Tietääkö Stoltenberg, mitä Nato haluaa? Miksi Georgian ja Moldovan kanssa ei aloiteta heti neuvotteluja jäsenyydestä?

Stoltenberg sanoo, että jos Venäjän annetaan voittaa Ukrainan sota, se hyökkää seuraavaksi muualle.

No, silloin olisi loogista pamauttaa ennalta ilmoittamatta vireille jäsenyysneuvottelut Georgian ja Moldovan kanssa, maiden, jotka eivät ole sodassa.

Ei Stubbkaan usko, että Venäjä hyökkää Nato-maahan.

Eli onkohan tässä kuitenkin sellainen hygieniaraja, että on ylentävää puhua puolustusliitosta ja ottaa siihen sopivia jäseniä, mutta ei ihan sellaisia, joiden jäsenyys tai jäsenyysneuvottelut voisivat aiheuttaa likaista sotimista? Toki liitoissa on ihan luonnollista ottaa huomioon siihen kuuluvien valtioiden yhteenkuuluvuus, ovatko ne muutenkin yhteenkuuluvia vai takaperoisia ja korruptoituneita.

Eikai mikään ole estänyt kapitalismin kukoistusta Ukrainassa sen enempää kuin Sveitsissä tai Norjassa, jotka eivät ole EU:n jäseniä.

Toiselta puolen: toki liittyminen läntiseen yhteisöön (Suomen osalta 1995) tuo myös kaupankäyntimahdollisuuksia ja muutakin kehittymisen mahdollisuutta.

Suomen Nato-jäsenyyden osalta on mainittu, että jos Venäjä olisi päässyt Kiovaan saakka, Suomen Nato-jäsenyys ei ehkä olisi toteutunut. Huomaatko tässä siis saman elementin siitä, että kyllä jäseniä voidaan  ottaa, mutta ei haluta likaiseen sotaan osapuoleksi kuitenkaan.

Presidenttiehdokkailta kysyttiin YLEn Kioski Tiktok-kanavalla kantaa, tuleeko Suomen edistää Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyttä. Kaikkien vastaus oli kyllä, Anderssonin vastaus oli ”ainakin EU-jäsenyyttä”.

Heiltä voisi kysyä visaisen kysymyksen: miksi Georgian ja Moldovan kanssa ei aloiteta nyt Nato-jäsenyysneuvotteluja kuin salama kirkkaalta taivaalta. Jos kerran halutaan suojata niitä ja padota Venäjän imperialistiset pyrkimykset. Eikä vain kauhistella, että mikä maa seuraavaksi.

En minäkään sotimaan haluaisi. Yritän vain kirkastaa ajatuksia realistisiksi tällä kirjoituksella.

Itsenäisyyden saavuttaminen voi olla kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Suomen osalta 1917 ja täydellisempi vapaus Neuvostoliitosta vasta 1991.

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 60-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu