Suomi hiilineutraaliksi 5 vuodessa, jätti-investointi tuulivoimaan

Lyhennelmä:

1. Hiilineutraalisuuteen tulisi pyrkiä 5 vuodessa, 31.12.2025 mennessä (aikaa olisi itse asiassa käytännössä 6 vuotta).

Se on mahdollista, ainakin rahoituksen puolesta. Eri asia on, jos rakentaminen lupineen vie aikaa.

Nykyinen 15 vuoden päähän asetettu tavoite (vuosi 2035) ei aikaansaa kunnollisia kannustimia muutokseen ja investointeihin. Espoon tavoite on hiilineutraalius 2030. Lahden kaupungin tavoite on peräti 2025. Kööpenhaminan samoin 2025. Energiavirasto.

2. Tanska näytti jo mallia ja on aloittamassa 30—40 miljardin euron kokoluokkaa olevan jätti-investoinnin tuulivoimaan:

Yle 10.12.2019: Tanska suunnittelee tuulivoimapuistoa, joka tuottaisi sähkön maan kaikille asukkaille – ja paljon enemmän.

3. Voitaisiinko Suomessa aloittaa samanlainen jätti-investointi kuin Tanskassa? Olipa kyse mantereelle tai merelle rakennettavista tuulipuistoista. Ja olipa kyse yhdestä maa- tai merialueesta tai useista.

Myös monia aurinko- ja tuulivoimaprojekteja ulkomaillakin toteuttaneen Wärtsilän Matti Rautkivi kannattaa tuulivoiman maksimaalista hyödyntämistä Suomessa, linkki löytyy Energiaviraston sivuilta.

Energiavirasto: Tuulivoimayhdistyksen tavoite on tuottaa 30 TWH vuoteen 2030 mennessä. Sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli 2018 87 TWH.

4. Tällainen suurinvestointi voisi olla osana ratkaisua myös energiaratkaisuja hakevalle Helsingin kaupungille: tuulivoimaa, säätövoimaa kaasuturbiineilla, lämpöpumppuja ja geoenergiaa.

5. Työeläkeyhtiöt voisivat olla mukana. Paljon tärkeämpää on investoida puhtaaseen energiaan kuin esim. budjetiltaan 16 miljardin Tallinna-tunneliin. Myös Tanskan hankkeeseen on tarkoitus saada yksityisiä sijoittajia.

6. Kun Tanska on nyt näyttänyt esimerkkiä, Suomi voisi olla seuraava. Sen jälkeen, esimerkin voimasta, tulisi varmasti perässä yksi toisensa jälkeen muutkin eurooppalaiset, erityisesti ei-hiilestä-riippuvaiset ja länsieurooppalaiset maat, USA:n osavaltiot Kalifornian perässä, ja lopulta vastarannankiiskimaatkin.

7. Projektiin voisi ryhtyä ja kesken rakentamisen on mahdollisuus muuttaa suunnitelmaa, jos tekniikan kehittyminen nostaa jonkin muun edullisemmaksi. Silloin vain osa suunnitelluista jättiprojektin tuulimyllyistä rakennettaisiin.

Pidemmät perustelut:

8. Tuulivoima on potentiaalisempi kuin vain osan vuotta tuottava aurinkovoima. Kunnat ottavat tuulipuistoja mielellään, koska saavat kiinteistöverosta tuloja.

9. Suomessa puolustusvoimien tutkavalvonta Suomenlahdella häiriintyy, jos 300 metriäkin korkeita tuulimyllyjä sijoitettaisiin Suomenlahden merialueille. HS 6.11.2018. Siivet-lehti 3.12.2019. Tuuliwatti, uutinen.

Jos tuulivoimala voitaisiin sijoittaa merelle, niin ensinnäkin merellä on tilaa ja tuulista, ja ei tule vuokrauskustannusta.

Toisekseen melu, vaikutus eläimiin ja ympäristön esteettisyyshaitat jäisivät käytännössä pois.

10. Mutta puolustusvoimien tarpeiden (maanpuolustustarpeiden) takia lienee parempi tähdätä maalle sijoittamiseen tai Pohjanlahdelle.

Lääniä riittää mm. pohjoisessa. Ja sitä tarvitaankin: Yksin Helsingin vuotuiseen 7.200 GWH:n energian tarpeeseen tarvitaan kokoluokaltaan 300 km2:n alue.

Puolustusvoimien asiaa käsitellään kuitenkin työryhmässä tänä vuonna. Mutta kun lopputulos on epävarma, lienee parasta ohjata ajatukset maalle rakentamiseen.

Myös Metsähallitus vuokraa maitaan aktiivisesti tuulivoimapuistoiksi.
Sillä on omistuksessaan kolmannes Suomen pinta-alasta; metsät ovat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

11. Nykyistä käsitystä (jota voi ravistella): Suomen tavoite on rakentaa 2500 megawattia tuulivoimakapasiteettia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen tuo merkittäviä hyötyjä 20 vuoden elinkaarensa aikana. Kotimaisella tuulivoimatuotannolla pystytään pienentämään maamme tuontienergialaskua noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Kansantalouden sähköenergialasku pienenee vastaavasti noin viiden miljardin euron verran, sillä tuulisähkö laskee sähkön pörssihintaa. Lähde: Tuuliwatti

12. Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan uusi nyrkkisääntö on, että tuulivoimaa rakennetaan 1 000 megawatin tuotantotehon edestä vuodessa. Jo nyt tuulivoima lisääntyy Suomessa Loviisan ydinvoimalan tuotantotehon verran vuodessa (Yle 5.11.2019).

Vuonna 2019 Loviisan voima­laitos tuotti yhteensä 8,2 TWh eli reilut 10 prosenttia Suomen sähkön­tuo­tan­nosta.

Nykytahdilla noin 10 vuodessa sähköntuotanto olisi puhdasta, päästötöntä.

Tahti tulisi kiihdyttää kaksinkertaiseksi, että päästään hiilineutraalisuustavoitteeseen 5 vuodessa.

Yle 5.11.2019: Fingridin Jukka Ruusunen: Suomessa ei vielä tajuta, miten ylivoimainen tuulivoima on hinnaltaan – ”Armeijan tutkahuolet ratkaistava pian”

13. Työeläkeyhtiöt voisivat tulla mukaan sijoitusvaroillaan tällaiseen jätti-investointiin, mieluummin kuin johonkin Tallinna-tunneliin. Tallinna-tunnelia ilman voidaan elää, mutta maapallon luonnon tasapaino on järkkynyt.

Jos tuulivoiman tuotto ei täytä eläkeyhtiön tuottovaatimuksia, valtion olisi mahdollista maksaa osa tuottovaatimuksesta budjetistaan (esim. miljardin sijoitukselle tarvittava 1 %:n lisätuoton kustannus olisi vuodessa 10 milj. euroa.)

14. EU-komissio julkisti 14.1.2020 jättimäisen ilmastopaketin – Yli tuhat miljardia euroa hiilestä luopumiseen ja ympäristöteknologiaan lähivuosina. Rahat otetaan EU-budjetista ja yksityiseltä sektorilta. Tuhat miljardiakaan ei välttämättä riitä. Ohjelmaa rahoitetaan osin EU:n budjettivaroilla ja Euroopan investointipankin EIP:n kautta, ja sitä vivutetaan yksityisiltä sijoittajilta kerättävällä rahalla. Yle 14.1.2020

15. Valtion hyvin suuri (esim. yli 3 miljardia vuodessa) osallistuminen investointiin voisi olla poliittisesti vaikeaa, koska ainakin perussuomalaiset on ilmastonmuutosskeptinen. Jos rahaa näyttäisi riittävän valtavasti energiainvestointiin, jota skeptikot eivät pidä kiireellisenä, mutta samaan aikaan rahasta olisi puutetta kansalaisia läheisesti koskettavissa palveluissa, saatettaisiin pelätä tapahtuvan siirtymää puolueiden välisessä kannatuksessa.

Sopimus siitä, kenen omistukseen tuulipuistot jäisivät, voisi olla valtion edut huomioon ottava. Vaikka siis alkuvaiheessa tarvittaisiin rahoittajia valtion ja kuntien ulkopuolelta, valtiolla (hallituspuolueilla) esim. on intressi siitä, että kansalaiset eivät kritisoi varman tuoton sähköntuotannon valumista yksityisille (vrt. Fortumin suorittama sähköverkkojen myynti 2013, IS 6.12.2018).

Norja

16. Hallitusohjelma sivut 34—35:

  • Yhteiskunnan sähköistyminen ja energiajärjestelmien (sähkö-, lämpö- ja liikenne) kytkeytyminen toisiinsa edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää lisäämistä. Tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan. Maatuulivoiman määrän kasvun arvioidaan tapahtuvan markkinaehtoisesti. Merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan. Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.

17. Helsinki julistaa piakkoin ideakilpailun omasta energiaratkaisustaan.

Helsingin pitäisi vain hankkia tai vuokrata ruuhka-Suomen ulkopuolelta kymmeniä tai satoja neliökilometrejä maapohjaa turbiineja (myllyjä) varten.

Fingridin mukaan 500 kilometrin 400 kilovoltin siirtolinjassa on häviö ainoastaan 0,1 prosenttia. Etäisyyksillä ei siis ole käytännössä merkitystä.

Helsinki hiilineutraaliksi toimenpideohjelma:

  • Sivu 67: Asemakaavoituksella voidaan edistää myös keskitetyn energiajärjestelmän tarvitsemia muutoksia kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Helsinki on laatinut tuulivoiman sijoittamisperiaatteet yleiskaavatyön yhteydessä. Siinä määriteltiin mahdolliset teollisen kokoluokan tuulivoiman alueet ulkosaaristoon sekä Vuosaareen. Sijoittamisperiaatteiden kautta Helsingissä ensikertaa mahdollistettiin teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden jatkosuunnittelu kuivalle maalle suotuisiin tuuliolosuhteisiin.
  • Sivut 106—107: Muun muassa Kööpenhaminassa tärkeimpänä kompensaatiotoimenpiteenä on ollut investoida 100 uuden tuulivoimalan rakentamiseen. Niillä tuotetaan sähköä yli oman tarpeen ja myydään sitä kaupungin ulkopuolelle (Pangerl 2014, p. 121). Näin päästöjen kompensaatiosta ei ole tullut kaupungille vain kuluerä, vaan investointien jälkeen se tuottaa myös tuloja. Tulee kuitenkin huomioida, että jotta todellisia päästövähennyksiä syntyisi, tuulivoimalla tuotetun energian tulisi nimenomaan korvata päästöintensiivistä energiantuotantoa eikä vain tuoda uutta energianlähdettä markkinoille.

Helsinki hiilineutraaliksi yhteenveto sivu 8:

Hallitusohjelma sivu 34:

  • Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029. Tuetaan kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja erillisellä kannustimella.

18. Eettinen näkökohta: Kun tuulivoima on jo kehittynyt kannattavaksi, miksi siirtää välttämättömien investointien suorittamista ja pitkittää niitä 15 vuodeksi? Kyse voi olla nuorten nuoruusvuosien pilaamisesta Etelä-Suomen lumettomilla talvilla ja yleisellä huolestuneisuudella. Suomi ei yksin muuta maapallon säätä, mutta esim. aurinkopaneeli-investoinneissa on todettu esimerkin vaikutus: suuri vaikutus motivaatioon on sillä, kun huomaa naapurin hankkivan paneelit. Myös Kalifornia uskoo esimerkin voimaan.

Elämmekö sen mukaisesti, että ilmastohätätila on julistettu 27.11.2019? Hätätilassa investoinnit puhtaaseen energiaan menevät muunlaisten vähemmän akuuttien investointien edelle. Myöskään pienet paikalliset luontoarvot (mahdollisesti susien pesintäalueet) eivät saisi sokaista tärkeysjärjestystä, kun koko ekosysteemi kärsii ja eläimet sen myötä.

19. Tuulikartta. Tuulisuus on suurinta merialueilla ja tunturien rinteillä.

20. Toimijoita: Tuulivoimayhdistys

Hyötytuuli Oy (osakkaina suurten kaupunkien energiayhtiöt)

EPV Tuulivoima Oy

Ilmatar Oy

Tuuliwatti (St1 mukana)

WPD

ABO Wind

OX2 (uutinen)

Muita Suomessa

Tanska: Vestas

Norja: Equinor ASA, ent. Statoil; omistaa 75 %:sti Hywindin (25 % omistus Masdarilla, Abu Dhabi Future Energy Company)

Ruotsi: Vattenfall

Muita linkkejä: Melu THL, melu Stranius, Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (mm. linnustovaikutusten huomioon ottaminen), Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030

___________________

 

 

21. Kelluvat tuulipuistot tai muut merelle perustettavat

22. Merelle rakennettava on kalliimpi investointi (1 ½ kertainen?), mutta tuotto on suurempi (tuulisuus huomattavasti suurempaa) ja tuulisuus tasaisempaa.

23. Pohjanlahti ei ole tuulivoiman rakentamiseen yhtä hyvä kuin Suomenlahti (Puolustusvoimat ei halua tuulipuistoja Suomenlahdelle), koska se ei ole yhtä syvä ja sinne kertyy jäätä enemmän.

Helsingin yleiskaava 2002 ehdotus tuulivoimaloiden sijaintipaikkaselvitys:

  • Toteuttamisen vaikutusten arviointi, sivu 13-14: Tuulivoimarakenteiden sijoittelun ja kestävyyden kannalta selvityksissä esitettyjä ajojään paksuuksia tärkeämpi tekijä on jään ahtautuminen.
    Tätä seikkaa ei selvityksessä ole tarkasteltu lainkaan. Koska ahtautuminen on voimakkainta juuri kiintojään reunassa (noin 15–20 metrin alueilla) olevien matalikkojen luona, ja ahtautumisen yhteydessä jään tehollinen paksuus kasvaa moninkertaiseksi, selvitys ahtauma-alueista
    (3) olisi tarpeen tehdä. Selvityksessä ei ole arvioitu tuulen ja liikkuvan jään yhteisvaikutusta.

24. Ei tarvitse välttämättä olla Tanskan jättiprojektissa suunniteltuja tekosaaria, vaan voi olla kelluva turbiini (ankkuroitu köli, ettei keikahda).

Yllä: Lähde: Guardian

25. Kelluvien teknologiaa on kehitetty noin 10 vuotta (Ideol perustettu 2010). Ensimmäinen käyttöön 2017.

26. Guardianin uutinen 18.10.2010

27. Guardianin uusin juttu 24.10.2019

28. Ei siis tarvitse olla pioneerina sillä riskillä, kannattaako projekti ja onko kelluvien tuulipuistojen tekniikka kunnossa.

29. Hallitusohjelma sivut 34—35:

  • Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa.
  • Tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan. Maatuulivoiman määrän kasvun arvioidaan tapahtuvan markkinaehtoisesti. Merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan. Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.

30. Esimerkkejä:

A) Suunnitelmavaiheessa oleva: Suurhiekan merituulipuistoalue sijaitsee Iin edustalla, Hailuodon pohjoispuolella Suurhiekan matalikolla, noin 25 km rannikolta. Etäisyys lähimpään vapaa-ajan asutukseen on noin 10 kilometriä. Tuulipuiston hankealueen koko on noin 5900 hehtaaria. wpd

B) Tahkoluoto:

C) Ajoksen tuulivoimapuisto sijaitsee Ajoksen sataman edustalla Kemissä. Siellä on 13 voimalaa, joista osa sijaitsee keinosaarilla.

D) Hyötytuulella on esiselvityksessä merituulipuiston rakentaminen Raahen ja Pyhäjoen alueelle. Sinne saattaisi tulla 25–50 jopa 8 megawatin voimalaa. Esiselvityksessä on myös Tahkoluodon puiston laajentaminen 25–50 8 megawatin voimalalla.

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 56-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu