Osataanko Suomessa rakentaa kouluja?

 

Espoon Tapiolassa Aarnivalkean koulu on useammassa suhteessa esimerkki siitä, että on valittu hyviä rakennusratkaisuja, jotta ei vähän päästä olisi sisäilmaongelmia tässäkin rakennuksessa.

Koulu avattiin oppilaille syksyllä.

1 ) Viistokatto. Ei tasakattoa.

 

2) Riittävän leveät räystäät, ettei viistosade kastele seinää. Tavallinen näky on, että räystäitä ei ole, vaan katosta seuraava jatke on vaakatasossa oleva ränni:

3) Räystäät jopa päädyissä eikä vain pitkillä sivuilla:

4) Lattiataso on selkeästi maanpintaa korkeammalla, jopa metrin (portaat osoittavat sen):

5) Tuulettuva rossipohja. Sokkeli on metalliritilää.

6) Rakennuspaikka on korotettu. Nytkin sateella muodostuu lätäkkö etualalla olevalle nurmikolle.

Mikä oli salaisuus, että osattiin rakentaa varmoja valintoja käyttäen turvallisesti? Ilmeisesti se, että Espoo vuokraa tätä määraikaiseksi tarkoitettua siirtokelpoista moduulikoulua sen rakentajalta Elementit-E Oy:ltä. Kritiikki ei kohdistu rakentajiin vaan tilaajan / rakennuttajan (tässä tapauksessa Espoon) tulisi valita varmoja ja vähän huoltoa edellyttäviä rakennusratkaisuja rakennuttaessaan itselleen. Yle 1.3.2019:

  • 3 000 neliömetrin suuruisen koulun rakentamiseen kuluu yhteensä neljästä viiteen kuukautta. Pääasiassa rakentaminen tapahtuu sisällä tehtaassa. Hintaa tämän kokoiselle koululle tulee karkeasti 6-7 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Elementit-E Oy:n johtaja Veli Hyyryläisen mukaan pysyviksi jäävien tilojen kysyntä on kasvanut. Hänen mukaansa moduuleista rakennetun koulun käyttöikä on vähintäänkin 50 vuotta, jopa lähemmäs sataa.

Espoon sivut 18.6.2018:

  • Uusi [Aarnivalkean] koulu on tarkoitus hankkia leasing/vuokra -mallilla kilpailutuksen voittaneelta tilaelementtitoimittajalta. Vuokrasopimuksen pituus on 10 v + 5 vuoden optio.
Kommentit: eikö yllä oleva olekin 
hyvän näköinen koulu (muun ohella). 
Ei mikään ankea parakki.

Seinäjoellakin osataan rakentaa kouluja, esimerkki

Huono esimerkki päiväkodista Tapiolassa

En ymmärrä, miksi Espoo rakensi tasakattoa ja lattia suoraan maan pinnan tasolle (sekä ei räystäitä) päiväkodin Pohjois-Tapiolaan Piilopolun päähän.

 

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 56-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu