Tekoäly Chat GPT:n heikkoudet, kone ei korvaa ihmistä eikä yllä ihmisen tasolle muissa kuin rutiineissa
HS verkkolehti 6.11.2023: HS aloittaa kokeilun. Joissain artikkeleissamme on alussa tekoälyllä tehty ja ihmisen tarkistama tiivistelmä. Taustalla on koneoppiminen, jonka uusin edistysaskel Chat GPT ja vastaavat ohjelmat ovat.
– Mielestäni turhaa hypeä ja kohkaamista tekoälystä. Suuret jätit käyttävät valtavasti rahaa tekoälykilpajuoksussa. Kysehän ei ole esim. itseajavan auton ohjelmiston tekemisestä, selkeästä toiminnallisesta tavoitteesta, vaan internetin kaiken tiedon keräämisestä yhteen.
Tavoitteena on siis, että joku ajattelee puolestasi.
Varoitusvalot
Mutta eikö varoitusvalojen pitäisi palaa:
1) Chat GPT ei kerro lähteitään. Eikö järki sano, että mieluummin näen itse, kuten esim. google hausta, lähteet, onko se esim. lääkäriseura Duodecim vai jonkun pienemmän tahon kirjoitus.
2) Internetin päivitykset tulevat viiveellä Chat GPT:hen eli käytät osin vanhentunutta tietoa.
HS 27.9.2023: Open AI:n mukaan Chat GPT voi nyt päästä käsiksi ajankohtaiseen tietoon ja linkittää tiedot lähteisiin. [ ] Reaaliaikainen tiedonhaku on mahdollista maksullisen Plus-version käyttäjille ja yritysasiakkaille. Myös muut saavat toiminnon käyttöön ”pian”. [Kommenttini: Eli siis toistaiseksi saavat tietoa, joka on peräisin ajalta ennen syyskuuta 2021.]
3) Chat GPT:n kehittäjät ylirasittuivat työssään. Jälki sen mukaista?
HS 29.7.2023: ”Huonoin kokemus” – Tekoälyä koulutetaan mielenterveyden kustannuksella
Kenialaiset alihankkijat ovat tehneet likaisen työn generatiivisten tekoälyjen, kuten Chat GPT:n, koulutuksessa [lue kehittämisessä; ihmisiä koulutetaan, laitteita kehitetään] ja sosiaalisen median alustojen sisällönvalvonnassa. Uuden lainsäädännön toivotaan auttavan heidän tilannettaan.
Kenialaiset alihankkijat ovat tehneet likaisen työn generatiivisten tekoälyjen, kuten Chat GPT:n, koulutuksessa [lue kehittämisessä; ihmisiä koulutetaan, laitteita kehitetään] ja sosiaalisen median alustojen sisällönvalvonnassa. Uuden lainsäädännön toivotaan auttavan heidän tilannettaan.
WSJ:n haastattelemat sisällöntarkistajat kuvasivat työtä sietämättömäksi. Monen työntekijän mielenterveys ja ihmissuhteet kärsivät merkittävästi työstä, jossa he joutuivat lukemaan suuria määriä yksityiskohtaisia kuvauksia muun muassa itsemurhista ja lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta.
Monet muutkin teknologiayhtiöt ovat käyttäneet Kenian työvoimaa hyödykseen sisältömoderoinnissa väestön korkean koulutustason, hyvän englannin kielen taidon ja maan matalan palkkatason takia.
Sosiaalisen median yhtiöt, kuten Facebook, Tiktok ja Youtube käyttävät kenialaisia alihankkijoita suodattamaan laittoman ja häiritsevän sisällön pois alustoiltaan. Työntekijät joutuvat katsomaan työssään häiritseviä videoita, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia heidän mielenterveyteensä.
4) Kun lähdettä ei ilmaisessa versiossa ilmoiteta, onkohan tekijänoikeudet otettu huomioon?
5) Kun tekoäly tekee HS:n juttuun tiivistelmän, sillä ei ole ymmärrystä, mikä on olennaista ja mikä ei.
_______________________
HS 30.8.2023: Chat GPT:stä tullut rahasampo: Open AI:n liikevaihto noussee tänä vuonna miljardiin dollariin
HS 7.8.2023: Teknojättien tekoälyhuuma jatkuu
Sijoittajien tekoälykiima on nostanut Yhdysvaltain suurimpien teknologiayhtiöiden arvot pilviin.
Sijoittajien tekoälykiima on nostanut Yhdysvaltain suurimpien teknologiayhtiöiden arvot pilviin.
Tästä saatiin hyvä esimerkki heinäkuussa, kun Microsoft ilmoitti tuovansa tietyille yritysasiakasryhmille Office-ohjelmistopakettiin ChatGPT-4:ään pohjautuvan tekoälysovelluksen 30 dollarin kuukausimaksulla. Pelkkä ilmoitus tulevasta julkaisusta nosti Microsoftin arvoa yli sata miljardia dollaria. Tuo summa on enemmän kuin Helsingin pörssin kolmen markkina-arvoltaan suurimman yhtiön arvo on yhteensä.
Tietojen haussa surkea ohjelma. Kun kritisoi sen antamia tietoja, saa vastauksesksi että tietoni ovat vuodelta 2021 ja siksi puutteellisia.
Kirjoituksen stilisoinnissa hyvä ohjelma.
Ilmoita asiaton viesti
1) Chat GPT ei kerro lähteitään.
Ei kerro valtaosa uutisistakaan,
2) Internetin päivitykset tulevat viiveellä Chat GPT:hen eli käytät osin vanhentunutta tietoa.
Niin. Jotkut katselevat vielä televisiota.
3) Chat GPT:n kehittäjät ylirasittuivat työssään. Jälki sen mukaista?
Varmasti, kuten kaikki epäsopivassa työssä olevat. Tietokone sen sijaan ei koskaan väsy.
4) Kun lähdettä ei ilmaisessa versiossa ilmoiteta, onkohan tekijänoikeudet otettu huomioon?
Lähteen mainitseminen ei ole kiinni tekoälystä, vaan sen ohjelmoijasta.
5) Kun tekoäly tekee HS:n juttuun tiivistelmän, sillä ei ole ymmärrystä, mikä on olennaista ja mikä ei.
Eikö?. Ja kuinka paljon on ihmistiivistelijässäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Vertaat Chat GPT:tä uutisiin, mutta sehän ei ole oikein hyvä vertailukohta.
Vertailukohta on google-haku.
Sitä paitsi uutisiin on alettu lisätä linkkejä.
Jokainen joutuu käyttämään aivojaan tiedonhaussa. Jos ei käytä aivojaan (rasita päänuppiaan), ne eivät – harjoituksen puutteen takia – toimi syvällisesti ongelmanratkaisussa ja oppimisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Uutisten tai chatgpt:n juttujen nieleminen koukkuineen on laiskuutta.
Jos tätä kyseenalaistamista toteuttaa vaikka koulussa, niin onko opettaja velvollinen osallistumaan keskusteluun?
Ovatko uutistoimittajat, tai chatgpt?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin haastettu.
Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin äkistä näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
En ole haastamassa, muutakuin keskustelumielessä. Asiat eivät todellakaan ole mustavalkoisia.
Ilmoita asiaton viesti
”kone ei korvaa ihmistä eikä yllä ihmisen tasolle muissa kuin rutiineissa”
Kone voi korvata ihmisen helposti monessakin asiassa, ChatGPT on kuitenkin ensisijaisesti kielimalli eikä se kaikkeen sovi. Työkalu valitaan tilanteen mukaan. Huomaa että melkoinen määrä työtehtävistä ON rutiinia, eli automatisoitavissa. Itseasiassa voisi sanoa että työt jotka eivät ole suoraan ongelman ratkaisemista sillä tasolla mihin ohjelmistot eivät pysty, ovat rutiinia ja automatisoitavissa.
”Eikö järki sano, että mieluummin näen itse, kuten esim. google hausta, lähteet, onko se esim. lääkäriseura Duodecim vai jonkun pienemmän tahon kirjoitus.”
Valitse toinen työkalu, ei tämä liity mitenkään tietokoneavusteisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, miksiköhän moni kuitenkin valitsee CHAT Gpt:n? Onko siinä teknologiahuumaa? Kone ajattelee puolestasi ja valitsee lähteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä ainakin käytän monia eri työkaluja. ja tiedän miten niitä tehdään.
Täysin älyvapaata väittää, että kone ei voi korvata ihmistä. Tosiasia on että kyllä voi ja aivan valtava määrä työstä on juurikin rutiinia.
Rutiinityön tunnistaa siitä että siinä toistoa. Tällaisiksi voi katsoa vaikka aivan valtavan osan vaikka lääkäreiden töistä, finanssipuolen, logistiikan ja jne.
Mieti miten paljon töistä on sitä, että työlle on prosessia. Asiakas/tilaaja tulee haluaa sitä ja tätä, kommunikoidaan ja toistetaan samaa. Sairaanhoitajat jakavat lääkkeitä, rengasliikkeessä vaihdetaan renkaita, linja-autolla ajetaan vakioreittejä… Toistoa toistoa.
Se missä koneella korvaaminen on hankalaa on se kun pitää ratkoa uudenlaisia ongelmia mitä ihmiskunta ei ole aiemmin ratkonut. Tunnettuihin ongelmiin kone osaa vastauksen mutta uudenlaisten ratkaisussa vastaan tulee hyvin nopeasti kombinatorinen räjähdys: https://en.wikipedia.org/wiki/Combinatorial_explosion
Mitä teknologiahuumaan tulee niin kyllä se tekoälyhype ollut joka vuosikymmen eri muodoissa. Hypeä on ja arvostuksia on kun joku saa jossain asiassa vietyä asioita eteenpäin mutta tämä tosiaankin tapahtunut joka vuosikymmenellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeile Googlen BARDia, pääsee nettiin ja on mielestäni muutenkin jouheampi –> https://bard.google.com/chat
Tai Edgellä Bingiä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas pistänyt vähän köykäisempiä AI:tä toimimaan selaimessa lokaalisti. Toimii vaikka mun 7v vuoden ikäisellä kännykällä, ilman verkkoyhteyttä toki.
Vähän suppeata ajatella että kaiken pitäisi olla joku konesalissa ajettava LLM.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly voi korvata perusjampan, mutta ei tuottamaan varsinaista älykkyyttä. Se pystyy ristiintaulukoimaan tietoa keskenään, mutta ei löytämään tiedolle korkeampaa nimittäjää.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi sanoa että kun se ”äly” on siellä tietokoneen muistissa, sillä on oma aksiomaattinen järjestelmä.
Siihen on projekteja jolla ohjelma itse hakee niitä korkeamman asteen logiikkaa, eli löytää tiedolle korkeampaa nimittäjää ja näitä olisi tarkoitus tuoda todistusavustajiin mutta tuohan toki edelleen toimii saman aksiomaattisen järjestelmän sisällä.
Haiskahtaa siltä, että Gödelin epätäydellisyyslause tulee vastaan.
Pitäisi siis siirtää se ”äly” pois tietokoneiden muistiavaruuden kahleista todellisuuteen ja rakentaa tuota evoluutiolla, vähän niinkuin ihminen on kehittynyt miljardien vuosien aikana.
Se vaan toki tarkoittaisi sitä replikaattoria joka kilpailiisi tämän meidän miljardeja vuosia jatkuneen elämän kanssa joka pyrkii pysymään elossa, eli olisi sitten sellainen niin sanottu päitä syövä tekoäly.
Ilmoita asiaton viesti
Disclaimer:
Minulla on vähän covid oireita että en ole tänään ajetellut kovinkaan loogisesti ja selkeästi. Aihe vaan on mielenkiintoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsitkö itse mitä kirjoitit?
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsin, mutta en ole tänään terävimmilläni.
Ihmisen aivotkin on tavan neuroverkko että mikä erottaa ihmisen aivot koneaivoista?
Hyvin keskeinen ero on se, että biologinen elämä on kopioivia hiiliyhdisteitä jotka pyrkivät siirtämään geenejään eteepäin, se on sen tavoite. Tietokoneessa oleva neuroverkko ei sisällä toimintoa missä tämän tärkein prioriteetti on siirtää geeniä eteenpäin (eikä välttämättä aina omaansa).
Mutta tuo mitä Timo sanoi että löytämään tiedolle korkeampaa nimittäjää (se miten minä asian ymmärsin, mahdollisesti väärin) niin se ei taida pitää paikkaansa. Sitä on minun ymmärtääkseni neuroverkkoprojekteja jotka tuollaista tekee mutta tosiaankin näitähän on koulutettu aksioomajärjestelmillä mitä on todistusavustajissa ja miten ihminen näillä ”pelaa”. Eli olisi edelleen matkija.
Unohda mitä sain Gödelistä, sekoilin.
Keskeinen juttu tämä että onko se ”äly” vain matkija vai enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
”Keskeinen juttu tämä että onko se ”äly” vain matkija vai enemmän.”
Voisi asiaa muotoilla selkeämmin, että neuroverkossa on se vahvistava oppiminen.
Ihmisen aivoissa on toki samaa. Dopamiini palkitsee ja ihminen alkaa tehdä asioita joista se palkitseminen tulee, mutta asiaa ohjaa edelleen pitkälti se miljardien vuosien evoluutio, elämän ollessa hiiliyhdisteiden replikaattori.
Toki ”tekoälyn” voi tehdä suorittamaan kohti jotain tavoitetta. Tämä vieläpä on hyvin yksinkertaista joskin kombinatorinen räjähdys tulee nopeasti vastaan.
Ajattelen asian niin, että ihmisen aivot kehittyneet miljardien vuosien evoluution tuloksena niin, että sitä ei ohjaa algoritmi missä annettu joku tavoite vaan ”tavoite” on se geenien säilyminen joten ihmisillä on siihenkin se neuroverkko saamansa syötteen pohjalta ratkoo tavoitteitaan miten niitä lihaksia liikuttelee että ravinnon saaminen, pariutuminen yms. onnistuu.
Tämä mekanismi voi vaan olla aika keskeinen, että AI olisi ihmisen kaltainen ongelmien ratkoja että ohittaa tuota kombinatorisen räjähdyksen ongelmaa.
En ole tästä aiheesta lukenut että missä mennään tutkimuksessa mutta jos kenellään tietoa tuosta niin saa kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli korvaamaan 95% ihmisistä, joden työnä on vastata puhelimitse tai sähköpostitse yksinkertaisiin tietoon pohjautuviin kysymyksiin.
Lääkärit, lakimiehet, kaikki suut, jotka puhuvat ulos tietoa, jonka konekin voisi tehdä. Ja vielä huomattavsti tehokkaammin ja paremmin, väsymättä. Ilmaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kävin tänään työvoimatoimistossa. Kaksi ihmistä jutteli niitä näitä kanssani tunnin verran, ja saivat siitä ilmeisesti ihan rahapalkkaa.
Täysin turhaa työtä, jonka kone hoitaisi ilmaiseksi. Jos tuollainen höpötunti edes on tarpeellista. Tuskin on.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, parempihan se on edes osa massikeisareiden kupeitten hedelmistä työntää kiusaamaan työttömiä laillisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Varmimpia tietäjiä tästä aiheesta tuntuvat olevan ne, jotka asiasta vähiten tietävät.
Tekoälyn ensiaskeleet jo 1980-luvulla ottaneena arvostan ChatGPT:n tiettyjä ominaisuuksia todella paljon. Minulle on ollut suuri ilo käyttää niitä, filosofian tohtorina ja IT-insinöörinä, hyväkseni kirjaprojektissani. Tottakai pitää tietää mitä kirjoittaa ja miten hankkii tietoa – alan tutkijana kaikki tieteen kriteerit pysyvät mielessä kirkkaina joka ainoa päivä ja hetki. Kunpa nämä hurskastelijat myös oppisivat tutkimuksen teon tärkeimmät periaatteet.
Ilmoita asiaton viesti
Itse aloin hyödyntämään LLM:ää joissakin jutuissa softakehityksessä. Se ei ole yleinen tekoäly eikä tosiaankaan ratkaise kaikkea, eikä sillä pitäisi yrittää ratkaista kaikkea mutta tietyissä asioissa erittäin hyödyllinen työkalu.
Se miten ihmistä korvataan koneilla on vähän laajempi juttu kuin LLM. Johan se vesimyllykin korvasi ihmisiä. Se määrä miten paljon ihmisten työtehtävistä on korvattavissa koneilla on aivan valtava. Siellä ei ole fysiikan lait vastassa vaan työvoiman vs. automatisoinnin hinta, muutamat rajoitteet ja se, että miten ihmiset hyväksyvät, että automatonit tekevät duunin.
On myös huomioitavissa, että kun jotain asioita keksitty niin niiden siirtyminen käyttöön tapahtuu helposti vuosikymmenien viiveellä. Joskus keksintöjen siirtyminen käyttöön voi kestää hyvinkin kauan kun standardeja, infraa, lainsäädäntöä yms. on väännetty toimimaan jonkun mallin mukaan.
Noin vaikka esimerkkinä tynnyrin valmistus. Keltit tekivät tynnyreitä galliassa mutta Rooman valtakunnassa käytettiin logistiikassa amforaa mikä oli paljon huonompi. Sitä kun maailma oli tehty toimimaan tuolla tavalla niin paremman keksinnön ottaminen käyttöön tapahtui pitkällä viiveellä.
Nykyinen digitalisaatio ihmettely on vähän hassua kun monet asiat on keksitty -50…-70 luvuilla ja alkaneet halventua jo 1980-luvulla mutta yrityksissä useinkin muutosta tapahtuu sukupolven vaihdoksen yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
1) on jo olemassa tekoälyn sovelluksia jotka löytyvät tieteellistä tietoa ja kertovat lähteet.
2) kun maksaa jonkun euron kuussa, saa ihan ajankohtaista tietoa.
3) kehitys ei ole enää ihmisten jaksamisesta kiinni. Aina joku jaksaa.
4) tekijänoikeudet eivät ole enää merkityksellisiä, kun kone kokoaa tietoa ja yhdistää siitä jotain uutta tuhansista eri lähteistä.
5) se osa jo nyt erottaa oikean tiedon väärästä, ihmisiä kiinnostavan vähemmän kiinnostavasta. Mikä sen tietoisuuden taso on tai onko sitä, on merkityksetöntä.
Tekoälyä voi aliarvioida ja aliarvostaa, mutta pelkäänpä että kovin järkevää se ei ole. Kehitys etenee vääjäämättömästi.
Ilmoita asiaton viesti