Selkeyttääkö sanojen isä ja äiti poistaminen lakia vai päinvastoin?

Ilta-Sanomat 10.2: STM:n virkamies Liisa Siika-aho vastaa IS:n toimittajalle:

”Oletko katsonut sairausvakuutuslakia, jossa isä ja äiti on? Sitä on viimeksi uudistettu, kun tuli sukupuolineutraali avioliittolaki. Nyt kieli on laissa sellaista, että vaikka olisi asiantuntija, on tosi vaikea tietää puhutaanko isästä vai äidistä.”

– Kommentti: Jos nykyisessä laissa jo on epäselvää, puhutaanko isästä vai äidistä, ei se ainakaan selvemmäksi mene luopumalla termien isä ja äiti käytöstä!

Käsitehirviöt eivät selkeytä lakia.

Kuka on äiti? Synnyttäjä on lapsen äiti (jätetään jokin kohdunvuokraus nyt pois käsittelystä).

Siika-aho: ”Jos lukee sairausvakuutuslakia, on tosi vaikea tietää, kenen oikeuksista puhutaan. Neutraalimpi kielenkäyttö selkeyttäisi sitä lakia huomattavasti.”

Missä sairausvakuutuslain pykälässä on Siika-ahon mainitsema tilanne, että on vaikea tietää, puhutaanko isästä vai äidistä? En ole itse löytänyt. Odotan vastausta.

Sukupuolta voidaan pyrkiä häivyttämään työnhakutilanteissa, että valintaa ei tehtäisi sukupuolen perusteella. Mutta kun taas on kyse perhe-etuuksista, ei liene aihetta häivyttää käsitteitä äiti ja isä, joissa ei ole mitään syrjivää tai epäkunnioittavaa. Myöskään adoptioäiti tai adoptioisä eivät ole alentavia tai loukkaavia termejä. Eikä isäpuoli terminä ole loukkaava vaan totuudellinen.

Homo- tai lesbopari voi adoptoida lapsen ja voi olettaakin, että henkilön ottaessa lapsen pysyvästi hoitoonsa, hän on valmis antamaan perinnönkin hänelle. Adoptio, olipa samaa sukupuolta olevan tai heteroparin tai yksin elävän, aikaansaa samanlaisen tarpeen antaa aikaa tunnesiteen muodostumiselle vanhemman ja lapsen väille, siksi sitä tuetaan palkallisella äitiyslomalla tai isyyslomalla.

Ymmärrän kyllä lain muutoksen tarkoituksen: Kun isäkin saa yhtä paljon vapaata, ei työnantaja voi palkatessaan pitää negatiivisena, että tämä nuori nainen voi tulevina vuosina olla äitiyslomalla ja tulee vaivaa sijaisen palkkaamisesta.

Millainen sairausvakuutuslaista tulisi muutettuna?

Nykysisältöisessä sairausvakuutuslaissa on otsikkoja myöten selvästi kirjoitettu esim. äitiysraha, ei synnyttäjänraha.

Ensimmäinen esimerkki:

9 luku
2 §
Äitiysraha
Vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on oikeus saada raskauden ja synnytyksen perusteella äitiysrahaa.

– Se kuuluu lain logiikkaan, että puhutaan vakuutetusta (käsite määritelty 1 luvun 2 §:ssä). Mutta otsikossa on joka tapauksessa Äitiysraha. Äidistä ei ole itse tekstissä korrektia puhua, kun pykälä koskee myös aikaa ennen synnyttämistä.

Toinen esimerkki:

1 pykälän 2 momentin alusta:

– Ei ole hyvä, jos tämä muutetaankin muotoon (hakasulkeissa vertailuna nykyinen sana):

Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan [isään] SYNNYTTÄJÄN LISÄKSI TOISEEN VANHEMPAAN ja muuhun vakuutettuun, joka on avioliitossa lapsen [äidin] SYNNYTTÄJÄN kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään.”

Kolmas esimerkki:

– Ei ole hyvä tämäkään, jos se muutetaan muotoon:

8 §
Vanhempainraha
Vanhempainrahaan on oikeus vanhempien sopimuksen mukaan [joko lapsen äidillä tai isällä] JOMMALLA KUMMALLA VANHEMMALLA. Jos [äiti] SYNNYTTÄJÄ ei osallistu lapsen hoitoon, [isällä] TOISELLA VANHEMMALLA on lapsen hoidosta vastatessaan 1 §:n 2 momentista poiketen oikeus vanhempainrahaan, vaikka [äiti ja isä] VANHEMMAT eivät enää elä yhteisessä taloudessa.

Neljäs esimerkki:

— Ei tule hyvä tästäkään , jos äiti-sana korvataan synnyttäjä-sanalla:

8 pykälän 3 momentti
Vanhempainrahan maksaminen edellyttää, että [äiti] SYNNYTTÄJÄ on käynyt lääkärin tai julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevan ja riittävän koulutuksen saaneen kätilön tai terveydenhoitajan suorittamassa jälkitarkastuksessa terveydentilansa selvittämiseksi aikaisintaan 5 ja viimeistään 12 viikon kuluttua synnytyksestä.

Ilta-sanomat 5.2.2020:

”Raskausrahakausi sille, joka synnyttää” -olisiko väärin puhua äidistä?

Hallitusohjelma

Sivu 89: Yhdistetään äitiys- ja isyyslait vanhemmuuslaiksi.

Hallitusohjelmassa ei puhuta sanallakaan sukupuolineutraaliudesta tai termien isä ja äiti häivyttämisestä. Sivu 135:

__________             _________          ______

 

Onko nykyisen lain pykälien nimien termeissä jotain vikaa:

Esimerkki: 1 § 2 ja 3 momentit:

Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan isään ja muuhun vakuutettuun, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään. Lisäksi vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan vakuutettuun, joka jatkuvasti elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, ei kuitenkaan vakuutettuun, joka jatkuvasti elää adoptiovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Adoptiovanhemman ja hänen aviopuolisonsa vanhempainpäivärahasta säädetään 11, 12 ja 12 a §:ssä.

Mitä tässä laissa säädetään isästä, sovelletaan myös vakuutettuun, johon 2 momentin nojalla sovelletaan vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä. Jos lapsella on biologinen äiti ja adoptioäiti, jotka ovat tai ovat olleet keskenään avioliitossa, lapsen äidillä tarkoitetaan tässä laissa lapsen biologista äitiä.

11 §: Mielestäni tässä käytetyissä termeissä ei mikään loukkaa samaa sukupuolta olevia pareja:

11 § Adoptiovanhemman vanhempain- ja isyysraha

Adoptiovanhemman vanhempainrahaan ja osittaiseen vanhempainrahaan on oikeus vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa lapsen adoptiotarkoituksessa. Adoptiovanhemman vanhempainrahaan on oikeus sopimuksen mukaan joko adoptiovanhemmalla tai vakuutetulla, joka on avioliitossa adoptiovanhemman kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään. Oikeutta adoptiovanhemman vanhempainrahaan ei kuitenkaan ole vakuutetulla, joka on ottanut lapsen adoptiolapsekseen ja on avioliitossa adoptiolapsen vanhemman tai adoptiovanhemman kanssa.

Adoptiovanhemman vanhempainrahaan oikeutetulla adoptioisällä on oikeus isyysrahaan siten kuin 6 ja 7 §:ssä säädetään.

Jos kaksi adoptiovanhemman vanhempainrahaan oikeutettua adoptioisää tai adoptioäitiä ovat yhdessä ottaneet lapsen adoptiolapsekseen, oikeus isyysrahaan on 2 momentista poiketen toisella adoptiovanhemmista vanhempien sopimuksen mukaan.

____________________

Kommentti: Onko IL:n Kreeta Karvala lukenut lakia ennen kannan ottamistaan pääkirjoituksessa?

Kansanedustaja Ben Zyskowicz

Kansanedustaja Pekka Aittakumpu, Suomenmaa

Valtioneuvoston tiedote 5.2.2020:

  • Sanamuodoiltaankin vanhentunut lainsäädäntö saadaan nykyaikaiselle tasolle, kielenkäyttö sukupuolineutraaliksi ja kaikille perheille sopivaksi.
eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 56-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu