Sixten Korkman siunaa Suomen ylivelkaantumisen, HS 5.5.2020

Sisältö:

  1.  Mitä Sixten Korkman kirjoitti HS Vieraskynässä 5.5.2020
  2.  Italia konkurssissa, Ranskassa rahan arvon taju kadonnut
  3. Kuinka paljon EKP voi luoda uutta rahaa ilman inflaation lisääntymistä ja eurovaluutan uskottavuuden kärsimistä
  4.  Miten EKP:n Christine Lagarden talouskuri muuttui
  5.  Voiko Saksan perustuslakituomioistuin estää EKP:n velkakirjaostot?
  6. Miksi Suomen pitäisi Macronin ja joidenkin muiden mielestä osallistua Italian pelastamiseen
  7.  Mitä seurauksia on Suomen ylivelkaantumisella, joka ylivelkaantuminen tapahtuu nyt juuri silmiemme edessä
  8.  Toimenpide-ehdotukset

1. Mitä Sixten Korkman kirjoitti HS Vieraskynässä 5.5.2020

  •  Linkki
  • On syytä helpottaa Etelä-Euroopan taloudellista ahdinkoa, sillä akuutti velka­kriisi Italiassa johtaisi suuriin ongelmiin koko Euroopassa ja Suomessa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan valistuneesta itsekkyydestä, kuten hallituksemme toivon mukaan ymmärtää. Ja saattaahan Suomikin joskus kaivata solidaarisuutta.
  • Suomen valtio velkaantuu lähivuosina rajusti. Vastaavaa tapahtuu kaikkialla.
  • Velkaantuminen on sallittava, sillä muuten talous pysähtyy konkurssi- ja työttömyyskierteeseen.
  • Suhtautuminen valtion velanottoon on muuttunut. Syy on yksinkertainen: valtion lainakorot ovat erittäin matalia. Suomen valtion lainakorot ovat jopa miinusmerkkisiä johtuen siitä, että velkamme taso on toistaiseksi kansainvälisesti kohtuullinen. Velka ei ole rasitus, jos sille maksettava korko on talouden kasvuvauhtia alempi. Näin tulee olemaan pitkään johtuen rahoitusmarkkinoiden tilasta ja keskuspankkien toiminnasta. Finanssipolitiikassa ei ole lähivuosina sitovaa velka­rajoitetta. Silti velkakierre on ajan myötä taitettava.
  • Voiko tule­vaisuus silti olla upea? Kyllä voi, mutta vasta tuskallisen sopeutuksen jälkeen. Eri etuja ja vaatimuksia joudutaan arvioimaan uudelleen.

Kommenttini yllä olevaan: Lause ”Finanssipolitiikassa ei ole lähivuosina sitovaa velka­rajoitetta” on äärimmäisen vaarallinen arvostetulta ekonomistilta. Korot voivat nousta ja normaalitilanteessa ne nousevat. Silloin yli 100 miljardin valtion velasta alkaa mennä 1 %-yksikön koron nousua kohden miljardi euroa enemmän korkoa, ei heti vaan viiden vuoden siirtymäajalla velan osia uusittaessa. Mistä se miljardi otetaan? Ei mistään, eihän velkaakaan ole aikaansaatu lyhentää edes nousukaudessa 2016–2019. Se miljardin kululisäys rahoitettaisiin ottamalla velkaa. Jos korko nousee 2 %-yksikköä, korkokulu kasvaa 2 miljardilla. Korkojen nousua jo vuonna 2019 ja nollakorkokauden päättymistä ennusti mm. Nordean Olli Kärkkäinen (29.10.2018).

Sopeutuksesta puhuminen on teoriassa oikein, mutta käytännössä toiminta on ollut lepsua ylivelkaisuuden kuilun partaalla killumista. Hyvän finanssi- ja budjettipolitiikan mukaisesti toimittaessa kuuluisi olla puskuri. Sellainen saatiin järjestettyä ennen 2008 alkanutta finanssikriisiä. Puskuri tarkoittaa velanottovaraa. Jos Suomen velkaantuneisuutta vertaillaan muihin euromaihin, niin ne ovat niin huonoja vertailukohtia, että mennään harhaan. Mutta jos vertaillaan Ruotsiin ja Tanskaan, Suomen tavoitteen tulisi olla 40 %:n velkasuhde (julkisen velan suhde bkt:hen).

Vertaa Korkman 8.1.2019:

  • Valtiovarainministeriö on arvioinut, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat vuosittain 400–500 miljoonaa euroa ilman uusia päätöksiä voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Tuon verran tarvitaan vuosittain uusia menoleikkauksia budjettivajeen kasvun estämiseksi. [– –] Politiikassa kaivataan ankaraa menojen priorisointia.

2. Italia konkurssissa, Ranskassa rahan arvon taju kadonnut

Vaikka nyt EU:ssa neuvoteltavassa paketissa kyse olisi Suomelle – ilman koronabondejakin – 400 miljoonan riskistä takauksissa, mikä sekään ei ole vähän, niin tosiasia on se, että vain järkeä vailla oleva lähtee takaamaan Italian lainaa.

Italia on täysin ylivelkainen. Velkasuhde yli 130 %.

Sama kuin Suomella olisi 220 miljardia valtion velkaa nykyisen noin 110 miljardin sijasta.

Kun nyt Suomessakaan ei saada aikaiseksi lyhentää edes noin 110 miljardin velkaansa, niin turha kuvitella, että jos Suomella olisi 220 miljardia velkaa, sitä kyettäisiin lyhentämään yhtään. Ja lyhentää pitäisi 110 miljardilla, kunnes velkasuhde olisi 60 %.

Jos Suomi nyt takaisi esim. Italian lainaa, niin vähän päästä kun vaivautuisimme seuraamaan sen maan rahan käyttöä: onko esim. puolustusvoimissa tingitty yhtään vaan noudatetaanko pyrkimystä Naton asettamaan tavoiteprosenttiin bkt:sta? Jos Suomella menee puolustusvoimiin 1,5 miljardia, niin Italiako käyttää esim. 15–30 miljardia? Onkohan se ihan tarpeellista. Kuka sinne hyökkää?

Italialle ei pitäisi myöntää yhtään euroa lisää lainaa. No, millä se rahoittaisi koronakriisin hoidon? Sillä, että budjetista, ilman lisälainan ottoa, jaetaan niukkuutta tasaisesti kullekin: kaikkia etuuksia ja palkkoja ja ministeriöiden ja puolustusvoimien budjetteja leikataan 5–10 %.

Talousjärjestelmä toimii oikein, kun ylivelkaantuneen maan korot nousevat. Korkeampi korko rajoittaa tehokkaasti lisälainan ottamista. Korkojen nousu heijastaa velkojien luottotappioriskiä. Jos tähän tasapainoon puututaan niin, että toiset maat takaavat Italian lainoja, ja luodaan epäluonnollisesti matalampi korkotaso, itse ruokitaan tällä vinoutumalla ylivelkaantumisen lisääntymistä.

Ei komissio eikä mikään mukaan ole voinut estää Italian säännöistä (EU:n kasvu- ja vakaussopimus) piittaamatonta velkaantumista vuosi vuodelta. Kuvan lähde.

Ranskassa budjetti on viimeksi ollut ylijäämäinen vuonna 1974. Siis pitkä putki pelkkää velan ottoa joka vuosi.
Luit aivan oikein: viimeksi 46 vuotta sitten! –Lähde: Juha Sipilä: Koko Suomen taajuudella (ilmestyi alkuvuodesta 2019). Sellaisessa maassa kuin Ranskassa ei ymmärretä enää rahan arvoa. Sitähän osoittaa sen maan lepsu valtion talous. Juha Sipilä sanoi, että Ranska on ollut uudistumatta. Niin on ollut Italiakin. Sen sijaan Belgia rahaliiton alettua noudatti talouskuria ja uudistui (Kauppalehti), vaikka velkasuhde on silläkin yhä korkea 102 %.

3. Kuinka paljon EKP voi luoda uutta rahaa ilman inflaation lisääntymistä ja eurovaluutan uskottavuuden kärsimistä

Yllä otsikossa olevaan kysymykseen pitäisi poliitikoilla ja Suomen Pankilla olla vastaus. Vastauksen ei tarvitse olettaa olevan tarkka vastaus, mutta suuntaa antavasta määrästä täytyy taloustieteilijöillä olla käsitys. Niin yleisluontoiset arviot (heitot) kuin esim. HS Vieraskynä 6.5.2020, eivät riitä.

EKP:n tase on nyt 4.684 miljardia euroa. Tarkempi määritelmä: Eurojärjestelmän konsolidoitu tase.

Tase on kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2019.

Liikkeellä oleva M2-määritelmän mukainen euromäärä maaliskuussa 2017 oli 10.799 miljardia euroa, Taloussanomat 28.4.2017.  Liikkeellä oleva M3-rahamäärä, Taloussanomat 27.1.2017.

Mikä on turvallinen yhteismäärä, jolla EKP voisi ensin hankkia euromaiden velkakirjoja suhteessa kunkin euromaan väkilukuun ja bkt:hen ja sen jälkeen mitätöidä velkoja, mikä oli Vesa Vihriälän ehdotus. HS 16.4.2020: Vihriälän mukaan rahalahjalla olisi inflaatiota eli hintojen nousua kiihdyttävä vaikutus.

Jussi Halla-aho vaalitaistelussa 2019 luetteli pyhiä lehmiä, joista ei voi keskustella vapaasti: maahanmuutto ja EU.

EKP:n rahan luonnin vaikutuksista täytyy voida keskustella (muidenkin kuin esim. Esko Seppäsen tässä US:n Puheenvuorossa).

Samoin siitä tulisi olla vähintään puolueiden johtajien keskinäinen ei-julkinen sopimus, mikä on maksimi vastuille, jota Suomi ottaa koronaneuvotteluissa muiden euromaiden vastuita kontolleen. Jos maksimia ei ole sovittu ennalta, niin Italian korot voivat lähiviikkoina tai -kuukausina pompata ja tulee kriisi päälle, tilanne päälle ja maratonneuvottelut, ja silloin Suomea viedään kuin pässiä narussa. Lopputulos voi olla ministerin lausuma: Suomi ei halunnut olla euroryhmän häirikkö.

Nyt suunniteltu kokonaisuus koostuu 1) EVM:n aktivoinnista, 2) EU:n budjetin etupainotteisesta velkavetoisesta käytöstä ja 3) elvytysrahastosta, 1.000 – 1.500 miljardia (Henna Virkkunen). Lisäksi Sure-työmarkkinaväline, 100 miljardia.

Entä kun Italia vuoden päästä uudistaa lainojaan, kuka niihin haluaa tulla velkojaksi. Ja luuleeko joku, että Italian budjetti on tasapainossa 2021? Taas tarvitaan uutta lainaa ja vanhojen uudistamista; ollaan kriisissä ja käsi ojossa. Ainoa ratkaisu olisi valtiota koskeva velkajärjestely (Sinisten Sampo Terho ehdotti), mutta ollaan liian ylpeitä puhumaan sellaisesta sääntelystä.

 

4. Miten EKP:n Christine Lagarden talouskuri muuttui

HS 2.7.2019: Lagarde on kannattanut ankarien ehtojen asettamista hätärahoitukseen turvautuneille valtioille. Siitäkin huolimatta, että monet taloustieteilijät ja IMF:n pääekonomisti Olivier Blanchard olivat eri mieltä.

Kauppalehti 8.4.2020: EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on patistanut euromaita ottamaan käyttöön eurobondien kaltaiset väliaikaiset yhteisvastuulliset koronabondit. EKP ei halua ottaa harteilleen kaikkea vastuuta kriisin hoidosta.

EKP:n arvostelua, HS 4.10.2019

5. Voiko Saksan perustuslakituomioistuin estää EKP:n velkakirjaostot?

HS 6.5.2020,   Yle 6.5.2020

6. Miksi Suomen pitäisi Macronin ja joidenkin muiden mielestä osallistua Italian pelastamiseen

Ranskalaiset pankit ovat rahoittaneet Italiaa ja Espanjaa (HS 22.4.2020). Ranskalla on oma lehmä ojassa puhua yhteisvastuun puolesta.

Suomessa osallistumista ”velkatalkoisiin” pitävät välttämättömänä pahana EU:hun myönteisesti suhtautuvat suomalaiset vaikuttajat.

Kuvan lähde.

Ollessaan pääministeri Juha Sipilä sanoi 19.10.2018, että ”jos Italia pitää pelastaa”. Tällainen on siis asenne, ei yksin hänellä, vaan kaikilla vaihtoehtoja näkemättömillä, joille EU:n hajoaminen ei ole vaihtoehto. Mukana on pysyttävä, vaikka maksaminen tekisi kipeää.

Kreikka ei kykene maksamaan velkojaan, mutta ei haluta kärsiä sitä poliittista tappiota, että se myönnettäisiin ja muiden euromaiden takaukset realisoituisivat.

7. Mitä seurauksia on Suomen ylivelkaantumisella, joka ylivelkaantuminen tapahtuu nyt juuri silmiemme edessä

  1.  Levottomuus
  2. Luottoluokitus huononee, korot nousevat
  3. Hyvinvointiyhteiskunnan vaarantuminen
  4.  Itsetunnon menettäminen
  5.  Aletaan elää valheessa ja uskottelussa,  niin kuin muissa ylivelkaantuneissa maissa.
  6.  Voi nousta uusi puolue, joka saa vähintään 10 %:n kannatuksen, julistamalla, että mikään siihen astisista vanhoista puolueista ei kyennyt toimimaan kuin lehmän tasoisesti (puhetta, mutta ei tekoja). Tämän uuden puolueen nimi voi olla vaikka Talousvastuupuolue, joka ei lupaile vappusatasia, vaan toimii johdonmukaisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla taloutta tervehdyttäen. (Ehkä Suomessa ei mennä päinvastaiseen suuntaan ja niin pitkälle kuin esim. Espanjassa, että jokin puolue profiloituu talouskurin vastustajana).

Velkasuhde nousee 80 prosenttiin hallituskauden lopussa 2024. Se on menoa Suomelle nyt, eikä paluuta ole, ylivelkaisuuteen.

HS 16.4.2020

Tältä näytti VM:n ennuste syksyllä 2019:

 

8. Toimenpide-ehdotukset

Lueteltu kohdassa 3.

Suomen tulisi olla rohkea. Jos yhteisvastuusta ja takauksista kieltäytyminen johtaisi EU:n hajoamiseen, niin voisimme sanoa:

  • Talousliitto, jossa ei noudatettu sääntöjä, ei ollut koossa pysymisen arvoinen.
  • Devalvaatiomahdollisuuden puuttuminen ei ollut ongelma ainoastaan Suomelle vaan myös ainakin Italialle.

Italia ei ole nettosaaja, joten rahan saaminen ei ole motiivi pysyä EU:ssa, mutta ei myöskään suuri nettomaksaja.

_____________________

Koronatukipaketit ovat joko suurentuneet viikko viikolta, niin kuin toki Suomessakin, tai tilastoinnissa on eroja:

Kauppalehti 19.3.2020:

Yle 24.4.2020:

________________________

 

___________________

https://www.salkunrakentaja.fi/2020/01/euron-luominen-virhe/ (Vesa Kanniainen)

___________________

 

 

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu