”Rahoitetaan EU:n budjetista” = Suomesta tulee suurempi nettomaksaja, ehkä seuraavat 10 vuotta

Lainaus europarlamentaarikko Henna Virkkusen Puheenvuorosta:

  • Kolmas pilari on eurooppalainen elvytysrahasto, josta jäsenmaita tuettaisiin ensisijaisesti tai kokonaisuudessaan lainoilla. Rahaston koko tulisi liikkua lähellä 1000 miljardia euroa. Myös tämän valmisteluun komissio sai torstaina eväät EU-maiden valtiojohtajilta.
  • Tämä ”Marshall-rahastoksi” ajoittain kutsuttu elvytysrahasto voitaisiin mahdollisesti rahoittaa EU-komission ottamalla ja hallinnoimalla lainarahalla. Lainat taattaisiin unionin budjetista ja jäsenmaiden lisätakauksilla. Se olisi selkein, läpinäkyvin ja käyttökelpoisin tapa rahoittaa jälleenrakennuksen vaatimia investointeja. Rahaston rakentaminen EU-budjetin yhteyteen toisi mekanismin EU-tason demokraattisen valvonnan piiriin ja mahdollistaisi rahoituksen jakamisen hallitusti vain yhteisesti määriteltyihin tarkoituksiin. On selvää, että myös tämä malli lisää Suomen riskejä ja vastuita, mutta vähemmän kuin vaihtoehtonsa ja huomattavasti vähemmän kuin riski koko euroalueen romahtamisesta.

Jos euroalue olisi 500 miljoonaa asukasta, Suomen osuus olisi 1 %, jos jakoperuste olisi asukasluku.

1 % 1 000 miljardista olisi 10 miljardia.

Jos EU:n budjettia syödään etupainotteisesti, tulevina vuosina EU:lla ei ole jakaa samaa määrää rahaa kuin tavallisesti. Näin ollen Suomen nettomaksu, joka on ollut luokkaa 400–500 miljoonaa vuodessa, voisi olla miljardin suurempi seuraavat 10 vuotta.

Onko tämä hyvä tulevaisuudennäkymä? Ei todellakaan.

_____________________

Lisäys 26.4.2020:

Vaikka 1 000 miljardista ei kaikki kaatuisi takaajien maksettavaksi, niin voi kaatua esim. puolet. Suomelle tulisi 5 miljardia lisää maksettavaa EU-jäsenmaksuina.

HS pääkirjoitus 20.4.2020: ”Ratkaisevaa on, onko velkapotti Italian hoidettavissa. Todennäköisesti on – jos Italian korot pysyvät alhaisina ja maan pankkien rahoitushuolto toimii niin hyvin, että viruskriisi ei johda pankkikriisiin. ”

–Tuollainen on utopistista jaaritusta. Katsokaa pikemmin, miten Italia on velkaantunut vuosi vuodelta.

_____________________________________

 

Lähde: Veronmaksajat.fi

Kun Suomi joutuu tänä vuonna ottamaan luokkaa 15 miljardia uutta velkaa, mitä se tarkoittaa:

Se on nyt menoa Suomelta eikä paluuta ole –pysyvään ylivelkaisuuteen.

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu