kukaan mitään sano.

Päinvastoin tätä henkilöä aluevaltuustoon äänestäneet voisivat sanoa, että miksi et ajanut Espoon ja espoolaisten asiaa?

2) Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päätetään uuden sairaalan rakentamisesta ja sijoituspaikasta. Alueen äärilaidalla Karkkilassa asuva valtuutettu X – myös Karkkilan kunnanvaltuutettu – esittää, että sijoitetaan se Karkkilaan. Muut ihmettelevät, että mitä tuollaista puhut, kun suurin osa asukkaista asuu Espoossa. Ei tällainen kuitenkaan tee tätä henkilöä esteelliseksi.

3) Ja toisinpäin: Jos esitetään, että Raaseporissa oleva sairaala lakkautetaan, tottakai Raaseporissa asuva aluevaltuutettu – samalla Raaseporin kunnanvaltuutettu – helpommin kuin muut vastustaa sitä, eikä kukaan ajattele, että nyt sinä et ajattele koko alueen etua, vaan nurkkakuntaisesti oman kuntasi etua. Tällaiset ovat veteen piirrettyjä viivoja.

Miksi ei edes ole tarpeen alkaa ”opettaa” kohdassa 2 ja 3 mainituille henkilöille oikeanlaista ajettelua (yksityisesti tai oikeudessa), no siksi, että tiheästi asutuista kunnista on enemmän valtuutettuja ja he saavuttavat enemmistön äänestyksessä muutenkin.

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 61-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (0)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.