Pisarapilven kulkua ja kestoa ilmassa olisi hyvä mallintaa muissakin kuin yskähdystilanteissa

Aika vähän keskustelua syntyi tästä, 6.4.2020 tulleesta uutisesta:

  • Suomalaistutkijat mallinsivat supertietokoneella – näin korona leviää lähikaupassa: Yskäisy säilyy ilmassa luultua pidempään (Iltalehti 6.4.2020; Yle; HS, jossa on videokin).
  • Ei voida poissulkea sitä, että koronavirus voisi tarttua myös ilmateitse, kertoo suomalaistutkimus. (HS)

– Pisarapilven laimenemiseen kului jopa 7 minuuttia videossa olevan aikamittarin mukaan.

Aiempi uutinen 31.3.2020 Iltalehti:

  • MIT:n mukaan yskimisen ja aivastelun yhteydessä leviävät viruspisarat voivat matkata kosteassa ja lämpimässä ilmassa 10–100 metrin sekuntivauhtia luoden jopa seitsemän, kahdeksan metrin etäisyydelle yltävän viruspilven.

Ensimmäinen havainto olisi jo se, että jos yskäisijä ei olisikaan yskähtänyt kaupan hyllyjen suuntaisesti, vaan yskähdys olisi tullut hänen ottaessaan hyllystä tavaraa, pisarapilvi täydessä tiheydessään olisi pöllähtänyt hyllyn yli toiselle puolelle.

Lisäksi olisi erityisesti hyödyllistä tietää, miten pitkään pisarapilvi leijailee, kun ihminen puhuu tai hengittää. Voit itsekin testata, että hengityksen voimakkuus suun kautta on suunnilleen sama, puhut tai hengität. Jos suu on suurempi virusten levittäjä kuin nenä, hengitystapaukset pitäisi jakaa alaryhmiin: hengittää suun kautta ja hengittää nenän kautta. Ei tarvitse ajatella, että menee elämä hysteeriseksi, jos alamme tietää liian tarkkaan näistä asioista. Ei, vaan tarkasta mallinnuksesta voi olla hyötyä esim. teho-osastolla, kun hoitaja liikuttelee nukutettua, hengityskoneessa olevaa potilasta eli joutuu tulemaan hyvin lähelle.

Aalto-yliopiston tiedote 6.4.2020:

  • Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto ovat tutkineet, miten äärimmäisen pienet ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai jopa puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana. Hiukkaset kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia.

Seuraavia tapauksia voisi tutkia:

1) Henkilö puhuu sisätiloissa. Ja samalla tutkia, onko hengitys samanveroinen mikrobien levittäjä. Eli yskähtämisessä leviää muuallekin kuin välittömään läheisyyteen. Kun ei ole kyse yskimisestä, niin mitä tarkemmin tarkoitetaan leviämisellä välittömään läheisyyteen? Välillä on puhuttu, että lähikontaktin pitää olla vähintään 15 minuuttia, jotta on tartunnan vaara. Taitaa olla vanhentunut tieto. VM:n Juha Sarkio sai tartunnan pienessä neuvotteluhuoneessa.

1 B) Naurahdus joko kesken oman puheen tai reagointina johonkin on myös pienempään yskähdykseen verrattava puuska suusta ulos.

2) Henkilö huutaa sisätiloissa.

– Esimerkki: kuorossa laulaminen on voimakasta äänenkäyttöä, Los Angeles times

3) Henkilö puhuu ulkona ja tuulee tavallisella tuulen nopeudella kohti ohikulkijaa (tuuli tulee siis puhujan takaa ja samassa rintamasuunnassa on ohikulkija esim. 10 sekuntia).

4) A) Jos henkilö puhuu kaupan kassan luona esim. näin: ”Onko teillä sitä uutta tuotetta, jota mainostettiin lehdessä, Reissumies tumma kokojyvä?”
Tämä puhuminen kestää 20 sekuntia.

4 B) Joku saa kaupassa puhelun kännykkään. Se voi olla tavallinen asiakas, kiinteistönvälittäjä tai muu yrittäjä, jolle asiakas soittaa. Ei varmaankaan tule mieleen, etteikö voisi puhua kännykkään seisten paikallaan vaikka vähän syrjässä.
Puhelu asiakkaan kanssa kestää 2 minuuttia.
A tai B tilanteessa puhujan poistuttua paikalta samaan paikkaan tulee toinen henkilö.
– Kuinka pitkään aerosolia leijailee ilmassa hengitysteiden korkeudella?

5) Samanlainen puhumistilanne ja jonkun täytyy ohittaa puhuja esim. kapeammassa hyllyvälissä. Mikä on turvaetäisyys toiseen, joka puhuu? 1,5 – 2 metriä?

6) Haukotus päästää ulos myös melko paljon ilmaa, ei tosin paineella.

7) Puuskuttavan (hengästyneen) hengitys on voimakkaampaa ja varmaan leviää kauemmas kuin tavallinen uloshengitys.

8) Sängyssä makaavan ihmisen hengityksen sumu/pisarapilven liikkuminen ja kestoaika olisi myös hyödyllistä tutkia, silmällä pitäen tehohoidon potilaita ja kotihoidossa olevia sekä vaikkapa hammaslääkärin turvallisuutta.

9) Kuiva ilma. Koehuoneeseen voisi aikaansaada lentokonetta vastaavan 10–20 prosentin ilmankosteuden. Säilyykö pisarapilvi jopa pidempään ilmassa, kun on vähemmän vesihöyryä, joka kiinnittyessään hengitysteistä tulleeseen pisaraan voi aikaansaada pisaran putoamisen maahan. Linkki.

10) Henkilöllä on maski: pääseekö maskista millainen määrä pisaroita läpi maskinkäyttäjän hengittäessä, puhuessa tai aivastaessa. Katso kommentit 16.4.

Kirjoitin asiasta Aalto-yliopiston professori Ville Vuoriselle. Hän vastasi tänään näin:

  • Hei, kiitos, hyviä pointteja. Tämän tapaiset asiat kirjallisuuden perusteella vaikuttavat kokonaisuuteen. Toivottavasti voimme raportoida jotain näihin liittyvää lähitulevaisuudessa. yst.terv.Ville V.

Jäämme siis odottelemaan.

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu