Velkaantumista vähennetään etanan vauhtia
Kun nähdään, että tasapainottamisen tarve (kestävyysvaje) on 9 miljardia, mitä se hyödyttää edetä ETANAN VAUHTIA leikkaamalla yksi miljardi vuodessa?
Miksi elättää jotain vähemmän tärkeätä toimintoa vielä 2-8 vuotta (leikkaukset kahden hallituskauden aikana), jos se on sellainen, joka joudutaan lopettamaan joka tapauksessa.
Ekonomistit ja VM kyllä kannattavat vähitellen leikkaamista, mutta se tarkoittaa velkaantumista paljon enemmän kuin leikkaamalla kertarysäyksellä.
Sipilän hallitus leikkasi. 2017-2019 päästiin lähes budjetin tasapainoon.
Miten on mahdollista, että taas, vain neljän vuoden päästä, on kestävyysvajetta 9 miljardia? Mielestäni tämän pitäisi herättää ymmärtämään kertarytinäleikkauksen tarpeellisuuden.
Osa vastauksesta edelliseen kysymykseen: Hoivamenot lisääntyvät noin 0,5 miljardilla vuodessa!
Kaikki väylähankkeet tulee unohtaa, esimerkiksi.
Suomessa nousukauden ja taantuman ero on se, että nousukaudessa velkaannutaan ”vain” 4 mrd vuodessa ja taantumassa 7-8 mrd vuodessa.
Kuvituskuva: Ruotsin eduskunnan puhemies vierailulla Suomen eduskunnassa 16.1.2023.
Sipilän hallituksen budjettiesitykset.
Budjettiesitys 2016 54,1 mrd.
Budjettiesitys 2017 55,2 mrd.
Budjettiesitys 2018 55,7 mrd.
Budjettiesitys 2019 55,3 mrd.
Eipä noissakaan varsinaisesti leikkaamista ole nähtävissä. Sopeutus hoidettiin pitämällä valtion menot suurin piirtein ennallaan.
Budjettiesitys 2020 57,6 mrd. (Rinne)
Budjettiesitys 2021 64,2 mrd. (Marin)
Budjettiesitys 2022 64,8 md. (Marin)
Budjettiesitys 2023 80,5 mrd. (Marin) (vertailukelpoinen ilman sotemenoja 66,6 mrd.)
9 mrd. kestävyysvajetta tuskin halutaan hoitaa 9 miljardin leikkauksilla. 9 miljardin leikkaus menoihin tekisi automaattisesti 3-5 miljardin vajeen myös tulopuolelle, koska noin 40 prosenttia rahavirroista joka tapauksessa kiertää takaisin valtion tuloiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän mässäilyn aika on ohi, nollakorot mennyttä ja kun saavutetaan valtion itsensä käyttämää viivästyskorkoa, n 7.5%, ollaan konkassa ja valuuttarahasto toimii pomona, ovat varmaan hienoja aikoja ja muistiksi, vuonna 1945 oli valtiovelka per kapita pienempi, kuin nyt ja oli sodittu yli 5 vuotta ja koko maa valjastettu sotatalouteen 🤗
Ilmoita asiaton viesti
”Vero Goes Party” maksoi liki 100 000 euroa – verokarhu juhli mallasporsaalla ja viinillä veronmaksajien laskuun.
Verohallinnon pikkujouluihin osallistui 930 henkilöä. Juhlat maksoivat 93 498 euroa eli noin 100 euroa per osallistuja.
Illan ohjelmaan kuului illallinen, karaoke, bilebändin kaksi 45 minuutin settiä, dj ja Rikollinen-hittikappaleestaan tunnetun Vilma Alinan ja Vadelmavene-hitistään tunnetun Kasmirin noin tunnin keikat.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/d8158fd2-b64d-4967-8ec5-6fd186ad6c4b
_______
En välttämättä kritisoi hintaa, koska joululounas monesti maksaa 50 euroa, mutta kylläkin sitä, että maksetaan artisteille. Niitä piti olla Urheilugaalassakin monia.
Se on nukkumista, kun samaan aikaan valtiolaiva on veloissa.
Syödään ja juodaan, juhlitaan ja tanssitaan, mitäpä sitä säästämään.
Ilmoita asiaton viesti
Ykkösluokassa helvettiin!
Ilmoita asiaton viesti
Hyväeläkkeisen mielestä pitäisi saada vieläkin enemmän eläkettä nettona, niin se on. Ja tasapainottaa säästämällä jostain muualta.
Ahneus syö yhteisvastuun kantamisen moraalia.
_________
RAIPPAVERON” piirissä oli toissa vuonna 62 214 henkilöä, joiden mediaanieläke on noin 57 350 euroa vuodessa. Tämä joukko edustaa 3,6 prosenttia eläkkeensaajista.
Vuonna 2021 lisäverosta kertyi valtiolle verotuloja 69,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden verotuotoksi ennakoidaan 79,5 miljoonaa euroa.
– Suomen maassa on eletty koko ajan yli varojen ja tehty lisää velkaa yhä rajummin. Eihän tällaisella asiaa korjata. Varsinaisiin budjettivajeisiin tarvitaan aivan toisenlaisia toimenpiteitä, Kurkilahti näkee.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009332891.html
Ilmoita asiaton viesti