Onko välttämätöntä velkaantua 47 mrd 2024-2027, eikö sitä voisi puristaa 20 mrd pienemmäksi?

Sixten Korkman HS 7.11.2023

Hallitus esittää suuria julkisten menojen leikkauksia. Samalla valtiovarainministeriö

arvioi veroasteen eri syistä alenevan vuodesta 2022 vuoteen 2027 kolme prosenttiyksikköä,

mikä vähentäisi verokertymää noin yhdeksän miljardia euroa. Siksi budjettialijäämä pysyy vaalilupausten vastaisesti suurena.

Veroasteen alenemista vähentävä, valikoiva verotuksen kiristäminen on tässä valossa paikallaan.

Veroastetta voidaan alentaa joko tietoisilla verotuspäätöksillä tai se voi alentua olosuhteiden muuttuessa.

Tässä Puheenvuorossani ei ole kyse verotuksen kiristämisestä, vaan veroasteen olosuhteista johtuvan alentumisen estämisestä.

Nyt Suomi velkaantuu 47 mrd neljässä vuodessa eli aivan ennätyspaljon (alla taulukko vuotuisista velanottomääristä 2000-2023). Aki Kangasharju vastasi 17.1.2024 minun katastrofi-arviointiini: ”Olet täysin oikeassa!”

Mielestäni velkaantuminen pitäisi puristaa (pienentää) edes 20-25 miljardiin.

Eli korottaa veroja nykyiseen 6 mrd (jo päätetyt) + 3 mrd (työn alla) sopeutuksiin sisältyvään veronkorotusmäärään verrattuna vielä enemmän.

Laskettaisiinko sopeutuksen määrä 2024-2027 silloin 6 + 3 + 5 = 14 mrd?

– Voi olla tai aivan perusteltu on myös näkemys, että nyt elämme veroalea, ja terveys-, koulutus- ym. palveluita annetaan alehinnalla. Verotus on säädettävä instrumentti.

– Jos kysyisi 4, 8 tai 12 vuoden päästä, oliko teidän (nykyisten päättäjien) ihan välttämätöntä ottaa silloin 47 mrd uutta velkaa 2024-2027, niin mitä te, itse kukin kansanedustaja, vastaisitte?

Lähetin tämän kysymyksen torstaina 7.3.2024 keskeisille ministereille ja kansanedustajille sekä ekonomisteille. Jäin odottamaan vastauksia. Yhtään vastausta ei ole tullut.

Minun vastaukseni olisi, että ei ollut, mutta päättäjät ja ekonomistit nukkuivat.

Jos saataisiin 20 mrd:lla pienennettyä velanottoa, 47 mrd – 20 mrd = 27 mrd, se tarkoittaisi 600 miljoonaa vähemmän korkorasitusta vuodessa (3 %:n korolla laskettuna).

Oliko ihan pakko velkaannuttaa 47 mrd, eikö olisi voinut kerätä 20 mrd veroja (jolloin velanotto olisi 27 mrd),

jotta sekin 20 mrd:ia ei olisi nyt, 2027, jälkeen kerryttämässä joka vuosi 600 miljoonaa euroa enemmän korkomenoja?

Velkaantuminen on yhä edelleen vaarallista

Elämme siirtymäkautta, että terve ja varovainen ajattelu velkaantumisen vaarallisuudesta on herpaantumassa.

Ikään kuin se on ikävä tai tyhmä mies, joka haluaa, että meidät kansalaiset laitetaan maksamaan menot (pienentämään velanotto edes säädyllisiin lukemiin). Kun voitaisiin olla maksamatta menoja ja hoitaa erotus velan otolla. Siitä ei näytä aiheutuvan mitään vahinkoa.

Tosiasiassa verojen maksaminen olisi parasta liikkeelle panevaa voimaa ja dynamiittia siihen, että syntyy kouriintuntuva intressi tarkastella, mihin raha menee ja missä on  löysää rahankäyttöä. Ensin veroja, sitten alkaa löytyä muunlaista sopeutusta tilalle.

Onko velkasuhde vielä turvallisen pieni?

Nykyisen budjettikriisin aiheuttaa yhtenä syynä kohonneet korkomenot.

Sellainen velkasuhde, joka on Italiassa (141 %), syöksee milloin tahansa Euroopan uuteen eurokriisiin.

Ranskassa (velkasuhde 112 %) ei ole ollut ylijäämäistä budjettia kohta 50 vuoteen (viimeksi 1974), kuten Juha Sipilä kirjassaan Koko Suomen taajuudella 2019 mainitsi.

Ranskan Emmanuel Macron löi nyrkkiä pöytään, kun elpymispaketista käytiin 2020 raskaita neuvotteluja, jotka venyivät yömyöhään.

Suomelta kupattiin pakkolahjaksi muille rahaa 5 mrd.

Velkaantuneen maan Macron käyttäytyy epäkorrektisti ja muita velkaantumiseen pakottaen, vältellen vaikeampaa aihetta eli talouskuria. Haluaako Suomi olla euroalueella ongelmien aiheuttaja vai täysivaltainen, taloudestaan huolta pitämään kykenevä maa?

Juha Sipilä kirjoitti 2019:

Kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi, että tavoittelimme 72 prosentin työllisyysastetta, velkaantumisen taittumista vaalikauden aikana [kommenttini: tarkoittanee siis velkasuhteen kasvamisen lakkaamista] ja velaksi elämisen loppumista vuoteen 2021 mennessä sekä suuren maakunta- ja soteuudistuksen valmistumista.

– Kommenttini: Eikö enää edes tavoitella velaksi elämisen loppumista eli nollavelanoton budjettia?

Nykyinen hallitusohjelma:

Velkaantumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista

yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. Hallituksen tavoite

on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde

laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.

Jos KD ja PS Riikka Purra liittoutuisivat vaatimaan velan oton pienentämistä 27 mrd:iin, Orpolla ei olisi juuri muuta mahdollisuutta. Hän ei halua hallituksen hajoavan ja uuden hallituksen muodostamista sosiaalidemokraattien kanssa. Käsitys, että olisi jotenkin perusteltua tai välttämätöntä velkaantua 47 mrd neljässä vuodessa, on velttoa ajautumista, voimattomuutta ja uneliaisuutta.

Aivan järkyttävää velkaantua kahdeksassa vuodessa (2020-2027) lähes 100 miljardia, tuplata velkamäärä.

Linkki: Näillä keinoilla (veroasteen alentumisen estämisen lisäksi) velanotto saadaan pienennettyä.

Miten veroasteen alentuminen näkyy

Budjetti 2016, budjetti 2024
luvut tuhatta euroa

 

 

 

Veroasteet:

 

Arvoisa kokoomus, sanasta miestä. Ja muut puolueet: rakentavasti keskustellen, yhteinen isänmaa kyseessä.

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 61-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu