Onko oikein syyttää Päivi Nergiä sotetapahtumista?

Tämän päivän Iltalehti kertoo, että Päivi Nerg ei informoinut keväällä 2019 eduskuntaa soteasiassa siihen saakka papereista puuttuneesta tiedosta:

  • Kyse oli maakuntien vastuulle siirtymässä olleista lomituksesta ja kotoutuksesta. Nerg oli tietoinen siitä, että hänen johdollaan eduskunnan valiokunnille laaditussa VM:n sote-vastineessa ei ollut kerrottu näiden tehtävien aiheuttamista 210 miljoonan euron vuotuisista kustannuksista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on käynnistänyt asiasta tutkinnan.

Ensin voi todeta, että kyse ei olisi ollut sote-uudistuksen hintalapun arvioinnista alakanttiin puutteellisilla tiedoilla, vaan tehtävistä, jotka ennen sotea maksettiin ilmeisesti valtion kassasta ja sotessa ne olisi maksettu maakuntien rahoista.

Toisekseen ei tainnut olla ainut sotessa avoinna ollut asia.

Sellainen asenne virkamieheltä, että pyrkii saamaan pääministerin suurella tahdolla ja energialla ajaman uudistuksen (lähes 20 vuotta yritetyn uudistuksen) läpi, osoittaa virkamieheltä ahkeruutta ja sitoutumista. Samaan aikaa Vehviläinen ja Saarikkokin sanoivat että aikataulu on tiukka, mutta läpimeno on mahdollinen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Krista Kiuru (sos.dem.) ylläpiti puheenjohtajana omaa hidastustaktiikkaansa. Monelta oli mennä järki. Lääkärikansanedustaja Sari Raassina (kok.) sanoi homman päätyttyä muille: ”En halua enää koskaan tavata teitä.

  • Kommentteja: ”En ole koskaan nähnyt niin huonoa käytöstä”
  • Kovan paineen alla terveys petti niin osalla kansanedustajista kuin lopulta ainakin yhdellä virkamiehellä.
  • Valiokunta sai maaliskuussa 2018 käsiteltäväkseen hallituksen suuren, yhteensä 1 500-sivuisen sote-lakipaketin.
  • ”Sinne menee tervejärkisenä ja tulee hulluna pois”, luonnehtii yksi perustuslakivaliokunnan jäsen kokemustaan tältä vaalikaudelta. (Perustuslakivaliokunnan työ heijastui sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja molemmat ministeriön virkamiehiin.)
  • …mutta viimeisinä viikkoina myös perustuslakivaliokunnassa paiskottiin ovia
  • Eri medioissa kerrottiin lokakuussa, että joidenkin sote-valiokunnan oppositiopuolueiden jäsenten oli nähty itkevän eduskunnan käytävillä.

  • Kokoomuksen Jaana Laitinen-Pesola sanoo sote-valiokunnan ilmapiirin kiristyneen syksyllä niin äärimmilleen, että osa kansanedustajista arvioi jatkuvasti toistensa katseita ja eleitä. ”Minun oli vaikea kestää sitä, kun siellä kyseltiin, että ’sinä katselit minua, mitä sinun katseesi tarkoitti’. Oli suunnilleen pidettävä katse tiukasti paperissa, jottei joku tulkitsisi siitä jotain.” Useat valiokunnan jäsenet muistavat esimerkiksi erään edustajan vetäneen kerran jakun päänsä peitoksi, jotta hän ei vahingossakaan tulisi katsoneeksi kollegaansa tämän puheenvuoron aikana.

  • Kiurun ja vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mielestä paineet syntyivät siksi, että hallitus yritti sote- ja maakuntauudistuksessa haukata liian suuren palan kerralla. ”Valiokunnassa pidettiin toki pitkiäkin puheenvuoroja, mutta meidän valiokuntamme työ ei sote-uudistusta kaatanut. Hallitus yritti kerta toisensa jälkeen viedä väkisin läpi perustuslain vastaisia esityksiä.”

Käsittely valiokunnassa ei näytä näiden valossa olevan sotepykälien rakentavaa käsittelyä, vaan opposito –hallituspuolueet -rintamalinjan taistelua.

Kun sote kaatui, eduskunnassa näkyi avoimesti iloitsevia kansanedustajia kuten Anna Kontula (vas.). Todella poikkeuksellista.

Kokoomus oli yrittänyt ajaa läpi asiakassetelien laajaa käyttöä, mutta taipui 21.12.2017, kun asiantuntijapalaute oli pääosin ”murhaava”.

Sosiaali- ja terveysministeriössä moni uupui työtaakkaan ja vaihtoi työpaikkaa.

Päivi Nerg lähetti tutkinnan kohteena olevan sähköpostin 1.3.2019. Sote kaatui 8.3.2019.

Kaikki yllä olevako nyt unohdettaisiin? Eikä katsottaisi kokonaisuutta.

Ei ole kohtuullista tehdä yhdestä virkamiehestä syyllistä. Tai muutamasta virkamiehestä.

Jos rikkiviisaat miehet jälkeenpäin tutkivat asioita suurennuslasilla, miksi ei tätäkin yksityiskohtaa hoidettu mallikkaasti, luulen, että seuraus on se, että näemme yhä enemmän naisia johtopaikoilla. Miehet jäävät turvallisesti takariviin ja katsomoon, jossa ei joudu paineisiin, mutta voi kyllä kravattia suoristellen arvostella.

Nyt aiotaan kuulla oikeusoppineita perustuslakivaliokunnassa. Käykö siinä niin, että ikään kuin Vatikaani omien muuriensa sisällä elää omaa todellisuuttaan? Eikö nyt kaikkien pitäisi olla sovinnollisia. Työtä riittää siinä, millä Suomi saadaan kasvun uralle vai jääkö Suomi ylivelkaantuneisuuden tilaan.

________________

Täydennys 29.4.:

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisu 7.4.2020:

https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1347/

Kommenttini: Mielestäni on aika erikoista, jos virkamies ei voisi luottaa, että asia on nyt lopullisesti ratkaistu, kun tällainen päätös tulee.
Rikosoikeudessakin on periaate: ei kahdesti samassa asiassa.

HS:n (29.4.) mukaan hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on kuitenkin sitä mieltä, että oikeuskanslerin tulisi ottaa kantaa, tulisiko VM:n kansliapäällikön nimitystä siirtää, kunnes perustuslakivaliokunnan selvitys valmistuu.

_________

Keskus­ta­laiset tyrmäävät Iltalehden jutun, jonka mukaan valiokunta selvittäisi Päivi Nergin toimien lain­mu­kai­suuden – ”Harvoin näkee näin vääristelevää ja huonotasoista journalismia”

Pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nan ju­ris­ti­jä­se­ne­nä hän [Markus Lohi] muis­tut­taa, et­tei pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­nal­la edes ole man­daat­tia tut­kia yh­den­kään vir­ka­mie­hen toi­mien lain­mu­kai­suut­ta.

Va­li­o­kun­ta päät­ti oma­na asi­a­naan teh­dä sel­vi­tyk­sen val­ti­o­neu­vos­ton ja edus­kun­nan vä­li­ses­tä tie­don­ku­lus­ta.

– Mis­sään mää­rin tämä ei kos­ke ke­tään yk­sit­täis­tä vir­ka­mies­tä, Lohi täs­men­tää Suo­men­maal­le.

 

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu