Uudellamaalla 1,6 miljoonaa tyytymätöntä asukasta terveydenhoidon huononemiseen rahanmäärän vähentyessä / sotepäätös 13.10.2020

Soten rahan jaossa maakunnille (=hyvinvointialueille) on vastakkain kaksi erilaista ratkaisumallia:

  1. Hallituksen valitsema: Sote-budjetti, jolla kaikkien maakuntien sote-palvelut tuotetaan, pysyy nykyisen suuruisena (2018: 18,3 miljardia). Kun joissakin maakunnissa on ollut huonommat palvelut, niin niiden parantamiseksi otetaan rahaa pois esim. nykyiseltä Uudenmaan maakunnalta (tulevassa sotessa se jakautuu viideksi maakunnaksi*).
  2. Kasvatetaan hieman sote-budjettia: Jos on perusteita siihen, että joidenkin maakuntien (=hyvinvointialueiden) tulee saada enemmän rahaa kuin tähän mennessä, koko Suomea koskevaa sote-budjettia pitää suurentaa nykyisestä. Eli alkaa mennä jonkin verran enemmän veroeuroja sote-palvelujen tuottamiseen. Nämä lisäeurot otetaan valtion budjetista (josta toki myös muukin soterahoitus tulisi). Lisäeurot ovat samanlaista tulonsiirtoa kuin nykyinen valtionosuusrahoitus kunnille. Varakkaammat kunnat (niiden veronmaksajat) ovat maksajina. Kannatan tätä kohdan 2 ratkaisumallia.

* Uudenmaan maakunnassa olisi neljä hyvinvointialuetta ja näiden lisäksi Helsingin kaupunki
vastaisi kaupunkina soten ja pelastustoimen järjestämisestä. Lisäksi Uudenmaalla toimisi HUS-yhtymä, joka vastaisi sille laissa säädetyistä sekä HUS-järjestämissopimuksessa sovituista tehtävistä.

Nykyisessä Uudenmaan maakunnassa, jossa on 1,6 miljoonaa asukasta, on mahdotonta käsittää, miksi sote-palvelut huononisivat. Ne on tuotettu ilmeisen tehokkaasti, ei ole kuulunut suurta moitetta tehottomuudesta. Ja itse ne on käytännössä rahoitettu ilman tulonsiirtoja.

Vähintäänkin Uudenmaan maakunnan asukkaille voisi herätä kysymys: jos uudessa järjestelmässä rahoitus ei riitä Uudenmaan nykyisen maakunnan nykyiseen palvelutasoon, olemme valmiita maksamaan lisää veroa, jotta nykytaso säilyy. Sen verran tärkeitä meille ovat nykyisen tasoiset hyvät palvelut. Mutta lisää maksaminenkaan ei onnistuisi. Jos verolla kerättävää määrää suurennetaan, lisäeurot koituisivat kaikkien maakuntien hyväksi. Todella ristiriitaista.

Esimerkki: Kun maaseudulla teiden hoidossa on puutteita talvella, korjattaisiinko se vähentämällä pääkaupunkiseudun kehäteiden aurausta?

Se, että Uudenmaan nykyisen maakunnan rahojen väheneminen muutettiin portaittaiseksi, vähitellen lisääntyväksi, ei muuta perusasiaa. Portaittainen voimaantulo on vain silmänlumetta. Rahan puute tulee eteen joka tapauksessa. Väestö vanhenee (tulee enemmän hoitoa tarvitsevaksi), ja terveydenhoidon henkilökunnan työuupumus on jo nyt todellisuutta, miten siis vähentää työntekijöitä? Hoitajamitoituksestakin on annettu säädös.

Paljonko Uudenmaan nykyisen maakunnan rahat vähenisivät hallituksen 13.10.2020 tekemien muutosten jälkeen?

Korjattu sote-esitys veisi rahoista 10 % vuoteen 2029 mennessä. Eli tänä päivänä tarvevakiointimalli esittää, että HUS tekee liikaa ja joko pitäisi määrää tai kustannuksia leikata. Toki mallissa rahoitus lisääntyy väkimäärän kasvaessa ja vanhetessa, mutta sekään ei täysimääräisesti.

Siis alkuperäinen versio vei rahaa laskelmissa 400 miljoonaa eli 13,5 %, nyt korjattu yli 300 miljoonaa eli 10 %. Se tarkoittaa noin 1.100 henkilötyövuoden vähennystä, ja muualla Uudenmaan nykyisen maakunnan sotessa yli kaksi kertaa enemmän.

Suurin virhe on tarpeen määrittelyssä. Sellaista matemaattista mallia ei ole, joka toimisi oikein ja siten voitaisiin suunnitelmatalouden keinoin jakaa raha. Tämän myönsivät mallin kehittäjät tiedejulkaisussaan vuonna 2015. Nyt tämä tarvevakiointimalli on kuitenkin rahanjaon pohja.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mielipidekirjoitus HS:ssa 6.10.2020:

  • Erikoissairaanhoidossa tehdään konkreettisia asioita. Rinta- ja eturauhassyöpäleikkauksia, lonkkaleikkauksia, sydäntoimenpiteitä, lasten leukemiahoitoja, vaikeahoitoista psykiatriaa. Sekä Husissa että alueen perusterveydenhuollossa on nytkin hoidon saatavuushaasteita, siis jonoja tai viiveitä hoitoon pääsyssä.

STM 13.10.2020:

Hyvinvointialueiden rahoituksessa toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus on muutettu lausuntokierroksen palautteen perusteella epäsymmetriseksi +200 ja -100 euroa asukasta kohden aiemman symmetrisen +/- 150 euroa asukasta kohden lasketun sijasta. Valtio rahoittaa tämän muutoksen. Siirtymäkauden pituus on aikaisemmin esitetyn mukaisesti seitsemän vuotta.

HE luonnos 14.10.2020 (arviointineuvostolle toimitettu) (1.426 sivua)

Sivu 94: Kunnan laskennallisiin verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella tasataan kuntien
verotulopohjassa olevia eroja, jotta turvattaisiin kaikille kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset peruspalvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja
maksutasolla. [Kommentti: Miksi tulonjakoa pitäisi lisätä, ottamalla joiltain toisilta?]

HUS 3.9.2020:

”Yhdessäkään sotaa tai vastaavaa katastrofia käymättömässä maassa vuotuinen terveydenhuollon rahoitus ei ole laskenut aikoihin”, kertaa HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Suomen johtavan ja ainoan laajasti kansainvälisellä tasolla toimivan yliopistosairaalan rahoitusleikkaus vaikuttaisi koko maahan.

”HUSilla on merkittävät valtakunnalliset erityisvastuut vaikeimmin sairaista potilaista. Lisäksi meillä tehdään laajasti lääketiedettä eteenpäin vievää pioneerityötä. Yhdenvertaisesta erikoissairaanhoidosta leikkaaminen olisi koko Suomelle tuhoisaa”, jatkaa Tuominen.

 

Nykyinen rahoitusmalli toimisi jatkossakin

Mahdollista olisi esittää nykyisen rahoitusmallin jatkamista: kukin kunta maksaa sen verran kuin sen asukkaista tulee kuluja kunakin vuonna. Kerätään yhä kunnallisverona. Epätasaisuutta korjataan valtionosuusmaksuilla kuten nykyään.

_____________________

Kun olet lukenut tähän saakka, olet lukenut tarpeeksi pääasian kannalta. Jos alat mielessäsi ajatella, että kyllä rahaa täytyy jakaa enemmän sinne, missä on enemmän sairastavuutta, siitä ei ole erimielisyyttä. Tai jos ajattelet, että kylläpä ne ovat itsekkäitä pääkaupunkiseudun ihmiset, niin luepa uudestaan alussa oleva kysymyksenasettelu.

______________________

HE luonnos 14.10.2020, sivu 207: Hyvinvointialueen lisärahoitus

Jos edellä mainitun perustein hyvinvointialueelle tulevan rahoituksen taso ei turvaa perustuslain
19 §:n 3 momentissa tarkoitettuja riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä pelastustoimen palveluja hyvinvointialueella, hyvinvointialueella on oikeus saada valtiolta lisärahoitusta. Lisärahoituksen rahoittaa valtio. (Lakiehdotuksen 11 §, sivu 1278 ja 26 §, sivu 1284)

– Kommenttini: Perustuslain ylin tulkitsija on perustuslakivaliokunta. Se kuulee professoreita. Sellainenko menettely tämän pykälän mukaisen rahoituksen jakamisessa otettaisiin käyttöön? Ja vaikka ei otettaisi (vaan 26 §:ssä mukaisesti valtioneuvosto päättää), niin vaarallista voi olla laittaa noin epämääräinen (tulkinnanvarainen) kriteeri lakiin! Perustuslain vastaisuushan on ilman pykälääkin peruste saada muutos asiantilaan. [Vertailua voi hakea valtionosuuslain 30 §:stä.]

___________________________

https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Talous/Talousarvio

 

 

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu