Ruokakriisinyrkki tarpeen perustaa nyt ajoissa

Ruokakriisinyrkki

Ruokakriisi on alkanut jo ruokapulana Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Ruoan tuotantoa on lisättävä

Pääministeri Marin lausui (IS 23.4.2022), että ruoan tuotannon omavaraisuutta on lisättävä ja tuotannon on oltava niin suuri, että voimme auttaa myös muita.

— Onko näin toimittu käytännössä?

Ei vaikuta siltä. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan haastattelun (HS 28.5.2022) perusteella ei ole tehty edes riittäviä toimia ruoan tuotannon vähenemisen estämiseksi.

Paljonko lihan tuotannosta – sen muututtua tappiolliseksi — loppuu esim. 3 kuukaudessa nykytahdilla?

— Tällaisiin kysymyksin tulisi olla vastaus maan hallituksella tiedossa ja sen tulisi alkaa toimia.

Entä paljonko loppuu 6 kuukaudessa? Mikä prosenttiosuus ruoasta ja saaduista kaloreista?

Halutaanko sen antaa loppua ja katsotaan passiivisina sivusta?

Kun lihan tuotanto vähenee, vähemmän esim. kauraa menee myyntiin Suomesta. Globaali tilanne huononee.

Lihaa voidaan aina laittaa vaikka säilykepurkkiin.

90 % syksyllä kylvetystä tuhoutui, Marttila sanoi

— Eli paljonko Suomen keskiverto kokonaisviljasadosta on menetetty?

Prioriteetit

Ruokakriisinyrkin perustaminen osoittaisi, että ruokakriisi on ykkösasioiden joukossa ja ratkaisuja tullaan tekemään.

Esim. ilmastokriisin, vaikka on suuri ongelma sekin, täytyy jäädä kakkoseksi — ainakin toimenpiteissä pitkällä olevassa Suomessa —, kun on kyse nälkää näkevistä.

Vertailu tuulivoiman suosimiseen

Kun haluttiin ekologista energiantuotantoa, taattiin tuulivoimafirmoille tietty hinta niiden myymälle tuulisähkölle.

Samalla tavalla tulisi nyt taata ruoan tuottajille hinta, joka kattaa nousseet tuotantokulut, palkat ja katetta on jäätävä myös korvausinvestointeihin. Eli tulisi taata sellainen hintataso myydyille tuotteille kuin niillä oli ennen ruokakriisiä, eli kohonneita energian, lannoitteiden ja rehun hintoja.

Olemme syöneet tänä vuonna alihintaista ruokaa.

Mistä rahoitus?

Olemme kuin sotatilassa.

Käsittääkseni sotatilassa on aina jouduttu korottamaan veroja eikä ole voitu elää kuin ei mitään kriisiä olisikaan kuluttamassa valtion rahoja.

Ensisijassa otetaan rahaa kuitenkin tähän — varautumiseen muidenkin maiden hyväksi — muusta kehitysyhteistyöstä. Kehitysyhteistyössä tulisi jättää nyt muutamaksi vuodeksi mm. ihmisoikeuskysymykset ja ilmastotyö vähemmälle, koska ihmisen tarvehierarkiassa tulee syöminen numerolla yksi.

Ukrainan viljan myyntiin saaminen

Mielestäni Eurooppa maksaa raskaasti, jos viljaa ei saada ostajille. Sellainen uhmakkuus olla tekemättä kompromisseja (viime kädessä) Venäjän kanssa tulee maksamaan ehkä liikaa ja aiheuttaa pakolaistulvaa.

Vilja oli realiteetti Suomellekin jatkosodassa.

Varautumisen ministerityöryhmä

Täydentämällä maaliskuussa perustettua Varautumisen ministerityöryhmää, jonka johdossa on valtiovarainministeri Annika Saarikko, keskusjärjestöjen ja -liikkeiden ja HVK:n edustajilla sekä ministeriöiden päälliköillä koossa voisi olla Ruokakriisinyrkki.

Lopuksi

Nyt elämme nipin napin vielä lihavan lehmän hyvää kautta, mutta joka tapauksessa kauden viimeistä vuotta, kuten oli Raamatun seitsemän lihavaa lehmää, kuvaamassa seitsemää lihavaa vuotta.

Niiden aikana tuli Joosefin neuvojen mukaisesti kerätä ruokaa talteen.

Esko Nurminen varatuomari

 

KD:n kriisipaketista 16.3.2022 osia:
Välitön varautuminen ja huoltovarmuus ruokaturvan osalta
1. Aloitetaan välittömästi valkuaiskasvien varmuusvarastointi.
2. Nostetaan varmuusvarastoinnin tasoa.
3. Laajennetaan Huoltovarmuuskeskuksen siemenviljavarastojen valikoimaa.
4. Vahvistetaan merikuljetuskapasiteettia etenkin Pohjanlahdella.
5. Tehdään Huoltovarmuuskeskuksen budjettiin yleiskorotus.
6. Aktivoidaan tarvittaessa EU:n sianlihan yksityisen varastoinnin tuki, joka mahdollistaa sianlihan varastojen kasvattamisen. Tilapäinen ylituotantotilanne on pienempi ongelma kuin elintarvikepula. Esimerkiksi Kiina on kasvattanut sianlihan varastojaan jo pitkään.
7. Edistetään kotitarveviljelyä ja kaupunkiviljelyä.

8. Suunnataan fosforituotantoa lannoitteiden valmistukseen. Fosfori on peltoviljelyssä tärkeä ra- vinne. Eurooppaan tuodaan runsaasti fosforia muun muassa Afrikasta. Siilinjärvellä sijaitsee Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Savukoskella Soklissa sijaitsee lisäksi valtava fosfaattiesiintymä. Hankkeen omistaa nykyisin valtio-omisteinen Suomen Malmijalostus oy. Mikäli kaivos joskus avataan, tulee valtion omistajaohjauksella varmistaa, että maatalouden fosforitarpeet priorisoidaan akku- ja muun teollisuuden tarpeiden yli.

Tuomas Malinen:

+2
eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 58-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.
esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu