Valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat ei ainakaan lisää ymmärrystä velkaantumisen vaaroista

HS pääkirjoitus 8.9.2020:

  • Saksa tekee lopultakin niin kuin muu Eurooppa, EKP ja EU-päättäjät ovat vuosia toivoneet. Mutta se on Saksalle helppoa, koska sille velka on veli eikä veljenpoika sekä otettaessa että maksettaessa. ­Saksa saa miinus­koroilla lainaa – maalle maksetaan velkaantumi­sesta.

Kommenttini: Velka ei ole sen helpompi poismaksettaessa, vaikka pääoma olisi käytännössä miinuskoron takia pienentynyt esim. 0,5 prosentilla.

Jos taas pääkirjoitus tarkoittaa, että velka vain uudistetaan ottamalla uutta lainaa, jolla vanha maksetaan pois JA mukavaa on, kun uudenkin lainan todennäköisesti saa alhaisella korolla, niin sekin on laiha lohtu.

Olennainen kysymys on tämä: millä Saksa lyhentää valtionvelkaa niin, että se pääsee takaisin 60 %:n velkasuhteeseen?

Tai millä Suomi lyhentää velkaansa niin, että Suomi pääsee takaisin 60 %:n velkasuhteeseen?

Siihen pitäisi HS:lla olla vastaus. Mutta kun ei ole.

Vastaus on: ei millään.

Ei millään tavallisilla keinoilla. Ainoaksi keinoksi jää EKP:n ja kansallisten keskuspankkien haltuun ostettujen valtion lainojen anteeksianto. Vesa Vihriälä ehdotti sitä huhtikuussa, tosin tarkemmin ottaen velkojen tekemistä lyhennysvapaiksi (ei lyhennetä, ikuinen laina) ja korottomiksi (zero coupon).

Nyt tulisi huomio kiinnittää tähän.

_______________________

Kunnioituksen arvoista oli kuitenkin se, että HS teki korona-aiheiset artikkelinsa kaikille ilmaiseksi luettaviksi. Siitä kukkia:

eskotnurminen

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016). Olen 57-vuotias. Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa. Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan. Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset. Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa. Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset). Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot. Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Nämä ongelmat koskettavat jopa 800.000:ta ihmistä. Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon. esko.t.nurminen at gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu