Ottaisimmeko vielä 8 miljardia lisää takausvastuita, vai emme, hallitus aprikoi

Kyselytunti 14.5.2020

Hallituksella ei ollut mitään kantaa suuntaan eikä toiseen, vieläkö Suomi ottaa lisää takausvastuuta, tiistaina eduskunnan käsittelyssä olleiden 804 miljoonan lisäksi. Elpymisrahastoon liittyvän takausvastuun määrä olisi vähintään 7 miljardia.

Petteri Orpo:

  • Toinen kysymykseni liittyy nyt pöydällä olevaan, suunnitteluvaiheessa olevaan recovery fundiin [elpymisrahasto], joka on jopa 1.500 miljardin kokoinen uusi rahoitusväline.
  • Mikä on hallituksen ajatus tämän suhteen? Paljonko se meille maksaisi? Mikä on vastuidemme lisäys? Mitä siitä ajatellaan olevan Suomelle hyötyä? Olisi äärettömän tärkeää tietää hallituksen linja tässä vaiheessa suunnitteilla olevaan uuteen massiivisen rahoitusvälineeseen.

Kunnon vastausta hallitukselta ei tullut.

Sanna Marinin vastaus oli se, että komissio lähettänee ehdotuksensa vasta ensi viikolla. Tosiasiassa yksityiskohdista on jo paljon ennakkotietoa.

Käytännössä hallituksella voisi nyt jo olla selväpäinen nöyristelemätön linja: Suomi ei takaa enää yhtäkään euroa.

Kyse on järkyttävän suurista takausvastuista (7–25,4 miljardia), olipa rahaston koko 500 miljardia, 1.000 miljardia tai 1.500 miljardia. Yle:

Tavion (klo 16.36) ja Halla-ahon kysymyksiin siitä, onko jokin euromääräinen raja euron tukemiselle (takausvastuille), ei tullut vastausta.

Kulmuni klo 16.05:

  • Siihen, minkälaista keskustelua on erinäköisistä elpymisrahastoista ja tulevista monivuotisista kehyksistä: On varmasti niin, että Suomikin tarvitsee aika paljon tukea vaikkapa maatalousneuvotteluissa. Jos me sanomme kaikkeen ei, luuletteko te, että joku auttaa meitä sen jälkeen?

– Kommentti: Eivätköhän maatalousneuvotteluissa yhtä köyttä vedä ne, jotka olisivat saamapuolella.

Eikö  Suomi kuulu enää ns. Hansaliittoon, joka vaatii talouskuria? Miksi on menty vetelään välimaastoon?

Tätä ihmettelivät Petteri Orpo (kok.) ja Peter Östman (kd).

Kunnon vastausta ei tullut.

Suhtautumisessa takausvastuisiin ja kunkin maan omaan vastuuseen taloudestaan tiukkoja ovat nyt olleet Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi.  Välimaastoon ovat nyt asemoituneet Saksa ja Suomi. Se oli Sanna Marinin vastaus.

Tytti Tuppurainen klo 16.15: Aivan kuten pääministeri Marin tässä totesi, meidän lähtökohtamme on se, että EU on yhtenäinen ja EU säilyttää toimintakykynsä. Siihen tavoitteeseen ei kuulu se, että EU:n sisälle muodostuu erilaisia blokkeja ja tulisi valita aina linjansa ja eri blokit olisivat asiassa kuin asiassa aina eri mieltä.

  • Kommentti: Nyt kannattaisi Tytti Tuppuraisen miettiä vähän uudestaan. Hallitus puhuu sisäisestikin ristiriitaisesti, toisaalta siitä, kuka meitä auttaa. Eiköhän tosiasia ole se, että kaikki maat, ja varsinkin velkaantuneet, ajavat itsekkäästi omia etujaan. Suomi voi olla hyväuskoinen hölmö suoraselkäisyydessään.

Sanna Marin klo 16.32:  Emme me neuvottele siltä pohjalta, kenen maan kyljessä olemme tai kuka on meidän kaveri, vaan me tietenkin tuomme esille ne Suomen kannat ja Suomen näkemykset eri asioihin, on kyse sitten monivuotisesta rahoituskehyksestä tai muista asioista.

___________

Aika näyttää, pitävätkö nämä Tytti Tuppuraisen puheet paikkansa

Tytti Tuppurainen klo 16.09: Pankeille ei ole menossa yhtään mitään.

– Kommentti: Saapa nähdä, pitääkö paikkansa. Todellisena huolen aiheena nyt ei ole kyse vain 432 ja 372 miljoonan takauksista ja mitä niiden kohteena olevilla lainoilla rahoitetaan, vaan esim. EKP:n maaliskuussa aloittamasta osto-ohjelmasta (HS 12.5.2020).

Tytti Tuppurainen klo 16:34: Mikäli siitä ”elpymisrahastosta lainoja annetaan, ne sitten myös takaisin maksetaan.”

– Kommentti: Kovin on hyväuskoista. Että takaajilla ei olisi riskiä.

________________________

Seuraava ote Raamatusta on kirjoitettu ”näkymättömällä musteella” (valkoisella):  Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan. Sananlaskut 17:18

Ja sama mustaa valkoisella:

Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan. (Sananlaskut 17:18).

_________________________

 

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu