Onko Suomessa yhtään rehellistä presidenttiehdokasta, poliitikkoa tai ekonomistia? Etlan Aki Kangasharju vastasi viestiini.

Tarkoitan sanalla rehellinen nyt sellaista, jolla on valppaus nähdä Suomen velkaantuminen ja voima ryhtyä toimiin, yhdessä muiden kanssa.

Suomi velkaantuu 6 miljardin sopeutuksista huolimatta 2024-2027 yhteensä 47 miljardia, kuten – huom! – Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kyvyillä (joita en epäile tässä) on päätelty. Sellainen luku on katastrofi. Julkinen velkasuhde ylittää 80 prosenttia vuonna 2026.

Kun valtion velkaa on tähän mennessä noin 141 mrd, niin se, että velka lisääntyy neljässä vuodessa (ilman koronakriisiä) lähes 50 miljardilla, pitäisi olla hätätila ja huomion ykköskohteena. Korkojakin tulisi vuodessa lisää noin 1,5 miljardia.

Kysyin muutamalta ekonomistilta tänään mielipidettä, ovatko he samaa mieltä

Etlan toimitusjohtaja ekonomisti Aki Kangasharju vastasi lyhyessä ajassa: ”Olet täysin oikeassa!”

Mitä Suomessa siis pitäisi tehdä?

Painaa neljän vuoden yhteenlaskettu velan otto lähemmäksi 20 miljardia. Sitä se saisi olla korkeintaan. Suomi ei ole sodassa. Eikä enää ole koronapandemiaa siinä muodossa, että liikkeitä ja tapahtumia pidettäisiin kiinni.

Esimerkki keinoista: Verotusta voi kiristää ilman, että kokonaisveroasteesta tulee korkeampi kuin kymmenisen vuotta sitten

Jaakko Kiander HS 11.2.2023:

Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

Vielä vuonna 2016 kokonaisveroasteemme eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotannon arvoon oli 44 prosenttia ja lähellä pohjoismaisten verrokkimaiden tasoa. Tämän jälkeen kokonaisveroasteemme on kuitenkin alentunut.

Vuonna 2021 veroaste oli 43 prosenttia, ja tämän vuoden veroasteeksi valtiovarainministeriö ennustaa 41,2 prosenttia. Julkisen talouden ennusteissa veroasteen laskun ennakoidaan jatkuvan: vuodelle 2025 luvuksi arvioidaan 40,8 prosenttia.

Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen. [ – – ]

Kansantalouden tilinpidon luvuista voi nähdä, että merkittävin veroastetta alentanut tekijä on ollut työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen lasku. Tämä on ollut seurausta vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen osittaisesta siirrosta palkansaajien maksettavaksi. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen nousu puolestaan vähensi verotettavaa tuloa ja pienensi siten tuloverokertymää.

Toinen merkittävä muutos on ollut valmisteverotuottojen lasku. Käynnissä oleva siirtymä sähköautoihin on jo laskenut niin autoveron (sähköautot ovat verovapaita) kuin polttoaineverojenkin tuottoja. Julkisen talouden kestävyyslaskelmissa oletetaan valmisteverotuottojen alenevan myös jatkossa. Lisäksi tällä hetkellä on voimassa väliaikaisia arvonlisäveroalennuksia.

– ​Kommenttini: Pääministeri Petteri Orpon linja keventää verotusta ”napsu kerrallaan” on järjetön, epärealistinen, yhden puolueen tavoite, mutta ei taloustieteen tutkimusten tukema.
Muita esimerkkjä keinoista, lue Roope Uusitalon ehdotus. Keinojen (leikkausten ja veronkorotusten) suhde Katasen ja Sipilän hallituksessa.

Kun valtio tuottaa palveluja (mukaanlukien tulonsiirtoja), niiden saajat pitää laittaa myös maksamaan palvelut

Jos sitten oikeamääräinen verotus alkaa ärsyttää, syntyy tuloksia tuottava motiivi käydä palvelut ja tulonsiirrot läpi, mitä tulee ja voidaan karsia. Löysä raha ei aikaansaa tehokkuutta.

YLE uutiset 28.8.2023:

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 60-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu